Lue keskustelun säännöt.
Onko ketään muuta, jota lähipiirin tapahtumat järkyttävät suuresti?
16.02.2014 |
Aina kun kuulen lähipiiristäni jotain suuria uutisia (esim. naimisiin meno, vauva, muutto) niin "pasmani" menee vähäksi aikaa ihan sekaisin. Vaikka kyseessä on positiivinen asia, en osaa heti iloita siitä vaan olen vaan järkyttynyt. Kun aikaa menee hetki, osaan aidosti iloita toisen puolesta. Minulla vaan kestää hetki sulatella asiaa.
Samoin on, jos kyseessä on negatiivinen asia. Esim. ero, pettäminen tms. Näistäpä vasta järkytynkin. Ihan kun asia tapahtuisi lähes henk. koht. minulle.
Pystyykö kukaan samaistumaan? Miehen reaktio on näihin asioihin luokkaa "aha, jopas." ja jatkaa sen kummempia ajattelematta (ellei kyseessä ole lähes jonkun kuolema). Nytkin täällä märehdin järkyttyneenä lähipiiriini kuuluvan eroa.
Kommentit (4)
Täällä kanssa murehditaan lähisukulaisen eroa. Vaikka järki sanoo, että ei ole minun ongelma, niin silti järkyttää /ahdistaa minua. Mietin jo lasten tulevaisuutta...jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ihan kuin mun anoppi! Ja siksi hänelle ei enää kerrota mitään suvun tai tuttavien negatiivisia asioita, koska hän jää sitten murehtimaan ja miettimään niitä yökausiksi. Hän ei siis enää tiedä puoliakaan, mitä lähipiirissä tapahtuu ja hyvä näin. Eläkööt omassa pienessä kuplassaan, parempi kaikille niin.
En mä tollasia märehdi. Märehdin kyllä siskoani,joka on niin masentunut,ettei huolehdi enään itsestään,saatikka lapsista. Ja nyt puhutaan niinkin vakavasta,että varmaan kesällä viimeksi käynyt itse suihkussa. Mitenkä huolehtii lastenkaan perustarpeista? Ei sitten mitenkään. Lastensuojelu tietää,mutta mitään ei tee. Oikeasti niillä lapsilla ois parempi olla jossain muualla.
No ei järkytä. Miten ihmeessä adian märehtiminen mitään auttaa?