Miten parisuhteen ongelmia voi ratkaista, jos ei voi keskustella?

No ei oikein mitenkään, jos ei keskusteluyhteyttä ole. Tärkeintähän on myöntää niitä asioita ensin itselleen, vasta sitten voi keskustella toisen kanssa. Olisiko teille hyötyä mennä vaikka johonkin terapeutille, yksin ja erikseen, opettelemaan sitä tunteista puhumista? Tai ylipäätään etsimään, että mitä siellä pään sisällä on, mikä niin pelottaa.

Selfhelp-apua voisi olla esim. Tunne lukkosi -kirjasta, itse ainakin opin sen avulla kohtaamaan ja ymmärtämään omia sekä toisten käytöksiä paremmin. http://www.tunnelukkosi.fi/

Mutta tietenkin nuo kaikki vaatii sen, että molemmat teistä ovat halukkaita muuttamaan tilanteen ja oppimaan sitä keskustelua ja tunteiden kohtaamista sekä ilmaisua, myös miehesi. Ei se terapeutti mitään auta, jos mies sielläkin vaan on hiljaa eikä suostu kaivelemaan pään sisältöään.

Kannattaa muuten tsekata tuolta tunnelukoista erityisesti tämä kohta: http://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label14

Meillä ei kumpikaan välitä mistään "tunnelöpinöistä", ja oikein hyvä parisuhde meillä on ainakin. Me käsittelemme omat tunteemme itse, ja silloin jos niitä tunteita aiheuttaa jotkut parisuhteen käytännön asiat, niin sellaisiista toki voimme keskustella. Eli jos vaikka joku kotitöissä, seksissä tms harmittaa niin puhumme siitä. Mutta emme mihinkään kaipaa sellaista yleistä naistenlehtityylistä tunnelätinää. Jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan ja tunne-elämästään.

Ollaan käyty muutaman kerran perheneuvolassa joskus aikaa sitten, mutta niitä asioita on sielläkään vaikea setviä, kun mies ei oikein osaa puhua mistään tai ottaa kantaa mihinkään.

Mä en tiedä, mitä on naistenlehtityyppinen tunnelätinä, koska en lue naistenlehtiä. Mitä sillä tarkoitat? Me emme voi keskustella sellaisista tunteista, jotka aiheutuvat vaikkapa parisuhteen käytännön ongelmista. Tai minä olen joskus niistä yrittänyt puhua, mutta mies ei oikein osaa sanoa asiaan mitään tai tehdä asioita toisin. 

Ap

no joko HÄn osallistuu niihin tai sitten ei. Jokatapauksessa päätös on tehtynä.

Niin, ja kyllä mulla on itsellänikin tunnelukkoja, mutta kun en oikein voi puhua miehelle ihan konkreettisistakaan tunteista (olen surullinen, minua harmittaa tmv.), niiden kanssa on aika vaikea olla. 

Ap

Niin, että toinen sanoo mitä tehdään ja toinen kiltisti tottelee.

Tai jos toinen jotain asiaa murehtii, niin murehtikoon sitten, mun mielestä menee hyvin.

No ei vaan. Vaikeahan niitä ongelmia on ratkoa, jos sitä keskusteluyhteyttä ei löydy. Joku tietysti ehkä noudattaa tuota yksinmääräystekniikkaa, mutta siitä nyt ei tasapuoliseksi ratkaisuksi ole.

Jos toinen ei ole halukas keskustelemaan tai ei näe syytä keskustella, niin ei kai sille mitään voi. Jos ei halua toisen kuuntelemiseen ole niin toisen osapuolen varmaan pitää vaan tehdä omat johtopäätökset asiaan ja valita, elääkö nykyisellä epämieluisalla tavalla vai tekeekö muutoksia oman päänsä mukaan, jos toiselta ei asiaan juuta eikä jaata kuulu. Yrityksistä huolimatta siis.

Kyse on paljolti siitä, että mies ei osaa, tai näin mä sanoisin. Mies on jotenkin tunne-elämältään niin alikehittynyt, että usein tekisi mieli huutaa suoraa huutoa. Hän on jotenkin niin suojaton maailmalta, että pitää eristäytyä ja linnottautua, koska ei osaa pitää puoliaan.

Ap

[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 11:09"]Mä en tiedä, mitä on naistenlehtityyppinen tunnelätinä, koska en lue naistenlehtiä. Mitä sillä tarkoitat? Me emme voi keskustella sellaisista tunteista, jotka aiheutuvat vaikkapa parisuhteen käytännön ongelmista. Tai minä olen joskus niistä yrittänyt puhua, mutta mies ei oikein osaa sanoa asiaan mitään tai tehdä asioita toisin. 

Ap

[/quote]

Yritä puhua niistä käytännön ongelmista, älä tunteista joita ne herättävät sinussa. Miehet tykkäävät ratkoa ongelmia, mutta tunteet on kovin hankalia ratkottavaksi. Anna siis ongelma, jonka mies pystyy ratkaisemaan.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 11:40"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 11:09"]Mä en tiedä, mitä on naistenlehtityyppinen tunnelätinä, koska en lue naistenlehtiä. Mitä sillä tarkoitat? Me emme voi keskustella sellaisista tunteista, jotka aiheutuvat vaikkapa parisuhteen käytännön ongelmista. Tai minä olen joskus niistä yrittänyt puhua, mutta mies ei oikein osaa sanoa asiaan mitään tai tehdä asioita toisin. 

Ap

[/quote]

Yritä puhua niistä käytännön ongelmista, älä tunteista joita ne herättävät sinussa. Miehet tykkäävät ratkoa ongelmia, mutta tunteet on kovin hankalia ratkottavaksi. Anna siis ongelma, jonka mies pystyy ratkaisemaan.

[/quote]

Millaisia asioita voi käsitellä tuolla tavalla? En nyt oikein saa kiinni ajatuksesta.

Ap

Meillä auttaa kirjoittaminen. Mies pystyy paremmin kirjoittamaan mieltään vaivaavista asioista ja sanonutkin mulle, ettei osaa keskustella kasvotusten kun menee herkästi paniikkiin. Kirjoittaen ollaan saatu asioita suurimmalti selviteltyä ja sitten ollaan pystytty myös keskustelemaan asioista.

Kannattaa sinun kokeilla vaikka laittaa miehellesi sähköpostia, faceen viestiä tms jotain kautta laita hänelle kirje, jossa kerrot sinun haluavan keskustella asioista ja toivoisit vastausta mieheltäsi. Pyydä häntä kirjoittamaan sinulle vaikeista asioista joista ei osaa keskustella.