Lue keskustelun säännöt.
Päiväkotiin vieminen aamuisin
14.11.2013 |
Miten te muut hoidatte aamulla lapsen päiväkotiin viemisen, jos molemmat vanhemmat käyvät töissä? Herääkö teillä jompikumpi aikaisemmin, että ehtii töihin aikaisemmin ja vastaavasti hakemaan aikaisemmin? Vai oletteko molemmat samaan aikaan hereillä ja lähdössä töihin? Kumpi hoitaa aamulla päivävaatteiden pukemisen ja ulkovaatteiden pukemisen?
Kommentit (36)
Onko teillä kaksi autoa? Vai miten saatte eri viejän ja hakijan onnistumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä vienti ja haku riippuu miehen työvuorosta, jos on aamuvuoro niin vien lapsen kävellen ja mies hakee töistä tullessaan jos miehellä iltavuoro niin viedään aamulla autolla ja iltapäivällä sit kävellään kotiin lapsen kanssa,
meillä hoitopaikka on kilometrin päässä, kyllähän ne miehen aamuvuorot kismittää ku joutuu heräämään aika aikaseen, kävelyyn menee jo puoli tuntia ja käveltävä on keli ku keli...
Meidän tapauksessa ei tarvita autoa viemiseen tai hakemiseen. Päiväkoti on ihan kulman takana eikä sinne lähelle autolla pääsisikään.
ap
[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 08:45"]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 08:35"]
No mä luulen että jätät parina aamuna sen lapsen miehen kanssa nukkumaan ja häivyt töihin. Hoitakoon sitten koko aamun itse. Luulen että rupeaa arvostamaan sitä mitä sä teet aamusin vähän enemmän :)
Meillä mä katson illalla kaikki valmiiksi lapselle (jos en katso niin puolet jää) ja hiippailen töihin. Mies herää lapsen kanssa samaan aikaan, pukee lapsen, laittaa sille lastenohjelmat pyörimään jotta saa itse rauhassa juoda aamukahvinsa (lapsi 3v) ja käydä suihkussa. Sitten hän vie pojan tarhaan. Mä haen ipanan iltapäivällä ja teen ruoan ja siivoan ja pyykkään ja ja.. ja miehellä menee töissä pitkään... mutta ei parane valittaa kun se suurimman osan rahoista meidän talouteen tuo..
[/quote]
Eikä tartte olla kuin lapseton normaalijärjellä varustettu ihminen osatakseen vastata että suurimmalla osalla perheistä homma menee just näin. Ja lopuilla sitten noin kun edellisellä - mies ei haluaisi joutua tekemään mitään lapsiin liittyvää. Harvassa on oikeasti "tasa-arvoiset" perheet, ja niistäkin varmaan osa on sitten niitä, jossa palkattu apulainen huolehtii lapset ja kodin. Ei ole nykymaailmassa lapsia omaavan perheenäidin muuten mahdollista olla samalla uranainen. Ja sitten ihmetellään kun naisia on niin vähän johtotehtävissä! Johtuu vaan siitä, että miehet ei suostu ottamaan vastuuta kodista ja lapsista kuten useimpien johtajamiesten vaimot tekee.
[/quote]
Niinhän sitä sanotaan, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen, ja jokaisen menestyvän naisen edessä on mies :-)
[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 12:25"]
Olinkin jo vastaamassa, että kyllähän mies aamuja lukuun ottamatta hoitaa lapsen asioita ihan kiitettävästi eikä halua luistaa omista vastuistaan. Tuli kuitenkin mieleen, että toki minä olen se, joka tekee ruoan, pyykkää pyykit, siivoaa kodin ja pitää huolen mm. siitä, että lapsella on aina sopivankokoisia vaatteita kaapissa ja niin edes päin. Olisi toisaalta kiva olla se vanhempi, joka voi vaan keskittyä lapsen kanssa olemiseen ilman, että täytyy ikävästi samaan aikaan tehdä kotitöitä. Meillä nimittäin menee usein niin, että mies ja lapsi leikkivät keskenään ja minä teen kotitöitä sillä aikaa. Jos taas olen esimerkiksi lapsen kanssa yksin kotona, niin en minä voi tuntikausia vaan istua lapsen kanssa lattialla ja leikkiä. Että sinällään hyvä isähän mieheni on, mutta vähän passattava ja melkoinen jääräpää… Ja ongelma on juurikin siinä, että minun aikani ei ole yhtä arvokasta kuin hänen aikansa ja minun ei kuulukaan päästä lähtemään aikaisemmin kuin hänen, että olisimme mahdollisimman tasavertaisessa asemassa. Tulipa valitettua.
ap
[/quote]
Nyt ihan tähän alkuperäiseen ongelmaan: mä olen todella aamu-uninen, joten olemme sopineet, että mä vien aina lapsen hoitoon ja mies hakee. Mies lähtee töihin ennen kuin me heräämme, me herätään lapsen kanssa 7:30-8 aikaan, vietetään aamu yhdessä ja vien lapsen hoitoon 9:30-10 (meidän pk:ssa tuo sopii hyvin, koska lapset ulkoilevat klo 9-10). Tietysti vien aiemmin jos on jotain ohjelmaa aamulla. Mies sitten hakee klo 16-16:30. Toimii todella hyvin, vaatii toki vapaat työajat ainakin toiselta (minulla on).
