Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä salasuhteen jälkeen?
19.09.2013 |
Oon järjettömän rakastunut varattuun mieheen, jonka kanssa oon säätänyt aivan liikaa. Tiedän, että tekemisemme ovat olleet vastoin kaikkia moraalin sääntöjä. En ole ylpeä itsestäni.
Tää mies saa mut tuntemaan oloni ihanaksi, hän saa mut tuntemaan itseni erityiseksi. Samalla tää koko tilanne kuitenkin tekee mut hulluksi. Sydäntä raastaa, keuhkoja puristaa. En saa nukuttua enkä syötyä.
Tänään se kuitenkin iski muhun. Tajusin, että vaikka kuinka rakastan miestä, mun rakkaus ei hänelle riitä. Meistä ei ikinä tuu mitään tän enempää.
Tää ei voi enää jatkuu näin. Mä en voi hukata elämääni. Mun on laitettava tälle piste. Mut miten mä pääsen tästä ikinä yli? Sattuu aivan saatanasti. Niin pateettiselta kuin tää kuulostaakin, oon varma, etten enää koskaan rakasta ketään näin mielettömästi.
Kommentit (62)
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 16:50"]
Mä en tajua miksi pitää alkaa alunperin noin sairaaseen suhteeseen?! Ja sit vielä kehdataan itkeä kun on niin helvetin onnetonta,voi huoh! Eikö ap nyt voi etsiä itselleen vähän itsetuntoa ja arvostusta, lopettaisi roikkumisen varatussa miehessä ja hankkisi ihan oman elämän
[/quote]
Ai että jotkut osaa olla tyhmiä ja lukutaidottomia. Varmasti myös vähän tunnevammaisia! Mitähän se ap tässä on tekstien perusteella yrittämässä! Hän yrittää laittaa hommalle nyt pisteen ja vaikuttaa myös katuvan sitä, että lähti edes juttuun mukaan. Tällaisista viesteistä ei ole kenellekään hyötyä. Hyvää viikonloppua vaan sullekin.
Ap:lle toivottaisin voimia. Ehkä kannattaisi keskustella miehen kanssa ja kertoa hänelle suoraan, miksi haluat lopettaa suhteen. Sen jälkeen keksi itsellesi jotain muuta tekemistä ja ajateltavaa. Yli pääseminen voi viedä aikaa, kun suuret tunteet ovat olleet pelissä. Älä kuitenkaan menetä toivoasi. Keskity elämääsi hyviin puoliin. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:31"]
Nro 29, miten pääsit irti salasuhteesta käytännössä? Hienoa kuulla, että nyt elämä alkaa hymyillä ja näyttää kirkkaalta!
Joku kyseli suhteeni taustoja. Itse olen sinkku, mies asuu tyttöystävänsä kanssa. Olemme suhteellisen nuoria, molemmat 29-v. Kummallakaan meistä ei ole lapsia.
Ymmärrän, että salasuhteet nostavat tunteet pintaan. En missään määrin puolustele tekojani. Kaipaan täällä vain neuvoja, miten pääsen tästä eteenpäin, kun mies pyörii mielessäni koko ajan.
