Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa suhdetta kannattaa tunnustaa rakkautensa?
12.02.2015 |
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa nyt puoli vuotta ja tunteiden salaaminen alkaa vähitellen käydä hyvin työlääksi. Pelkään jatkuvasti, että vahingossa lipsautan rakastavani häntä ja pelotan hänet pois luotani.
Missä vaiheessa suhdetta on ok/normaalia kertoa tunteistaan? Onko suuri virhe, jos nainen tunnustaa rakkautensa ensin vai pitäisiko vain kärsivällisesti odottaa? Kuinka itse toimit? AUTTAKAA!!! :S
Kommentit (58)
Voi hyvänen aika, lapsonen. Siinä vaiheessa, kun sinulla se tunne on, muu on pelaamista ja ihan älytöntä ajanhukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin, en saanut selvyyttä asiaan. -ap
Entinen tunnusti kuukauden jälkeen, no on nyt entinen. Alkoi aika tavalla ahdistamaan. Puoli vuotta varmasti on jo aika milloin tunteet on kunnolla syventyneet!
Heti kun siltä tuntuu että rakastat. Pelkäämällä näyttää tunteita tukahdutat vain rakkauden.
Minä, nainen, käytin r-sanaa jo parin kuukauden seurustelun jälkeen. Aika aikaisin siis. Emme olleet edes harrastaneet seksiä vielä kertaakaan siihen mennessä. Sain kyllä rakkaudentunnustuksen takaisinkin. Se oli vuonna 2002. Nykyisin olemme naimisissa, toinen lapsi tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:38"]
Voi hyvänen aika, lapsonen. Siinä vaiheessa, kun sinulla se tunne on, muu on pelaamista ja ihan älytöntä ajanhukkaa.
[/quote]
En ihan lapsonen enää ole (30v.), ja juuri siitä syystä en aiheesta kehtaakaan keskustella kuin näin anonyymisti netissä. Kysymys on nolo, tiedän, mutta ihan aito.
Ja puolustuksekseni on kerrottava, että mies ei pysty puhumaan MISTÄÄN tunteistaan puolella sanallakaan, ei hyvistä eikä huonoista. Siksi tiedänkin, etten saisi sanallista vastakaikua edes siinäkään tapauksessa, että mies tuntisi samoin. On kyllä kaikin puolin muuten ihana, hellä, ajattelevainen ja huolehtivainen ihminen.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:44"][quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:38"]
Voi hyvänen aika, lapsonen. Siinä vaiheessa, kun sinulla se tunne on, muu on pelaamista ja ihan älytöntä ajanhukkaa.
[/quote]
En ihan lapsonen enää ole (30v.), ja juuri siitä syystä en aiheesta kehtaakaan keskustella kuin näin anonyymisti netissä. Kysymys on nolo, tiedän, mutta ihan aito.
[/quote] Minä pähkäilen puolestani että milloin uskaltaa alkaa rakastaa? Toisaalta haluaisin hypätä täysillä rakkauteen jo omassa vielä tuoreehkossa suhteessa mutta toisaalta, no suhde on vasta tuoreehko eikä toista tunne vielä täysin. Tai itseä ja omia tunteita.
Mutta jos olisin jo varma omista tumteista niin en kestäisi jos ne pitäisi salata. Tietenkin ymmärrän että toisella osapuolella voi mennä eri aika rakastumiseen. Mutta omista tunteista pitäisi saada olla suhteessa rehellinen.
Missä vaiheessa pitää kertoa kun ei enää rakastakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies avautui asiasta jo suhteellisen pian, ehkä kuukauden tai parin jälkeen. Itse lämpenin hitaammin ja moniin rakkaudentunnustuksiin vastasin vain suudelmalla. Neljän kuukauden kuluttua uskalsin jo vastata toisin.
Eivät ne aikaiset rakkauspuheet siis aina toista pois karkoita. Oikeastaan silloin ajattelin, ettei mies taida tietää mistä puhuu - taisin ehkä jopa vähätellä hänen tunteita. No, joka tapauksessa yhdessä edelleenkin rakastuneita olemme :)
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:48"]Ja puolustuksekseni on kerrottava, että mies ei pysty puhumaan MISTÄÄN tunteistaan puolella sanallakaan, ei hyvistä eikä huonoista. Siksi tiedänkin, etten saisi sanallista vastakaikua edes siinäkään tapauksessa, että mies tuntisi samoin. On kyllä kaikin puolin muuten ihana, hellä, ajattelevainen ja huolehtivainen ihminen.
