Lue keskustelun säännöt.
HBL:n pääkirjoituksessa ei haluta lukioon lisää valinnaisuutta
16.11.2013 |
Muutama päivä sittenhän oli uutinen, että lukioon olisi yleisesti tulossa enemmän valinnaisuutta. Nyt HBL:ssä otetaan kantaa, että valinnaisuutta ei saisi lisätä, koska tällöin olisi riskinä, että ruotsin kielestäkin tulisi vapaaehtoinen aine!
Ajatelkaa, koko lukion opetuksen kehittämisessä pitäisi tanssia ruotsinkielisten pillin mukaan ja sulkea jo valmiiksi kaikki uudet vaihtoehdot pois, jottei pyhimmästä pyhimpään eli pakkoruotsiin vahingossakaan koskettaisi. On tämä kummallista, että kielipolitiikan pitäisi ihan joka asiassa ajaa kaiken muun edelle. Suomenkielisten kieliopintojenhan ei edes pitäisi millään tavalla kuulua ruotsinkielisille. Miksi silti joka toinen HBL:n juttu liittyy pakkoruotsiin?
Kommentit (24)
Höblällä voi olla ruotsinäkökulma, mutta myös tämän päivän Hesarissa oli Arno Kotron hyvä kirjoitus asiasta. Lisää valinnaisuutta johtaisi väistämättä siihen, että yleissivistyksen taso laskisi selvästi ja yhä useampi sulkisi itseltään ennen aikojaan ovia tulevaisuuden opiskeluvalinnoissa, kun eivät oikein tiedä mitä aineita ottaisivat ja valitsevat ns. helppoja aineita. Ainoat, jotka hyötyisivät muutoksesta, olisivat ne, joilla on jo persuskoulun jälkeen kirkkaana mielessä, mihin tähtäävät lukion jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hurrit vastustavat jotain niin minö silloin kannatan sitä!
Eli lisää valinnaisuutta ja ruotsin kielen asema täten huonommaksi.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:25"]
Tänään Hesarissa oli ihan vastaava kirjoitus, tosin yleisönosastolla ja kirjoittajana Arno Kotro. Otti kantaa siihen, että valinnaisuus kaventaa osaamista ja saattaa sulkea enemmän jatkopaikkaovia kuin avata niitä.
[/quote]
Missä vaiheessa sitten ihmisen pitäisi ottaa vastuuta valinnoistaan? Johan nuori tekee ison valinnan jo aiemmin, siis ammattikoulu vai lukio, joka jo rajaa jatkopaikkaovia.
Mitä lukion valinnaisuuden lisääminen sitten käytännössä rajaisi? Ruottalaisilla nyt ei ole huoli muusta kuin pakkoruotsista, joten sitä ei kannata tässä edes kommentoida, mutta tuo hesarin juttu, niin oliko siinä mitään esimerkkejä?
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:26"]
Höblällä voi olla ruotsinäkökulma, mutta myös tämän päivän Hesarissa oli Arno Kotron hyvä kirjoitus asiasta. Lisää valinnaisuutta johtaisi väistämättä siihen, että yleissivistyksen taso laskisi selvästi ja yhä useampi sulkisi itseltään ennen aikojaan ovia tulevaisuuden opiskeluvalinnoissa, kun eivät oikein tiedä mitä aineita ottaisivat ja valitsevat ns. helppoja aineita. Ainoat, jotka hyötyisivät muutoksesta, olisivat ne, joilla on jo persuskoulun jälkeen kirkkaana mielessä, mihin tähtäävät lukion jälkeen.
[/quote]
Toisaalta, yksittäisi aineita opiskellaan kuitenkin aika vähän nytkin. Jos vaikka lukisi minimit biologiasta, ja haluaisikin myöhemmin jatko-opiskelemaan biologiaa, niin eihän ole suuri vaiva opiskella niitä lukiokursseja myöhemminkään.