ap
[/quote]
Valitettavasti on ihmisiä, joille on tosi napakasti laitettava rajat. En ymmärrä, miksi mies ei osaa jättää ykköstyttöystävää, vaan seilaa teidän kahden välillä? Etenkin kun ei ole lapsia ym. kiinnikkeitä. Miksi sinä annat sen tapahtua? Huono itsetunto? Pitääkö sitä pönkittää "ottamalla" jonkun toisen poikakaveri? Onko voittajafiilis? Tuleeko lisäarvoa siitä, että mies kilpailuttaa kahta kanaa? Toinen jos ei tänään miellytä, voi mennä toisen luo. Huomenna toisinpäin. Säälittävää tosiaan.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:41"]
Ihmiset tekee sekä huonoja että hyviä valintoja. Itse olet ilmeisesti tehnyt vain niitä onnistuneita, kun sulla on varaa heitellä kiviä. :/
[/quote] Läheskään kaikki ihmiset eivät tee niin huonoja valintoja kuin esim. pettäminen. Teot ratkaisevat arvomme ihmisinä. Joillakin meistä tosiaan on varaa siihen kivien heittoon, vaikka sinä et sitä kestäkään myöntää itsellesi ja muille. Minä muuten kestäisin myöntää sen, jos olisin niin alas vajonnut. Silläkin tavalla olen parempi kuin eräät, jotka tekevät alhaisia tekoja ja keskittävät loppuelämänsä itsepetokseen ja parempien ihmisten mustaamiseen.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:35"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:29"]
Kasvata omanarvontunto ja selkäranka, niin huomaat, ettei kyse olekaan rakkaudesta vaan pelkästä riippuvuudesta sinun puoleltasi ja hyväksikäytöstä miehen puolelta.
[/quote]
Ihan kuin me kakkosnaiset oltaisiin jotain tahdottomia ameeboja. Mulla on hyvä työ, raha-asiat kunnossa, olen raitis ja harrastuksia. Mutta koukuttava suhde pilaa koko setin, siitä ei niin vaan pääse eroon. Onhan näitä avioliitossa kituvia naisiakin tällä palstalla pilvin pimein, jotka ei osaa päästää huonosta liitosta irti. Sama tilanne niillä; helppoa sanoa että "jätä se".
nro 5
[/quote]
Siihen koukuttumiseen on syy koukuttjuan omassa päässä, ja sen voi korjata. Jos haluaa. Mutta kun kärsii ja kituuttaa, niin tuntuvathan ne yhdessäolon hetket niin ihanilta, ettei niistä halua luopua. Se on kuin huumetta. Mitä kurjempaa on tapaamisten välillä, sitä ihanammilta ne tapaamiset tuntuvat. Ei tällä ole mitään tekemistä työpaikan tai raha-asioiden tai minkään muunkaan luettelemasi asian kanssa. Mutta ei liioin rakkauden. Kummallisinta minusta on, että itseään fiksuina pitävät toiset naiset eivät näe, mikä valehteleva lusmu se kaksoiselämää viettävä mies on. Miten he voivat edes kuvitella, että mies on heitä kohtaan rehellinen ja valehtelee vain vaimolleen. Tuollainen kaksoiselämä edellyttää valheita joka suuntaan.
Jokainen vastaa omien valintojensa seurauksista, niin toiset naiset kuin huonoissa avioliitoissa roikkuvat vaimotkin.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:42"]
Kummallisinta minusta on, että itseään fiksuina pitävät toiset naiset eivät näe, mikä valehteleva lusmu se kaksoiselämää viettävä mies on. Miten he voivat edes kuvitella, että mies on heitä kohtaan rehellinen ja valehtelee vain vaimolleen. [/quote]
Toinen nainen on pelastava enkeli, "aivan erityinen nainen", joka tarjoaa lohtua ja ymmärrystä kauhean hirviövaimonsa ahdistamalle miesparalle ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:08"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:42"]
Kummallisinta minusta on, että itseään fiksuina pitävät toiset naiset eivät näe, mikä valehteleva lusmu se kaksoiselämää viettävä mies on. Miten he voivat edes kuvitella, että mies on heitä kohtaan rehellinen ja valehtelee vain vaimolleen. [/quote]
Toinen nainen on pelastava enkeli, "aivan erityinen nainen", joka tarjoaa lohtua ja ymmärrystä kauhean hirviövaimonsa ahdistamalle miesparalle ;)
[/quote]
Ei asiat ole näin mustavalkoisia... mies ei ole koskaan haukkunut vaimoaan mulle. En ole mikään "kaltoinkohdeltujen aviomiesten pelastaja", lapsellista ajatella niin.
