Lue keskustelun säännöt.
eskarin keskeytys - järkevää vai ei tässä tapauksessa?
06.12.2013 |
Lapseni on puolipäiväeskarissa, itse olen vauvan kanssa kotona. Päiväkodin henkilökunta on todella töykeää, tervehtii sentään joskus mutta väkinäistä on sekin. Lapsesta tulee aina pelkästään negatiivista palautetta. Vahingossakaan ei mitään kehuja _koskaan_. Lapsi ei kertoo ettei pidä kuin yhdestä hoitajasta, joka hänkin aina suhtautuu todella negatiivisesti lapseen. Henkilökunnan välit keskenään ilmeisesti aika huonot, eivät puhu asioista keskenään. Jos yhdelle on kertonut jonkin _tärkeän_ asian, niin toiset ei takuulla kuule siitä. Ilmapiiri aika kireä.
Lapsi ihme kyllä menee mielellään, johtuu varmaan siitä kun hänellä pari hyvää kaveria siellä.
Keroo kyllä siitä millä tyylillä hänelle on taas asioista huomauteltu, todella ikävällä tyylillä, niinkuin minullekin aina asiat kerrotaan. Jos lapsi ei haluaisi mennä, niin keskeyttäisin heti eskariin viemisen. Mutta nyt on vähän kiikun kaakun kun lapsi kuitekin itse viihtyy, vaikka on joukossa päiviä jolloin on todella hiljainen tullessaan ja kertoo että on ollut ikävää jostain syystä. Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?
Kommentit (14)
Eiköhän eskarissa träkein opittava taito ole juurikin oppia käyttäytymään niin ettei joka päivä tulisi negatiivista palautetta?
Luuletko, että palaute tulee ihan syyttäsuotta?
Millaisista asioista palaute tulee? Näkyykö samoja piirteitä myös kotona? Oletko nähnyt lapsesi toimimassa ryhmässä?
Itse olen eskariope ja jatkuvissa ongelmissa erään ryhmässäni olevan poikani kanssa. Poikani on erittäin suloinen ollessaan vain tyttöjen kanssa tai yksin, mutta heti kun paikalla on muita poikia meno menee tosi villiksi. Lähes joka päivä joudun antamaan vanhemmille negatiivista palautetta, kun yksi lapsi terrorisoi koko loppuryhmän toimintaa jatkuvasti. Äiti ei usko että poikansa on ihan eri lapsi ryhmässä, kuin yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eskarissa se tärkein taito on oppia tulemaan toimeen ryhmässä. Jos näitä alkaa harjoitella vasta kouluun mennessä on aika huteralla pohjalla toisiin lapsen nähden. Eskarissa opetettavat ns. akateemiset atidot ovat simppeleitä ja ne voi kuka vain lapselleen opettaa. Kirjaimet, numerot yms.
Lapsesi eskari kuulostaa kyllä huonolta paikalta. Olethan antanut palautetta sekä hoitajille että päiväkodinjohtajalle! Oikeasti muutos on mahdollinen. Jos ryhmän aikuisten kesken ilmapiiri on tulehtunut siihen voidaan vaikuttaa ja tehdä siirtoja.
Puhu myös muille vanhemmille, jos heitä tapaat.
Lapsesi eskarivuosi voisi olla aivan toisenlainen loppupuoleltaan, jso vain uskallat avata suusi siellä.
Onko mahdollista vaihtaa tulevan koulun eskariin? Ei tuon jatkamisessa ainakaan hirveästi järkeä ole
Juttelisin paikan johtajan kanssa.
Kuinka paljon totta ja todennettua, kuinka paljon luulottelua ja arvailuja? Eivätkö eskarin porukat osaa riittävästi arvostaa av-mammaa ja hänen jälkeläistään? Jos siellä eskarissa olisi niin kurjaa kuin ap kuvittelee, niin johan se lapsi olisi tehnyt aikaa sitten tenän. Kuule mamma, asetat lapsesi hirveään rakoseen, jos hänen kuultensa arvostelet eskaria ja sen henkilökuntaa. Lapsi haluaisi olla molemmille osapuolille solidaarinen, mutta se on vaikeaa. Tuon ikäinen ymmärtää jo, että äidille pitäisi olla enemmän solidaarinen, mutta kun äiti ei käyttäydy hyvin. Miksi tarvitsee tentata lapselta myötämöiseen, kuka henkilökunnasta on kiva ja kuka ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6: En arvostele lapsen kuullen, puhun hänelle aina asiasta positiiviseen sävyyn. Ja lapsi kertoo itse kenestä tykkää ja kenestä ei.