Toisaalta nykyäänkin voi lukiossa tehdä aika vahvan suuntautumisen matemaattiselle alalle: pitkä matikka/fysiikka/kemia tai lyhyt matikka/fysiikka/kemia, niin siinä taitaa olla kurssimäärässä eroa jotain luokkaa 15 kurssia. Ja silti lyhyen oppimäärän suorittaneitakin menee esim. TKK:lle.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:26"]
Höblällä voi olla ruotsinäkökulma, mutta myös tämän päivän Hesarissa oli Arno Kotron hyvä kirjoitus asiasta. Lisää valinnaisuutta johtaisi väistämättä siihen, että yleissivistyksen taso laskisi selvästi ja yhä useampi sulkisi itseltään ennen aikojaan ovia tulevaisuuden opiskeluvalinnoissa, kun eivät oikein tiedä mitä aineita ottaisivat ja valitsevat ns. helppoja aineita. Ainoat, jotka hyötyisivät muutoksesta, olisivat ne, joilla on jo persuskoulun jälkeen kirkkaana mielessä, mihin tähtäävät lukion jälkeen.
[/quote]
Toisaalta, yksittäisi aineita opiskellaan kuitenkin aika vähän nytkin. Jos vaikka lukisi minimit biologiasta, ja haluaisikin myöhemmin jatko-opiskelemaan biologiaa, niin eihän ole suuri vaiva opiskella niitä lukiokursseja myöhemminkään.
Toisaalta nykyäänkin voi lukiossa tehdä aika vahvan suuntautumisen matemaattiselle alalle: pitkä matikka/fysiikka/kemia tai lyhyt matikka/fysiikka/kemia, niin siinä taitaa olla kurssimäärässä eroa jotain luokkaa 15 kurssia. Ja silti lyhyen oppimäärän suorittaneitakin menee esim. TKK:lle.
[/quote]
Lyhyen matikan suorittaneet joutuvat TKK:lla suorittamaan matikankurssinsa ja se on yleensä aika vaikeaa palikkamatikkalaisille :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:26"]
Höblällä voi olla ruotsinäkökulma, mutta myös tämän päivän Hesarissa oli Arno Kotron hyvä kirjoitus asiasta. Lisää valinnaisuutta johtaisi väistämättä siihen, että yleissivistyksen taso laskisi selvästi ja yhä useampi sulkisi itseltään ennen aikojaan ovia tulevaisuuden opiskeluvalinnoissa, kun eivät oikein tiedä mitä aineita ottaisivat ja valitsevat ns. helppoja aineita. Ainoat, jotka hyötyisivät muutoksesta, olisivat ne, joilla on jo persuskoulun jälkeen kirkkaana mielessä, mihin tähtäävät lukion jälkeen.
[/quote]
Toisaalta, yksittäisi aineita opiskellaan kuitenkin aika vähän nytkin. Jos vaikka lukisi minimit biologiasta, ja haluaisikin myöhemmin jatko-opiskelemaan biologiaa, niin eihän ole suuri vaiva opiskella niitä lukiokursseja myöhemminkään.
Toisaalta nykyäänkin voi lukiossa tehdä aika vahvan suuntautumisen matemaattiselle alalle: pitkä matikka/fysiikka/kemia tai lyhyt matikka/fysiikka/kemia, niin siinä taitaa olla kurssimäärässä eroa jotain luokkaa 15 kurssia. Ja silti lyhyen oppimäärän suorittaneitakin menee esim. TKK:lle.
[/quote]
Lyhyen matikan suorittaneet joutuvat TKK:lla suorittamaan matikankurssinsa ja se on yleensä aika vaikeaa palikkamatikkalaisille :D
[/quote]
Niin, TKK:n kurssien esitietona oletetaan toki olevan laajat oppimäärät lukiossa ja pääsykokeetkin perustuvat niihin, mutta se, että on lukiossa lukenut lyhyet matematiikat, ei kuitenkaan ole lopullinen este TKK:hon hakemiselle ja pääsemiselle.