Niinä päivinä kun ei tavata, mies soittaa mulle vähintään 4-5 kertaa. Joskus tuntuu siltä, että mies "vahtii" minua, etten olisi kenenkään toisen kanssa. Eli kumpi tässä nyt roikkuu toisessa?
nro 5 ja 31
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:23"] Eli kumpi tässä nyt roikkuu toisessa?
nro 5 ja 31
[/quote]
Kumpikin. Tietenkin, kun kyseessä on riippuvuussuhde ja molemmat pysyvät siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:35"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:29"]
Kasvata omanarvontunto ja selkäranka, niin huomaat, ettei kyse olekaan rakkaudesta vaan pelkästä riippuvuudesta sinun puoleltasi ja hyväksikäytöstä miehen puolelta.
[/quote]
Ihan kuin me kakkosnaiset oltaisiin jotain tahdottomia ameeboja. Mulla on hyvä työ, raha-asiat kunnossa, olen raitis ja harrastuksia. Mutta koukuttava suhde pilaa koko setin, siitä ei niin vaan pääse eroon. Onhan näitä avioliitossa kituvia naisiakin tällä palstalla pilvin pimein, jotka ei osaa päästää huonosta liitosta irti. Sama tilanne niillä; helppoa sanoa että "jätä se".
nro 5
[/quote]
Siltä se valitettavasti näyttää. Jos teillä olis jonkilainen selkäranka teitä hävettäis ja nolottais olla sellainen "epävirallinen" pano, salaisuus, jota ei ikinä tahdota virallisesti tunnustaa.
Samoin teillä olisi jonkinlainen älli olla sekaantumatta ihmiseen, joka on varattu ja jolla on puoliso ja perhe. En nyt yleensä mielellään liitä omistustermejä ihmissuhteisiin, mutta miksi on niin vaikeaa olla kunnioittamatta jo olemassaolevia sitoumuksia? Ja jos se mies haluaa pettää omaa siippaansa, teidän ei tarvitsis olla niitä aivottamia, tahdottomia ameeboja, jotka menee retkuun ja sitten selittelee, no kun se mieskin pettää.
Sanotaan nyt vielä kerran: Se ei ole mitään rakkautta miehen puolelta jos hässii kahta tai useampaa naista samaan aikaan.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:08"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:42"]
Kummallisinta minusta on, että itseään fiksuina pitävät toiset naiset eivät näe, mikä valehteleva lusmu se kaksoiselämää viettävä mies on. Miten he voivat edes kuvitella, että mies on heitä kohtaan rehellinen ja valehtelee vain vaimolleen. [/quote]
Toinen nainen on pelastava enkeli, "aivan erityinen nainen", joka tarjoaa lohtua ja ymmärrystä kauhean hirviövaimonsa ahdistamalle miesparalle ;)
[/quote]
Näinhän se on. Ja mies on tietenkin täysin avoin ja rehellinen toiselle naiselle, hän on vain ansassa epätyydyttävässä avioliitossaan. Ja kyllähän hän eroaa, kunhan tulee oikea hetki kertoa siitä vaimolle, mutta juuri nyt se ei oikein käy päinsä, kun lapsi on sairas/vaimolla on ihan kohta synttärit/appivanhemmat ovat tulossa kylään/... ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 23:41"]
Tehkääpä niin kuin minun eksä: ero perheestä ja muutatte yhteen asumaan. Onnea kestää sen pari kuukautta kunnes huomaatte, että olitte vain niin jännitykwen kaipuussa että kumpikin teki vain elämänsä virheen: toinen jättämällä perheensa ja 20 vuoden liiton, tiinen roikkumalla epätoivoisena haaveessa, että tässä miessä olisi jotain ihanaa. Jumalauta, se mies pettää sut hielä samalla tavalla kuin oman perheensä.