Ap
Jos lapsi mielellään eskariin silti menee, niin ehkä kannattaa ennemminkin tukea lasta siinä, että hän voi kanssasi jutella jos jokin painaa tai mietityttää. Kannustaa häntä ja kehua itse ja rakastaa. Tässä maailmassa jossakin vaiheessa joka tapauksessa törmää tylyihin tyyppeihin, ja niidenkin kanssa on jollakin tavalla tultava toimeen, oman itsetunnon siitä hetkahtamatta. Voi sitä harjoitella jo eskari-ikäisenä, kunhan ei omaksi toimintatavaksi tartu. Ja siinä oma perhe on paras malli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pidin itse kotieskaria äitiyslomalla ollessani vauvan nukkuessa. Jälkeenpäin ajateltuna ollut todella hyvä päätös se vaikka silloin mietitytti kun "kaikki" arvostelivat tyyliäni. Ne asiat mitä eskarissa on opeteltavaa pystyy kuka tahansa opettamaan lapselleen kotioloissa, me käytettiin 30-60 min per päivä, hankittiin ihan eskarikirjakin. Ainoa mikä jää oppimatta on tietynlainen ryhmässä meneminen ja asioiden apinoiminen mutta ilman niitä pärjää monessa asiassa elämässä paremmin, miellän minä. Pk-vuodet riittävät siihen ainakin minun lapselleni ja nyt on mainiosti pärjäävä 4-luokkalainen. Olen onnellinen että tajusin tehdä jotain toisin, antaa lapsen nukkua kehitykselle tärkeää unta aamuisin (nyt niitä kouluherätyksiä on ihan riittämiin) ja olla aivan rauhassa omassa tahdissaan.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2013 klo 15:59"]
Minä pidin itse kotieskaria äitiyslomalla ollessani vauvan nukkuessa. Jälkeenpäin ajateltuna ollut todella hyvä päätös se vaikka silloin mietitytti kun "kaikki" arvostelivat tyyliäni. Ne asiat mitä eskarissa on opeteltavaa pystyy kuka tahansa opettamaan lapselleen kotioloissa, me käytettiin 30-60 min per päivä, hankittiin ihan eskarikirjakin. Ainoa mikä jää oppimatta on tietynlainen ryhmässä meneminen ja asioiden apinoiminen mutta ilman niitä pärjää monessa asiassa elämässä paremmin, miellän minä. Pk-vuodet riittävät siihen ainakin minun lapselleni ja nyt on mainiosti pärjäävä 4-luokkalainen. Olen onnellinen että tajusin tehdä jotain toisin, antaa lapsen nukkua kehitykselle tärkeää unta aamuisin (nyt niitä kouluherätyksiä on ihan riittämiin) ja olla aivan rauhassa omassa tahdissaan.