Mutta siis, ajatus oli se, että nytkin lukiossa tehdään varsin iso valinta juuri matemaattisten aineiden laajuuden osalta, eikä se silti ole muodostunut ongelmaksi.
Pakkoruotsittajien logiikalla laaja matematiikka ja fysiikka pitää määrätä kaikille pakolliseksi, koska eihän voi koskaan tietää, josko joskus päätyy vaikka insinööriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös sitä mieltä, että lukioon ei pitäisi lisätä valinnaisuutta. Nuoret eivät tiedä, minne he aikovat lähteä jatko-opintoihin ja suuri valinnaisuus sulkisi heiltä monia ovia. Ja monet pojat varsinkin valitsisivat sellaisia kursseja, joissa on mahdollisimman vähän tekemistä ja mieluiten ei kokeita lainkaan. Ylioppilaskokeet saattaisivat näille olla aika toivoton urakka. He ovat juuri sen ikäisiä, että on ihan sama, mitä heille sanotaan, he tietävät itse parhaiten. Jo nyt on nähtävissä realikokeen uudistamisen myötä tuota henkistä velttoutta ja helppojen kurssien valintaa. Turha on sitten tulla myöhemmin itkemään, että kun kukaan ei sanonut ... Kyllä sanottiin, moneen kertaan, mutta kun korvat eivät kuule eikä järki juokse. Pitäisikö lukionkin jo ruveta kouluttamaan vasemman sieraimen tohtoreita? Tätä kysyy yksi eläkeopo
Minä en ymmärrä, miksi valinnaisuutta pitää lisätä (paitsi tietysti ruotsin osalta). Kyllä lukiossa pitäisi lukea vähän kaikkia aineita. Tietenkin on hyvä, jos pystyy valitsemaan muutamasta aineesta laajemman oppimäärän. Ja oikeastaan vaatisin lyhyen matikan lukijoilta kolmatta kieltäkin vielä lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:29"]
Olen myös sitä mieltä, että lukioon ei pitäisi lisätä valinnaisuutta. Nuoret eivät tiedä, minne he aikovat lähteä jatko-opintoihin ja suuri valinnaisuus sulkisi heiltä monia ovia. Ja monet pojat varsinkin valitsisivat sellaisia kursseja, joissa on mahdollisimman vähän tekemistä ja mieluiten ei kokeita lainkaan. Ylioppilaskokeet saattaisivat näille olla aika toivoton urakka. He ovat juuri sen ikäisiä, että on ihan sama, mitä heille sanotaan, he tietävät itse parhaiten. Jo nyt on nähtävissä realikokeen uudistamisen myötä tuota henkistä velttoutta ja helppojen kurssien valintaa. Turha on sitten tulla myöhemmin itkemään, että kun kukaan ei sanonut ... Kyllä sanottiin, moneen kertaan, mutta kun korvat eivät kuule eikä järki juokse. Pitäisikö lukionkin jo ruveta kouluttamaan vasemman sieraimen tohtoreita? Tätä kysyy yksi eläkeopo
[/quote]
Mutta pitäisikö kaikki lapset sitten pakottaa menemään lukioon? Onhan vähän ristiriitaista, että lasten annetaan kyllä tehdä valinta lukio/ammattikoulu, mutta lukion sisällä he eivät olisikaan kypsiä tekemään valintoja.
Lukio ja ammattikoulu antavat saman jatko-opintokelpoisuuden!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:52"]
Lukio ja ammattikoulu antavat saman jatko-opintokelpoisuuden!
[/quote]
No miksi sitten ollaan huolissaan lukion valinnaisuuden lisäämisen aiheuttamista jatko-opinto-ongelmista, kun sisällöltään lukiosta täysin poikkeava ammattikoulu antaa kuitenkin tälläkin hetkellä saman kelpoisuuden?
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:52"]
Lukio ja ammattikoulu antavat saman jatko-opintokelpoisuuden!