[/quote]
Tää on yksi mitä mä oon kanssa miettinyt, että ei siinä oikeasti olla rakastuneita siihen ihmiseen vaan siihen tilanteeseen. Mun mielestä rakkaus on muutenkin jotain,jonka syntyy vasta pitkän yhdessäelon jälkeen. Ihastuminen on sitten ihan toinen juttu, ja sen varaan ei pitäisi koko elämäänsä rakentaa.
Se on totta että ne ihanat yhdessäolon hetket on niin ihania just siksi kun vastapainoksi on tätä raastavaa tuskaa...
Ja joku kysyi miksi elämä on niin julmaa. Etkö näe että tämä ei ole mikään kohtalon tiellesi heittämä vastoinkäyminen vaan ihan omien tekojesi seurauksena syntynyt tilanne? Ei tässä ole kyse elämän julmuudesta vaan omasta tyhmyydestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:33"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 23:41"]
Tehkääpä niin kuin minun eksä: ero perheestä ja muutatte yhteen asumaan. Onnea kestää sen pari kuukautta kunnes huomaatte, että olitte vain niin jännitykwen kaipuussa että kumpikin teki vain elämänsä virheen: toinen jättämällä perheensa ja 20 vuoden liiton, tiinen roikkumalla epätoivoisena haaveessa, että tässä miessä olisi jotain ihanaa. Jumalauta, se mies pettää sut hielä samalla tavalla kuin oman perheensä.
[/quote]
Tää on yksi mitä mä oon kanssa miettinyt, että ei siinä oikeasti olla rakastuneita siihen ihmiseen vaan siihen tilanteeseen. Mun mielestä rakkaus on muutenkin jotain,jonka syntyy vasta pitkän yhdessäelon jälkeen. Ihastuminen on sitten ihan toinen juttu, ja sen varaan ei pitäisi koko elämäänsä rakentaa.
[/quote]
Minusta rakkauteen myös kuuluu oleellisesti, että haluaa toiselle hyvää. Jos tämä pettävä mies rakastaisi toista naistaan, hän joko eroaisi vaimostaan tai päästäisi toisen naisensa menemään, eikä roikottaisi löysässä hirressä.
Minä uskon, että jatkuva salasuhde perustuu osittain myös siihen, että ei eletä normaalielämää yhdessä. Toinen nainen siis rakentaa mielessään ideaalikuvan siitä, millaista se onnellinen yhdessäolo olisikaan, ja todellisuus onkin sitten jotain ihan muuta. Tuo ihannekuva miehestä ei rapise, kun arkea ei vietetä yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:39"]
Se on totta että ne ihanat yhdessäolon hetket on niin ihania just siksi kun vastapainoksi on tätä raastavaa tuskaa...
Ja joku kysyi miksi elämä on niin julmaa. Etkö näe että tämä ei ole mikään kohtalon tiellesi heittämä vastoinkäyminen vaan ihan omien tekojesi seurauksena syntynyt tilanne? Ei tässä ole kyse elämän julmuudesta vaan omasta tyhmyydestäsi.
[/quote]
Ihmiset tekee sekä huonoja että hyviä valintoja. Itse olet ilmeisesti tehnyt vain niitä onnistuneita, kun sulla on varaa heitellä kiviä. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:39"]
Se on totta että ne ihanat yhdessäolon hetket on niin ihania just siksi kun vastapainoksi on tätä raastavaa tuskaa...
Ja joku kysyi miksi elämä on niin julmaa. Etkö näe että tämä ei ole mikään kohtalon tiellesi heittämä vastoinkäyminen vaan ihan omien tekojesi seurauksena syntynyt tilanne? Ei tässä ole kyse elämän julmuudesta vaan omasta tyhmyydestäsi.