-ap
[/quote]
Eli pelkäät sanovasi turhaan ellet kuitenkaan kuule vastatunnustusta. Vastakaiku voi juurikin olla sitä hellyyttä ja huolenpitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Voi hyvänen aika, lapsonen. Siinä vaiheessa, kun sinulla se tunne on, muu on pelaamista ja ihan älytöntä ajanhukkaa."
hyvin sanottu.
toisaalta sitä voi paljonkin osoittaa kiintymystään, tunteitaan, eleillä, kosketuksilla oikeilla puheilla mielitiettylleen. siinä vaiheessa rakkauden tunnustaminen toimii ikään kuin vähän luonnollisesti.
rakkauden tunnustaminen kyllä ainakin minut tekisi haltioissaan olevaksi eikä karkoittaisi pois. siinä täytyy vain olla hieman luonnollista kanssakäymistä vaikka kuinka jännittäisi. se kyllä vapauttaa toisensa. herkka hetkihän se on.
näissä tilanteissa siis molemmat eivät siis ole ihan vastaantulijoita. vaan on jotain muistokuvaa tosistaan ja kohtaamisista., kuten vaikka ihan oikeat nimet. ei sellaisia anonyymeja salaisia jaksa.
oikeesti.
hami4
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:44"][quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:38"] Voi hyvänen aika, lapsonen. Siinä vaiheessa, kun sinulla se tunne on, muu on pelaamista ja ihan älytöntä ajanhukkaa. [/quote] En ihan lapsonen enää ole (30v.), ja juuri siitä syystä en aiheesta kehtaakaan keskustella kuin näin anonyymisti netissä. Kysymys on nolo, tiedän, mutta ihan aito. [/quote] Minä pähkäilen puolestani että milloin uskaltaa alkaa rakastaa? Toisaalta haluaisin hypätä täysillä rakkauteen jo omassa vielä tuoreehkossa suhteessa mutta toisaalta, no suhde on vasta tuoreehko eikä toista tunne vielä täysin. Tai itseä ja omia tunteita. Mutta jos olisin jo varma omista tumteista niin en kestäisi jos ne pitäisi salata. Tietenkin ymmärrän että toisella osapuolella voi mennä eri aika rakastumiseen. Mutta omista tunteista pitäisi saada olla suhteessa rehellinen.
[/quote]
Niin, en minäkään tätä meinaa kestää. Olen jo miettinyt jopa eroa, koska tunteiden salaaminen on minulle niin vaikeaa, että tunnen sen lähes fyysisenä kipuna. Tuntuu siis siltä, että kehoni räjähtää, jos en saa tätä ulos. Kasvojen menettäminen pelottaa kuitenkin niin paljon, että toistaiseksi olen jatkanut näin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 22:50"]Missä vaiheessa pitää kertoa kun ei enää rakastakaan?
[/quote]
Sillon kun tunteet on jotakin muuta.
Minä sanoin tokapäivänä ja on oltu naimisissa 40 vuotta.
Vähän ennenkuin esittelee itsensä ja kertoo nimensä.
itse asiassa minä olisin aivan hieman loukkaantunut jos minä kuulisin sen muiden kautta koska se olisi aika vaikeaa molemmille varsinkin jos harvemmin tapaa. sen jälkeen kyllä haluaisi nähdä ja tavata usein.
en minä pitäisi sitä nolona, koska tietyn henkilön kohdalla voisin aika kovasti liikuttua.jos hän tekisi jotain, se kyllä vapauttaisi toista.niin se vain on.
Herranen aika! Heti alussa tietenkin! Mitä järkeä on muuten edes seurustella?!?!?!?!? Ihanko totta ihmiset seurustelee kuukausia ja ehkä vuosia ihan ilman mitään tunteita?!?!?!?!?!?!?!? Sori nuo välimerkkitulvat, mutta olen oikeasti aika järkyttynyt.
Parempi myöhään kuin milloinkaan..
Tai ei se varmaan toimi tässä..
Alota sanomalla mä tykkään susta tosi paljon..
Kymmenennellä kerralla sano että rakastat. Jos tahdot niin.
Tunnustaisin, jos tuntisin.
Kivempi se on kuulla kuin se etten rakasta sua enää+n.
Kato googlesta.