[/quote]
Eskarissa ei varsinaisesti opetella mitään kovin tärkeää "akateemista" taitoa, vaan pääasiassa ryhmässä toimimista ja muita koululaisen tarvitsemia ryhmätaitoja. Näitä on todella vaikea opettaa kotona ja tämän vuoksi ainakin kotona hoidettujen lasten olisi hyvä mennä sinne eskariin. Muuten voi koulun alku olla tosi hankalaa. Lisäksi lapsi saa eskarissa kavereita, joista usein tulee myös luokkakavereita. Meillä eskariryhmä siirtyi lähes sellaisenaan kouluun. Ryhmän ulkopuolelta tulleilla kahdella oppilaalla oli vaikea päästä mukaan valmiin ryhmän touhuihin ja kaveripiireihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eskarissa opetellaan myös aakkosia ja numeroita, askarrellaan mutta ennenkaikkea oppia olemaan ryhmässä jne.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2013 klo 17:07"][quote author="Vierailija" time="06.12.2013 klo 15:59"]
Minä pidin itse kotieskaria äitiyslomalla ollessani vauvan nukkuessa. Jälkeenpäin ajateltuna ollut todella hyvä päätös se vaikka silloin mietitytti kun "kaikki" arvostelivat tyyliäni. Ne asiat mitä eskarissa on opeteltavaa pystyy kuka tahansa opettamaan lapselleen kotioloissa, me käytettiin 30-60 min per päivä, hankittiin ihan eskarikirjakin. Ainoa mikä jää oppimatta on tietynlainen ryhmässä meneminen ja asioiden apinoiminen mutta ilman niitä pärjää monessa asiassa elämässä paremmin, miellän minä. Pk-vuodet riittävät siihen ainakin minun lapselleni ja nyt on mainiosti pärjäävä 4-luokkalainen. Olen onnellinen että tajusin tehdä jotain toisin, antaa lapsen nukkua kehitykselle tärkeää unta aamuisin (nyt niitä kouluherätyksiä on ihan riittämiin) ja olla aivan rauhassa omassa tahdissaan.
[/quote]
Eskarissa ei varsinaisesti opetella mitään kovin tärkeää "akateemista" taitoa, vaan pääasiassa ryhmässä toimimista ja muita koululaisen tarvitsemia ryhmätaitoja. Näitä on todella vaikea opettaa kotona ja tämän vuoksi ainakin kotona hoidettujen lasten olisi hyvä mennä sinne eskariin. Muuten voi koulun alku olla tosi hankalaa. Lisäksi lapsi saa eskarissa kavereita, joista usein tulee myös luokkakavereita. Meillä eskariryhmä siirtyi lähes sellaisenaan kouluun. Ryhmän ulkopuolelta tulleilla kahdella oppilaalla oli vaikea päästä mukaan valmiin ryhmän touhuihin ja kaveripiireihin.
[/quote]
Onkohan joku pikkupaikkakunta kyseessä? Meillä ei eskarista juuri kukaan päätynyt samalla koululuokalla ja harva edes samoihin kouluihin. Yleensä alakouluikäiset ottavat porukkaan uuden tulokkaan aika helposti, mutta olen kuullut, että pikkupaikkakunnilla sekin on nihkeämpää. Johtuu varmaan koulujen yksirivisyydestä tai muuten vain suppeista piireistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiheuttaako sun lapsesi häiriötä eskarissa vai miksi ei saa positiivista palautetta.
Ikävää kun lapsen ja aikuisen kemiat ei kohtaa ja aikuinen antaa sen myös näkyä. Kyseessä on kuitenkin kasvatuksen ammattilainen ja saisi pitää tunteensa omana tietonaan. Samanlaisia kokemuksia on meilläkin. Mutta. Lapsi siis viihtyy ja on saanut kavereita. Aina on ja tulee olemaan ihmisiä, joita ei voi miellyttää. Opettajissa, naapureissa, työkavereissa jne.. Ehkä lapsi selviää tämän vuoden, puolivälissähän jo ollaan. Saa pitää kaverinsa ja ehkä näistä on iloa kouluun mennessä. Ja oppii tulemaan toimeen myös vaikeiden aikuisten kanssa. Aina lapsen tien silottaminen ei kannata.
Eiköhän eskarissa träkein opittava taito ole juurikin oppia käyttäytymään niin ettei joka päivä tulisi negatiivista palautetta?
Luuletko, että palaute tulee ihan syyttäsuotta?
Millaisista asioista palaute tulee? Näkyykö samoja piirteitä myös kotona? Oletko nähnyt lapsesi toimimassa ryhmässä?
Itse olen eskariope ja jatkuvissa ongelmissa erään ryhmässäni olevan poikani kanssa. Poikani on erittäin suloinen ollessaan vain tyttöjen kanssa tai yksin, mutta heti kun paikalla on muita poikia meno menee tosi villiksi. Lähes joka päivä joudun antamaan vanhemmille negatiivista palautetta, kun yksi lapsi terrorisoi koko loppuryhmän toimintaa jatkuvasti. Äiti ei usko että poikansa on ihan eri lapsi ryhmässä, kuin yksin.