[/quote]
Ihmiset tekee sekä huonoja että hyviä valintoja. Itse olet ilmeisesti tehnyt vain niitä onnistuneita, kun sulla on varaa heitellä kiviä. :/
[/quote]
En ole nro 39, mutta eihän hän tällaista väittänyt. Minä ainakin ymmärsin sen niin, että jos tekee huonon valinnan, sitten pitää tehdä uusia parempia valintoja eikä jäädä valittamaan, että elämä on julmaa.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:39"]
Se on totta että ne ihanat yhdessäolon hetket on niin ihania just siksi kun vastapainoksi on tätä raastavaa tuskaa...
Ja joku kysyi miksi elämä on niin julmaa. Etkö näe että tämä ei ole mikään kohtalon tiellesi heittämä vastoinkäyminen vaan ihan omien tekojesi seurauksena syntynyt tilanne? Ei tässä ole kyse elämän julmuudesta vaan omasta tyhmyydestäsi.
[/quote]
Ihmiset tekee sekä huonoja että hyviä valintoja. Itse olet ilmeisesti tehnyt vain niitä onnistuneita, kun sulla on varaa heitellä kiviä. :/
[/quote]
Jotkut huonot valinnat satuttavat pahasti muitakin ihmisiä. Rinnastaisin salasuhteen rattijuoppouteen. Kaikilla pitäisi olla älyä olla tekemättä mitään niin tyhmää, mutta silti jotkut alkavat sellaiseen vedoten omaan heikkouteensa. Sitten ihmetellään kun sivullisiin sattuu oman tyhmyyden vuoksi, ja aletaan itkeä siitä miten elämässä vaan sattuu ja tapahtuu ihan kuin ei voisi vaikuttaa siihen itse mitenkään.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:39"]
Se on totta että ne ihanat yhdessäolon hetket on niin ihania just siksi kun vastapainoksi on tätä raastavaa tuskaa...
Ja joku kysyi miksi elämä on niin julmaa. Etkö näe että tämä ei ole mikään kohtalon tiellesi heittämä vastoinkäyminen vaan ihan omien tekojesi seurauksena syntynyt tilanne? Ei tässä ole kyse elämän julmuudesta vaan omasta tyhmyydestäsi.
[/quote]
Ihmiset tekee sekä huonoja että hyviä valintoja. Itse olet ilmeisesti tehnyt vain niitä onnistuneita, kun sulla on varaa heitellä kiviä. :/
[/quote]
En ole nro 39, mutta eihän hän tällaista väittänyt. Minä ainakin ymmärsin sen niin, että jos tekee huonon valinnan, sitten pitää tehdä uusia parempia valintoja eikä jäädä valittamaan, että elämä on julmaa.
[/quote]
Mä en ole valittanut elämän julmuutta, enkä pidä siitä että haukutaan tyhmäksi pelkän yhden kommentin perusteella.
I rest my case.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:33"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 23:41"]
Tehkääpä niin kuin minun eksä: ero perheestä ja muutatte yhteen asumaan. Onnea kestää sen pari kuukautta kunnes huomaatte, että olitte vain niin jännitykwen kaipuussa että kumpikin teki vain elämänsä virheen: toinen jättämällä perheensa ja 20 vuoden liiton, tiinen roikkumalla epätoivoisena haaveessa, että tässä miessä olisi jotain ihanaa. Jumalauta, se mies pettää sut hielä samalla tavalla kuin oman perheensä.
[/quote]
Tää on yksi mitä mä oon kanssa miettinyt, että ei siinä oikeasti olla rakastuneita siihen ihmiseen vaan siihen tilanteeseen. Mun mielestä rakkaus on muutenkin jotain,jonka syntyy vasta pitkän yhdessäelon jälkeen. Ihastuminen on sitten ihan toinen juttu, ja sen varaan ei pitäisi koko elämäänsä rakentaa.
[/quote]
Totta. Siksi se mies ei ikinä luovu siitä oikeasta vaimosta toisen naisen hyväksi. Ja miksi luopuisi? Hänhän saa kakun molemmat siivut.