Eli, jos miehesi on aamu-uninen ja sinä et, niin lähde töihin ennen kuin mies ja lapsi heräävät ja jätä heidät hoitamaan aamu kuten mies parhaaksi näkee. Ja sinä pääset sitten aikaisin lasta hakemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla lyhyemmät työpäivät joten vien ja haen 90%. Jos joskus töissä venähtää niin soitan että
voiko mies hakea mutta silloinkin saatan huomata kun tulen kotiin niin lapset ja mies eivät ole vielä tulleet. Ärsyttää kun mies on niin paljon töissä, munkin palkka niin hyvä vaikka en oo johtavassa roolissa että ei tarvis olla niin paljon sen duunissa.
Mä laitan ja mietin mitä lapsille päälle, ei mies edes tiedä mitä vaatteita meidän lapsilla on vaihtoehtoina. Oon nimennyt eteisessä ja lasten kaapissa hyllyt jokaisen nimellä ja vaatelaadulla, kun olen joskus työmatkoillla niin pärjäävät. Mä olen aika nipo, tiedän.
Ei ole tuota ongelmaa yksinhuoltaja kun olen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 08:16"]Itseäni ärsyttää suunnattomasti se, että mieheni ei oikein tunnu ymmärtävän, että toisen meistä olisi hyvä päästä lähtemään aamuisin tarpeeksi ajoissa, jotta ehtii hakea lapsen ennen kuin hoitoaika päättyy. Meillä on harva se aamu nahistelua siitä, että minä yritän lähteä siinä vaiheessa kun mies alkaa syömään aamupalaansa ja tietysti lapsikin siinä kohti alkaa haluta jotain suuhunpantavaa. Lapsi siis syö päiväkodissa aamupalan, ei kotona, koska siihen ei vaan ole aikaa. (Ja joo, jos on sellainen tilanne, että lapsi onkin herännyt aikaisemmin ja minä olen vasta syömässä aamupalaa, annan toki lapsellekin)
Miehen mielestä minun pitäisi tulla ruokkimaan lasta ja siis myöhästyä töistäni.
Olen jo siihen mennessä herännyt itse n. 45 min aikaisemmin, tehnyt omat aamutoimeni ja syönyt, herättänyt lapsen, pukenut sen, pessyt hampaat jne ja miehelle käytännössä jää ulkovaatteiden pukeminen ja päiväkotiin vienti.
Mun mielestä ei olisi täysin kohtuutonta, että mieskin heräisi tarpeeksi ajoissa niin, että ehtii itse hoitaa itsensä lähtökuntoon ja syödä aamupalansa ennen kuin lapsi on herännyt ja puettu. Mutta miten ihmeessä saan tämän mieheni päähän?!
ap
[/quote]
Minä herään ajoissa, laitan itseni, herätän, pesen ja puen KAKSI lasta ulkovaatteita myöten, kerään hoitotavarat jne. Mies vie lapset sitten autolla hoitoon, itse lähden julkisilla. Haen lapset kävellen tms.
Meillä mies vie aamuisin klo 9-10 ja minä haen klo 16-16.30, paitsi niinä päivinä (2 x vko) kun menen jumppaan suoraan töistä ja mies myös hakee. Katson illalla sisävaatteet valmiiksi, mies hoitaa ulkovaatteet ja tietää niistä oikeastaan enemmän kuin minä.
Kotihommat menee aikalailla puoliksi, minä hoidan pyykit ja mies tiskit ja usein myös ruoanlaiton. Minä imuroin ja siivoan muuten. Siivooja käy 2 x kk joten meille jää enemmän pintapuolisia hommia vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 08:27"]Minä lähden miestäni aikaisemmin töihin, joten mies hoitaa aamut ja minä sitten vuorostani haen.
[/quote]
Sama kuvio meillä, joskus toisinpäin jos itselläni esim. iltapäivästä kokous joka voi venyä.
Me usein teemme yhdessä lasten aamutoimet ja pakkaamme ne autoon, minkä jälkeen minä vien ne päiväkotiin. Vaihtoehtoisesti jos mies tarvitsee autoa tai ei jaksa mennä pyörällä, viemme lapset yhdessä päiväkotiin ja mies heittää minut töihin. Aamut on aina raskaita ponnistuksia samoin kuin iltatoimet ja pyrimme ne siksi tekemään aina yhdessä jos mahdollista. Meillä kolme päiväkoti-ikäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole töissä mutta opiskelen joten olen myös päivät poissa. Jos minun täytyy olla koululla aikaisin (klo 8) niin mieheni vie lapset, hänellä on liukuva työaika ja useimmiten menee töihin 9-9.30 aikaan. Silloinkin minä aina laitan lapsille valmiiksi vaatteet sun muut odottamaan.