[/quote]
No miksi sitten ollaan huolissaan lukion valinnaisuuden lisäämisen aiheuttamista jatko-opinto-ongelmista, kun sisällöltään lukiosta täysin poikkeava ammattikoulu antaa kuitenkin tälläkin hetkellä saman kelpoisuuden?
[/quote]
Antaa tietenkin, mutta oletuksena tietenkin on, että lukiossa olisi oppinutkin jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ehkä paranoidinen, mutta en yhtään ihmettelisi, että monien valinnaisuuden kauhistelijoiden (varsinkin poliitikkojen) motiivi olisi todellisuudessa juuri sama kuin HBL:n, eli pelätään tuon poliittisen kummajaisen eli pakkoruotsin poistumista ja siksi paheksutaan yleisesti kaikkea valinnaisuutta. Tällä hetkellähän on niin, että ruotsi on kaikkein vähiten valinnainen aine koulujärjestelmässä, sillä se on ainoa pakollinen aine jokaisella opintojen tasolla: peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa ja yliopistossa. Esimerkiksi ei historian tai kielten opiskelijan tarvitse opiskella fysiikkaa yliopistossa, mutta yllätys yllätys, fysiikan opiskelijan sekä kaikkien muidenkin pitää opiskella ruotsia yliopistossa.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 20:07"]
Olen ehkä paranoidinen, mutta en yhtään ihmettelisi, että monien valinnaisuuden kauhistelijoiden (varsinkin poliitikkojen) motiivi olisi todellisuudessa juuri sama kuin HBL:n, eli pelätään tuon poliittisen kummajaisen eli pakkoruotsin poistumista ja siksi paheksutaan yleisesti kaikkea valinnaisuutta. Tällä hetkellähän on niin, että ruotsi on kaikkein vähiten valinnainen aine koulujärjestelmässä, sillä se on ainoa pakollinen aine jokaisella opintojen tasolla: peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa ja yliopistossa. Esimerkiksi ei historian tai kielten opiskelijan tarvitse opiskella fysiikkaa yliopistossa, mutta yllätys yllätys, fysiikan opiskelijan sekä kaikkien muidenkin pitää opiskella ruotsia yliopistossa.
[/quote]
Ei pidä paikkaansa monenkaan kohdalla. Olen yksi näistä "pakkoruotsijankkaajista", mutta en ymmärrä, miksi lukio-opintojen pitäisi olla entistä valinnaisempia. Siitä on ehkä hyötyä niille, jotka tietävät tarkkaan, minne menevät opiskelemaan, mutta kyllä kaikille on hyödyksi tietää jotain myös muista aineista. Omaa alaa ehtii kyllä lukemaan yliopistossakin, niitä muita ei.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:25"]
Tänään Hesarissa oli ihan vastaava kirjoitus, tosin yleisönosastolla ja kirjoittajana Arno Kotro. Otti kantaa siihen, että valinnaisuus kaventaa osaamista ja saattaa sulkea enemmän jatkopaikkaovia kuin avata niitä.
[/quote] Esim jos meinaa lääkikseen niin kannattaa ottaa pitkä matematiikka, syventävät kemia, biologia ja fysiikka, samaten jos tekniseen yliopsitoon, paitsi bilologia vaan pakollinen, eli kannattaa olla jo selvillä mitä suurinpiirtein haluaa lukion jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:26"]
Höblällä voi olla ruotsinäkökulma, mutta myös tämän päivän Hesarissa oli Arno Kotron hyvä kirjoitus asiasta. Lisää valinnaisuutta johtaisi väistämättä siihen, että yleissivistyksen taso laskisi selvästi ja yhä useampi sulkisi itseltään ennen aikojaan ovia tulevaisuuden opiskeluvalinnoissa, kun eivät oikein tiedä mitä aineita ottaisivat ja valitsevat ns. helppoja aineita. Ainoat, jotka hyötyisivät muutoksesta, olisivat ne, joilla on jo persuskoulun jälkeen kirkkaana mielessä, mihin tähtäävät lukion jälkeen.
