Onko hyvä juttu, että valtiolla on tieto ihmisten uskonnoista?

Mihin rekisteriin kerätään tieto kaikkien uskonnoista? Tieto on vain heistä, jotka kuuluvat uskonnolliseen yhdyskuntaan, jolla on verotusoikeus: Evankelisluterilainen, ortodoksinen, Suomen saksalainen ja Rikssvenska Olaus Petri-församlingen. Ei minun tietääkseni mikään muu uskonnollinen yhteisö ole velvollinen mitenkään raportoimaan jäseniään valtiolle. (Eivätkä varmasti olisi nuokaan, jos luopuisivat verotusoikeudestaan.)

Minä en kuulu kirkkoon, eikä minulta ole kukaan viranomainen käynyt kysymässä uskonko jumalaan, allahiin, palvonko buddhaa vai vaaleanpunaista yksisarvista. Minun uskonnostani ei valtiolla ole siis mitään tietoa: Se tietää vain, etten kuulu mihinkään edellä mainituista, joka ei edes kerro uskonko silti niiden jumalaan.

Uskonnollisille ihmisille ei ole yhdentekevää, miten heidät esim. haudataan kuolemansa jälkeen. Parhaimmillaan uskonnon rekisteröiminen parantaa ihmisen oikeuksia saada vakaumuksensa mukaista palvelua jos joku päivä ei pysty ilmaisemaan enää itseään, jos vammautuu tai kuolee...

Nro 3 on muslimi joka on rekisteröitynyt erään islamilaisen yhdyskunnan jäseneksi. Ainakin muslimeilla rekisteröitymiseen kannustetaan. Mitä enemmän islamilaisilla yhdyskunnilla on virallisia jäseniä sitä enemmän yhdyskunnilla on vaikutusvaltaa tai mahdollisuuksia yrittää saada islamilaisia hautapaikkoja. Joskus voi käydä myös niin että jos joku ei rekisteröi omaa uskontoaan niin jos oma lähisuku ei usko samoin niin saattavat haudata vainajan omien tapojensa mukaan vastoin vainajan toiveita. Joskus on tapahtunut niin että muslimi on haudattu kristillisin menoin koska vaimo ja vaimon suku ovat olleet kristittyjä. Islamilaisilla yhdyskunnilla ei ole silloin kovin paljon vaikutusvaltaa puolustaa vainajan oikeuksia jos vainaja ei ole rekisteröinyt uskontoaan. Helposti siinä tilanteessa toisin uskovat voivat väittää ettei henkilö ollut mikään muslimi. Jos uskonnolliset vakaumukset ovat itselle yhdentekeviä ei ymmärrä välttämättä sitä ettei joillekin se ei ole yhdentekevää. Joskus lähisukulaiset eivät hyväksy toisen uskonnollista vakaumusta ollenkaan. Tämä ei ole välttämättä vain muslimien ongelma vaan monien kristillistenkin ryhmien kannattajat saattavat kokea syrjintää ja vastustusta sukulaisten taholta.