Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on pieni tyttö ja välillä tuntuu että hajoan! (ei herkille!)
21.09.2013 |
Minulla on siis, kuten otsikossa sanoinkin, pieni tyttö, syntynyt nrljä kuukautta sitten.
Pieni, suloinen, täydellinen.
Pesun yhteydessä kerran (kun tietysti näkee pikkuisen sukupuolielimet) tuli vain mieleen ne kauhutarinat (jotka valitettavasti on tosia...) miten jossain Afrikassa (ja muuallakin...) raiskataan vauvoja, ja meinasin oksentaa.
Sitten tuli mieleen kaikki kamalat jutut mitä on lukenut lehdissä pahoinpidellyista vauvoista jne, ja nyt minun tekee mieli välillä vain itkeä kun ajattelen että tuollaisia pieniä, suloisia, täydellisiä vauvoja on tuolla ulkona enemmänkin, ja juuri tälläkin hetkelä osa niistä huutaa tuskissaan, kauhuissaan kun joutuvat kokemaan sanoinkuvaamattomia kauhuja, ja minä en kestä!
Miten pääsisin yli tästä? Miten voin kovettaa itseäni, ja lakata ajattelemasta mitä kauheuksia maailmassa tapahtuu pienille, viattomille lapsille!?
Kommentit (69)
Mä en todellakaan tiedä. Itsellä vähän sama ongelma ja mulla ei ole edes lapsia! Olen yrittänyt hillitä tätä pahaa oloa rajoittamalla uutisten lukemista. Etenkin iltalehden sivuja välttelen. Siellä on aina jotain tyyliin "7-vuotias tyttö kuoli sisäiseen verenvuotoon hääyön seurauksena". Ymmärrän ettei näiltä ongelmilta saisi ummistaa silmiään, mutta joskus tuntuu etten voi muutakaan. Ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Pikkulasten kohtalot järkyttää aina eniten.
Ei niitä kauheuksia pidä lakata ajattelemasta. Toki ne täytyy pääosin yrittää pitää taka-alalla, mutta hyvien ihmisten ei pidä sulkea silmiä pahuudelta.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 00:11"]
Ei niitä kauheuksia pidä lakata ajattelemasta. Toki ne täytyy pääosin yrittää pitää taka-alalla, mutta hyvien ihmisten ei pidä sulkea silmiä pahuudelta.
[/quote]
Mitä se auttaa että minä ajattelen niitä kauheuksia, kun ei ajatukseni pelasta niitä pieniä lapsia?
Jaa. Kyllä minusta raiskaaminen ja silpominen ovat yhtä pahoja juttuja kaiken ikäisille. En pidä vauvoja mitenkään erityisen arvokkaina tässä suhteessa. Kannattaa aina tuollaisen tunteen huomatessaan muistuttaa itseään, että ihmisarvo on universaali ja jakamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin aina sitä miten siitä äitinä selviäisi mitenkään järjissään jos lapselle tehtäisi kauheuksia kuten esim sille britti-Jamekselle. Siis ihan hirveätä! Itsellä juuri 3 v poika....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 00:13"]
Jaa. Kyllä minusta raiskaaminen ja silpominen ovat yhtä pahoja juttuja kaiken ikäisille. En pidä vauvoja mitenkään erityisen arvokkaina tässä suhteessa. Kannattaa aina tuollaisen tunteen huomatessaan muistuttaa itseään, että ihmisarvo on universaali ja jakamaton.
[/quote]
Raiskaaminen nyt vain on erityisen raakaa kun kohdistuu ihan pieneen.
Aikuisen naisen ja vauvan anatomia nyt vaan eroaa toisistaan aika paljonkin.
Enkä tarkoita että olisi mitenkään enemmän ookoo raiskata aikuisia.
Eiköhän varmaan nämä ajatukset korostu vauvojen äideillä? Sitten kun tyttäresi on leikki-ikäinen, pelkäät pedofiileja, ja kun hän on teini-ikäinen, pelkäät hänen puolestaan yhtä ja toista.
Kauheuksien liian runsaan ajattelemisen sijasta koita tehdä jotain hyvää koska tosiaan ei yksinkauhisteleminen mitään auta. Lahjoitat vaikka rahaa konfliktien lapsiuhreille tai silpomista vastaan taistelevalle järjestölle. Vitosen vaikka tai kaksi euroa, jos olet varaton. Liity Unicefiin tms. Ja rakasta pikkuista tytärtäsi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuinen on jo ehtinyt elämään ja ymmärtää ihmisen julman mielen, pieni on vasta taipaleensa alussa.
Milloin tyttäresi syntyi ja onko "nrljä" tarinat tosia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muslimimaissa alle 7-vuotiaista 4/5:stä raiskataan joko anaaliin tai pilluun. Ei voi jokaisen kohtaloa murehtia, johan siinä sekoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia kauhistua näistä asioista, älä stressaa, kun et kovin paljoa voi vaikuttaa. Voit kokeilla hyväntekeväisyyttä tai muuta, niin koet auttavasi.
Mutta valitettavasti faktaa on, että yksin emme ihmeisiin juuri pysty :(
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 00:17"]
Raiskaaminen nyt vain on erityisen raakaa kun kohdistuu ihan pieneen.
Aikuisen naisen ja vauvan anatomia nyt vaan eroaa toisistaan aika paljonkin.
[/quote]
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi, että raiskauksen raakuudella olisi mitään tekemistä anatomian kanssa. Pienimunainen raiskari on tällä logiikalla varmaan sitten vähemmän raaka kuin isomunainen.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 00:19"]
Milloin tyttäresi syntyi ja onko "nrljä" tarinat tosia?
[/quote] Mikä juttu tää on?
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 00:19"]
Milloin tyttäresi syntyi ja onko "nrljä" tarinat tosia?
[/quote]
Anteeksi oi mahtava yli-ihminen jolle ei ikinä satu kirjoitusvirheitä, ymmärrän että saisit varmaan kamalan päänsäryn jos yrittäisit miettiä mitä siinä pitäisi lukea ja toivon että hyväksyt anteeksipyyntöni vaikka jouduit kärsimään jo.
Neljä, eikä nrjä.
Ne vaan pitää siirtää ajatusten taustalle, mietit jotain mukavia asioita vaan. Ihana vauva sulla, pientä ja suloista. Tai sitten kehität noita ikäviä tilanteita varten itsellesi Happy place - ajatuksiisi, että saat nopeesti haettua sen sitten mielees, kun tulee noita ikäviä ajatuksia.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 00:22"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 00:17"]
Raiskaaminen nyt vain on erityisen raakaa kun kohdistuu ihan pieneen.
Aikuisen naisen ja vauvan anatomia nyt vaan eroaa toisistaan aika paljonkin.
[/quote]
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi, että raiskauksen raakuudella olisi mitään tekemistä anatomian kanssa. Pienimunainen raiskari on tällä logiikalla varmaan sitten vähemmän raaka kuin isomunainen.
[/quote]
No, onhan se raaempaa työntää sinne munakoiso kuin porkkana. Ja tottakai minimuna aiheuttaa vähemmän vahinkoa kuin hookoon sininen.
Alue: Aihe vapaa
En voi auttaa kun olen kohtalotoverisi!