[/quote]
Toisaalta, yksittäisi aineita opiskellaan kuitenkin aika vähän nytkin. Jos vaikka lukisi minimit biologiasta, ja haluaisikin myöhemmin jatko-opiskelemaan biologiaa, niin eihän ole suuri vaiva opiskella niitä lukiokursseja myöhemminkään.
Toisaalta nykyäänkin voi lukiossa tehdä aika vahvan suuntautumisen matemaattiselle alalle: pitkä matikka/fysiikka/kemia tai lyhyt matikka/fysiikka/kemia, niin siinä taitaa olla kurssimäärässä eroa jotain luokkaa 15 kurssia. Ja silti lyhyen oppimäärän suorittaneitakin menee esim. TKK:lle.
[/quote]
Lyhyen matikan suorittaneet joutuvat TKK:lla suorittamaan matikankurssinsa ja se on yleensä aika vaikeaa palikkamatikkalaisille :D
[/quote]näin on ja paskat tippuu rattailta
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:24"]
Pakkoruotsittajien logiikalla laaja matematiikka ja fysiikka pitää määrätä kaikille pakolliseksi, koska eihän voi koskaan tietää, josko joskus päätyy vaikka insinööriksi.
[/quote]Ei se niin mene, muutenkin kannattaa ottaa luonnontieteet varsinkin kun tietää olevansa enemmän kun hyvä.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:26"]
Höblällä voi olla ruotsinäkökulma, mutta myös tämän päivän Hesarissa oli Arno Kotron hyvä kirjoitus asiasta. Lisää valinnaisuutta johtaisi väistämättä siihen, että yleissivistyksen taso laskisi selvästi ja yhä useampi sulkisi itseltään ennen aikojaan ovia tulevaisuuden opiskeluvalinnoissa, kun eivät oikein tiedä mitä aineita ottaisivat ja valitsevat ns. helppoja aineita. Ainoat, jotka hyötyisivät muutoksesta, olisivat ne, joilla on jo persuskoulun jälkeen kirkkaana mielessä, mihin tähtäävät lukion jälkeen.
[/quote]
Toisaalta, yksittäisi aineita opiskellaan kuitenkin aika vähän nytkin. Jos vaikka lukisi minimit biologiasta, ja haluaisikin myöhemmin jatko-opiskelemaan biologiaa, niin eihän ole suuri vaiva opiskella niitä lukiokursseja myöhemminkään.
Toisaalta nykyäänkin voi lukiossa tehdä aika vahvan suuntautumisen matemaattiselle alalle: pitkä matikka/fysiikka/kemia tai lyhyt matikka/fysiikka/kemia, niin siinä taitaa olla kurssimäärässä eroa jotain luokkaa 15 kurssia. Ja silti lyhyen oppimäärän suorittaneitakin menee esim. TKK:lle.
[/quote]
Lyhyen matikan suorittaneet joutuvat TKK:lla suorittamaan matikankurssinsa ja se on yleensä aika vaikeaa palikkamatikkalaisille :D
[/quote]
Niin, TKK:n kurssien esitietona oletetaan toki olevan laajat oppimäärät lukiossa ja pääsykokeetkin perustuvat niihin, mutta se, että on lukiossa lukenut lyhyet matematiikat, ei kuitenkaan ole lopullinen este TKK:hon hakemiselle ja pääsemiselle.
Mutta siis, ajatus oli se, että nytkin lukiossa tehdään varsin iso valinta juuri matemaattisten aineiden laajuuden osalta, eikä se silti ole muodostunut ongelmaksi.
[/quote]huonon matikkapään ei kannata ottaa kun se lyhyt matikka
Tänään Hesarissa oli ihan vastaava kirjoitus, tosin yleisönosastolla ja kirjoittajana Arno Kotro. Otti kantaa siihen, että valinnaisuus kaventaa osaamista ja saattaa sulkea enemmän jatkopaikkaovia kuin avata niitä.