perintöasiaa!

Tiedän, että perintöverot pitää maksaa ositetaan perintö tai ei. Me saatiin jo laskut siitä. Niinkuin aiemmin kirjoitin ne maksetaan perikunnan tililtä. Ei se mikään lahja ole, jos ne sieltä maksaa. Tavallinen lasku, mikä maksetaan tililtä. Jännä huomata miten ahneita ihmiset ovat. "minun perintöosuus ja minun rahat". Mun nähdäkseni äiidin ja isän YHDESSÄ kartuttama omaisuus ei ole lasten niin kauan kuin toinen vanhemmista elää. Mutta olen myös tietoinen siitä, että ositus tehdään jos yksikin sitä vaatii. Onnekseni siskoni yllättäen oli ajatellut tahollaan samoin. Alkuun hän oli haluamassa ositusta heti, niin siks jäin epäröimään, että mitä mahtaa tuumia. Emme siis vaadi kumpikaan ositusta ja äiti saa käyttää perikunnan tilin rahoja kuin omiaan, vaikka viimeiseen penniin. Hänen rahojaan ne on enemmän kuin meidän. Hän menetti jo isän rinnalta, nyt pidämme huolen, et hän voi asua heidän yhdessä rakentamassaan talossa niin kauan kuin muilta asioilta (terveys jne) siihen kykenee. Nyt se ei ainakaan rahaan kaadu. Ap

Jaatte perinnön kuten siskosi haluaa ja sinä annat oman osuutesi rahoista ruskeassa kirjekuoressa äidillesi.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 15:11"]

Teidän täytyy maksaa pertintöverot. selkeintä olis, jos rahat jaetaan siten, että äidille puolet ja teille loput 50 %. Peritte myös osuuden talosta , eli puolet siitä teille, puolet äidille.Äidille jää sitten puolet talosta ja elinikäinen asumisoikeus ja toivottavasti riittäväästi rahoja ylläpitää sitä. Ja menee sit ihan lakien mukaan.

[/quote]Ei taloa ole mikään pakko jakaa, jos on muutakin omaisuutta.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 15:06"]

Isäni kuoli ja jätti jonkinverran rahaa jälkeensä. Haluaisin, että perintö jätettäisiin osittamatta ja jäisi ikäänkuin leskelle kokonaan (äidillemme siis). He ovat yhdessä kuitenkin omaisuutensa tehneet ja yhtäkkiä muka puolet kaikesta (myös talosta, jossa asuvat) onkin meidän lapsien. Äitini joutuisi tosi tiukoille ja joutuisi ehkä jopa luopumaan talosta, koska hänellä ei ole jatkossa niin rahaa sen ylläpitämiseen. Tässä auttaisi kovasti kuolipesän rahat. Siskoni väittää, ettei äitini niitä saisi käyttää sittenkään, vaan jos pesä jätetään jakamatta tulisi rahat säästää meille. Onko sisko oikeassa? Olen yrittänyt lukea lakikoukeroita, mutta en saa mitään tolkkua.

Äitini luulee, ettei niitä saa käyttää, mutta luulen, että sisko on hänelle niin sanonut, eli varmaa tietoa ei ole hänelläkään. Ulos talosta siskokaan ei ole häätämässä äitiäni, vaan hänen mielestä menee tasan, jos äiti saa pitää talon yksin ja me jaamme jälkeenjääneet rahat. Minä en taas halua edes rahoja. Miten näissä yleensä toimitaan?

Ja lain vaatima perunkirja on tehty jo, mutta eikö se, mitä perinnöllä tehdään sen jälkeen, ole meistä itsestämme kiinni? Perintöverot lankeaa maksettavaksi toki meille lapsille, mutta olen itse ajatellut, et jos ne maksetaan kuolinpesästä, niin loppu voi mun puolesta jäädä äidillemme.

[/quote]

Rintaperilliset siivuttavat perinnönjaossa aina muut perilliset. Ellei vanhemmillanne ollut keskinäistä testamenttia, isänne (huom isänne, ei teidän vanhempien yhdessä hankitut tulot) varallisuus jaetaan teidän sisarusten kesken. Jakoa ei tehdä, mikäli voimassa oleva ja hyväksytty testamentti on tehty.

Lesken asumisoikeudella teidän äidillänne ei ole kiire talosta minnekään, ellette sovi erikseen yhteisymmärryksessä muuta ja päätä vaikka myydä taloa pois. Esim. sisko nk. ostaa sinut ulos talosta ja äitinne muuttaa kerrostaloasuntoon, mikäli ei pysty taloa hoitamaan, ja äidin kuoleman jälkeen talon suhteen ei jää epäselvyyksiä.