Niinä aamuina kun kouluni alkaa klo 10 tai myöhemmin vien itse lapset päiväkotiin. Useimmiten minä myös haen heidät sillä miehen työpäivät venyvät usein klo 18-20 asti.
Meillä mies on paljon työmatkoilla. Miehen poissaollessa lapsille tulee lähes 10 tunnin hoitopäivät. Silloin kun mies on paikalla, niin:
Minä lähden aikaisin töihin, muu perhe jää nukkumaan. Mies herättä lapset, kun on itse valmiina.
Lapset ovat itse ottaneet illalla sisävaatteet valmiiksi, 3v pukee reippaasti itse, 5v heräilee niin hitaasti, että mies pukee hänet. Ulkovaatteet vaihtuu kausittain.
Minä haen kolmen maissa, kerran viikossa mies hakee, kun minä teen työpöydän siivouksen, eli rästihommia.
Mies tulee töistä kotiin viiden kuuden maissa, tarvittaessa ruokakaupan kautta.
Meillä minä pyyhin pölyt ja huolehdin, että lasten kaapeissa on oikeankokoiset vaatteet (en usko mieheni edes tietävän tällaisista töistä;).
Mies imuroi ja pesee/viikkaa pyykkiä useammin.
Tiskaus (likaiset koneeseen ja puhtaat pois), ruoanlaitto, ns. viikkosiivousta (lattioisen va vessan pesu) tekee molemmat oma-alotteisesti.
Lasten iltatoimet on usein miehen juttu, koska on niin paljon poissa (lapset haluavat vaan isän).
Olen paljon vaan lasten kanssa ja ehkä siksikin minulla tuntuu olevan päävastuu. Neuvolat, hammaslääkärit, päiväkotijutut, isomman harrastus, kaverkyläilyt jne. on minun huolehdittavana, näihin mies vie pyydettäessä, jos on paikalla, mutta minun täytyy muistuttaa.
Itse olen tyytyväinen ja kuvittelen, että mies ottaisi enemmän vastuutakin, jos olisi "aina kotona".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vien lapsen päiväkotiin. Miehellä työt alkavat kuudelta, minulla seitsemältä.
Vastaavasti mies hakee kun pääsee töistä kahdelta. Itselläni kun työt loppuvat kolmelta.
Onneksi on pk alakerrassa ja työpaikka muutaman minuutin kävelymatkan päässä (miehellä taas menee kymmenen minuuttia fillaroida omalle työpaikalleen).
Minä lähden miestäni aikaisemmin töihin, joten mies hoitaa aamut ja minä sitten vuorostani haen.
Meillä mies menee jo seiskaan töihin, vaikka liukuva työaika eli periaatteessa ei olisi pakko. Minä vien lapset päikkyyn kasiksi ja aloitan sitten työt.
Minä yleensä puen lapsen. Mies vie, koska päiväkoti on hänen työmatkansa varrella. Aika usein kuitenkin haen lapsen. Päiväkotiin jääminen on lapselle ollut aika vaikeaa, mutta nyt alkaa jo sujua.
Meillä mies menee aikaisin töihin, jotta on jo klo 15 hakemassa muksua.
Onneksi tuo eskari jo pukee ihan itse :)
Voitaisiin kulkea 25 km työmatkat muuten yhdessä (molemmilla liukuva työaika ja työpaikat samalla kadulla)... mutta lapsen etu voitti bensalaskun.
Meillä miehellä alkaa seiskalta työt, joten minä vien lapset ja hoidan kaikki aamutoimet. Se sitten hakee, joka pääsee aiemmin (opiskelen, joten usein iltapäivä on vapaata.)
Olinkin jo vastaamassa, että kyllähän mies aamuja lukuun ottamatta hoitaa lapsen asioita ihan kiitettävästi eikä halua luistaa omista vastuistaan. Tuli kuitenkin mieleen, että toki minä olen se, joka tekee ruoan, pyykkää pyykit, siivoaa kodin ja pitää huolen mm. siitä, että lapsella on aina sopivankokoisia vaatteita kaapissa ja niin edes päin. Olisi toisaalta kiva olla se vanhempi, joka voi vaan keskittyä lapsen kanssa olemiseen ilman, että täytyy ikävästi samaan aikaan tehdä kotitöitä. Meillä nimittäin menee usein niin, että mies ja lapsi leikkivät keskenään ja minä teen kotitöitä sillä aikaa. Jos taas olen esimerkiksi lapsen kanssa yksin kotona, niin en minä voi tuntikausia vaan istua lapsen kanssa lattialla ja leikkiä. Että sinällään hyvä isähän mieheni on, mutta vähän passattava ja melkoinen jääräpää… Ja ongelma on juurikin siinä, että minun aikani ei ole yhtä arvokasta kuin hänen aikansa ja minun ei kuulukaan päästä lähtemään aikaisemmin kuin hänen, että olisimme mahdollisimman tasavertaisessa asemassa. Tulipa valitettua.
ap