Toisen naisen tarjoama "irtiotto" arjesta maistuu makealle kummallekin. Toinen nainen kärvistelee ensin jonkin aikaa "kaivaten" casanoovaansa ja onni on täydellistä, kun ei tarvitse kohdata arkisia ja vähemmän glamoureja yksityiskohtia toisesta ihmisestä päivittäin. Eli salarakkaudet ovat tavallaan sellainen huono elämäntapa, joka aiheuttaa valtavasti kärsimystä todella monelle.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:35"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 11:29"]
Kasvata omanarvontunto ja selkäranka, niin huomaat, ettei kyse olekaan rakkaudesta vaan pelkästä riippuvuudesta sinun puoleltasi ja hyväksikäytöstä miehen puolelta.
[/quote]
Ihan kuin me kakkosnaiset oltaisiin jotain tahdottomia ameeboja. Mulla on hyvä työ, raha-asiat kunnossa, olen raitis ja harrastuksia. Mutta koukuttava suhde pilaa koko setin, siitä ei niin vaan pääse eroon. Onhan näitä avioliitossa kituvia naisiakin tällä palstalla pilvin pimein, jotka ei osaa päästää huonosta liitosta irti. Sama tilanne niillä; helppoa sanoa että "jätä se".
nro 5
[/quote]
Siihen koukuttumiseen on syy koukuttjuan omassa päässä, ja sen voi korjata. Jos haluaa. Mutta kun kärsii ja kituuttaa, niin tuntuvathan ne yhdessäolon hetket niin ihanilta, ettei niistä halua luopua. Se on kuin huumetta. Mitä kurjempaa on tapaamisten välillä, sitä ihanammilta ne tapaamiset tuntuvat. Ei tällä ole mitään tekemistä työpaikan tai raha-asioiden tai minkään muunkaan luettelemasi asian kanssa. Mutta ei liioin rakkauden. Kummallisinta minusta on, että itseään fiksuina pitävät toiset naiset eivät näe, mikä valehteleva lusmu se kaksoiselämää viettävä mies on. Miten he voivat edes kuvitella, että mies on heitä kohtaan rehellinen ja valehtelee vain vaimolleen. Tuollainen kaksoiselämä edellyttää valheita joka suuntaan.
Jokainen vastaa omien valintojensa seurauksista, niin toiset naiset kuin huonoissa avioliitoissa roikkuvat vaimotkin.
[/quote]
Tämä alempi kirjoittaja on niin asian ytimessä. Itse pääsin alkukesästä eroon pitkästä salasuhteesta, ja vasta nyt, kun olen itkuni itkenyt, näen kaiken selvästi. Sitä se todellakin oli: kuin huumetta, josta ei päässyt millään eroon, vaikka tiesi kyllä itsekin, että touhussa ei ole mitään järkeä. Mies valehteli ummet ja lammet sekä vaimolleen että minulle. Valehtelu on tuolle melkein viisikymppiselle äijälle varmaan jo nuoruudessa opittu tapa toimia, josta hän ei tule koskaan pääsemään eroon. Onneksi lopussa huomasin jo selvästi, miten minulle koko ajan valehdellaan. Silti ero oli henkisesti todella raskas. Luojan kiitos tuosta miehestä ei tullut koskaan puolisoani. Säälin hänen (avo)vaimoaan, äijällä taatusti jo uusi sivusuhde käynnissä. Patologinen pettäjä ja valehtelija.
Mielenkiintoista; salarakkaudet ovat miehelle huono elämäntapa. Toinen nainen on sen sijaan täysi rassukka ja tahdoton ameeba?
Alue: Aihe vapaa
Mä en tajua miksi pitää alkaa alunperin noin sairaaseen suhteeseen?! Ja sit vielä kehdataan itkeä kun on niin helvetin onnetonta,voi huoh! Eikö ap nyt voi etsiä itselleen vähän itsetuntoa ja arvostusta, lopettaisi roikkumisen varatussa miehessä ja hankkisi ihan oman elämän