Perukirjoituksissa isänne omaisuus lasketaan ja erotellaan äidin omaisuudesta, ja se jaetaan kahtia teidän kahden kesken, ellei sitä testamenttia edelleenkään löydy. Mikäli sisaruksista joku on menehtynyt, ja hänellä on lapsia, se huomioidaan taas jaossa siten, että menehtyneen sisaren osuus jaetaan jäljellä olevien sisaren lasten kanssa. Ja niin edelleen.

Pätevän testamentin tekemiseen taas on omat koukeronsa laissa. Muistaakseni testamentti ei ole pätevä, ellei sitä ole vahvistaneet muistaakseni kaksi todistajaa allekirjoituksin ja nimenselvennyksin ja sitä ei ole vahvistettu maistraatissa. Testamentilla ei kuitenkaan voida määrätä mitä vain, kuten taloa teille kahdelle tai koko omaisuutta kissojen yhdistykselle, vaan teille kahdelle kuuluu lakiosuus.

Miksette luota tätä asiaa henkikirjoittajalle, joka suorittaa perunkirjoituksen? Siellä hän kuulee toiveenne omaisuuden jakamisesta ja huomioi, kuinka se lain mukaan kuuluu tehdä. Tämä vauvapalsta ei ehkä ole paras paikka tehdä omaisuudenjakoa.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 19:18"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 17:40"]

lain mukaan jos ei erillistä testamenttia ole, perivät rintaperilliset kaiken paitsi yhteisestä asunnosta puolet ja asumisoikeus jää leskelle.

[/quote]

Vaikka leski ei tosiaan mitään perikään, saa hän kuitenkin avio-oikeuden nojalla puolet kaikesta (lesken ja vainajan yhteenlasketusta) omaisuudesta, ei pelkästään asunnosta.

[/quote]Aivan. Tuo "puolet talosta" tokaisu tulee siitä että usein talo on ainoa merkittävä yhteinen omaisuus lesken ja vainajan kesken. Jos vainajalta jäi muuta omaisuutta talon arvosta, niin voidaan helposti tehdä niin että talo jää leskelle ja perilliset jakaa muun omaisuuden. Jos muuta omaisuutta ei ole niin leskelle jää puolet talosta, mutta siten että hän saa jäädä siihen asumaan, vaikka ei omista sitä yksin, eikä taloa voida esimerkikisi myydä alta pois.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 19:28"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 16:56"]

Ap, voit varmistaa nämä asiat vielä varsinaiselta asianajajalta, minä olen  pahainen oppinut kokemuksen ja työn kautta ja voi olla virheitäkin: 

Perunkirjoituspaperi on vain pesän varojen selvitys verottajalle, ei mikään keskinäinen jakopäätös. 

A) Pesän pitäminen jakamattomana on täysin laillista. Isänne pankkitilistä tulee silloin kuolinpesän tili tai voitte avata uuden. 

B) Jos tehdään täydellinen jako, jakopaperi (ei perunkirja) toimitetaan verottajalle taas, jolloin kuolinpesä lakkaa olemasta ( se on verotettava yksikkö). )

C) Ilman lesken suostumusta ette pysty jakamaan kuolinpesää muutenkaan kokonaan.

D) Jos siskosi vaatii jakoa, se on toimitettava.

E) Jaossa pitää ottaa huomioon lesken asumisoikeus avioliiton aikaisessa yhteisessä kodissa eli lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin. Äidillänne on lain edessä oikeus asua asunnossa kuolemaansa tai siitä muuttoonsa asti. Jako on mahdollista suorittaa kokonaan vain lesken suostumuksella tai muussa tapauksessa se tehdään osittain.

F) Täydellisessä jaossa talo todennäköisimmin myydään, jos lesken varat eivät riitä lunastamaan teitä talosta ulos.

G) Osittaisessa jaossa jaetaan muut kuin yhteinen asunto ja  rahat. Tästä toimituksesta tehdään erikseen osittainen kaikkien allekirjoittama jakokirja, joka on siis eri kuin perukirja. Osittainen jakokirjan voi toimittaa verottajalle rekisteröitäväksi ja lisäksi kopiot on syytä tallettaa tallelokeroon..omia perillisiä varten. Jos sattuisi vaikka  kuolemaan ennen aikojaan. (Minullakin on tilanne sellainen, että olen osakas ukkini 50 vuotta vanhassa kuolinpesässä serkkulauman kanssa.)

Kuolinpesän osakkaina olette velvollisia osallistumaan mm. talon korjauskuluihin, mutta ette välttämättä äitinne asumisen kuluihin tai ns. pintaremontteihin. Niistä hän vastaa itse. Voitte kuitenkin perustaa kuolinpesän hoitotilin halutessanne, ja maksaa sinne osuuksia. Sieltä voidaan sitten kuitata se sähkölasku ym.

H) Lesken hallussa olleet omat varat otetaan huomioon siltä osin, kuin ne ovat pienemmät kuin vainajan varat vainajan kuolinpäivänä ja jos sulkevaa avioehtoa ei ole.  Jos leskellä oli enemmän varoja, hänen ei tarvitse antaa kuolinpesään niistä yhtään mitään, eikä teidän hänelle. Mutta jos leski on varattomampi tai varaton vainajaan verrattuna, kuolinpesän on annettava leskelle tasoitusta, ts. varat tasataan, jotta leski ei jää tappiolle. Eli jos äitisi on ns. persaukinen, annatte hänelle kuolinpesän tililtä ja muusta omaisuudesta  puolet. Jos hän omistaa jo talosta puolet, se on hänen. Muuten se osuus siirretään hänelle jakokirjalla. Rahoja jakaessa pitää muistaa  mahdollinen lahjavero. Varat siis lain mukaan tasan, tai verottaja taputtaa käsiään ja teille voi tulla lisää laskua.

 C kohta on väärin! Leski ei peri mitään, eikä näin ollen voi kenenkään muun perintöä määrätä.

[/quote]

[/quote]

Kohta c)

kerrohan miten se jako sitten suoritetaan kokonaan, jos omaisuutta on esim. auto, pankkitili ja yhteinen koti. Nimenomaan lesken asumisoikeuden nojalla kuolinpesän jakoa ei voida toimittaa kokonaan (ilman lesken suostumusta poismuuttamiseen tai muiden osuuden lunastamiseen) Missään ei ole väitetty leskeä perijäksi. Mutta leski on kuolinpesän jäsen silti. Minäkään en ole saanut omaa 60-luvulta peräisin olevaan perinnönjakoani täysin toimitetuksi, koska mummoni ei ole muuttanut talosta pois. Eli pesä on edelleen osittain jakamaton. Kyllä, siinä mielessä hän voi määrätä perinnöstäni!

[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 13:20"]

Tiedän, että perintöverot pitää maksaa ositetaan perintö tai ei. Me saatiin jo laskut siitä. Niinkuin aiemmin kirjoitin ne maksetaan perikunnan tililtä. Ei se mikään lahja ole, jos ne sieltä maksaa. Tavallinen lasku, mikä maksetaan tililtä.

[/quote]

Ei ihan noinkaan. Kuolinpesä ei voi maksaa osakkaiden perintöveroa tai muitakaan laskuja, vaan perintöä jaetaan sen verran, että verot voidaan maksaa. Teknisesti verot voidaan maksaa pesän tililtä, mutta perintökaari vaatii tekemään asiasta jakosopimuksen.

Jos pesä jää jakamatta, niin leski ei saa käyttää teidän osuuttanne pesän varoista. Se olisi lahja teiltä äidillenne.

Jos vainajalla ja leskellä ei ollut keskinäistä testamenttia, niin lienee selkeintä tehdä ositus ja jakaa perintö muun kuin talon osalta. Talo jää lesken ja kuolinpesän yhteisomistukseen, mutta leskellä on siihen elinikäinen hallintaoikeus.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 13:37"]

kerrohan miten se jako sitten suoritetaan kokonaan, jos omaisuutta on esim. auto, pankkitili ja yhteinen koti. Nimenomaan lesken asumisoikeuden nojalla kuolinpesän jakoa ei voida toimittaa kokonaan (ilman lesken suostumusta poismuuttamiseen tai muiden osuuden lunastamiseen)

[/quote]

En ole se, jolle kysymys osoitettiin, mutta sanon kuitenkin. Kyllä sen asunnon omistus voidaan ihan hyvin jakaa, vaikka leski jäisikin asumaan siihen. Esimerkiksi niin, että perillinen A omistaa asunnosta 50 % ja perillinen B 50 %, mutta leski asuu siinä ja maksaa asunnosta aiheutuvat juoksevat kulut.  Jos asuntoon tehdään isompia peruskorjauksia, joutuvat myös omistajat maksajiksi.

Jos tehdään näin, niin perintö voidaan jakaa kokonaan lesken asumisoikeudesta huolimatta.

Teidän täytyy maksaa pertintöverot. selkeintä olis, jos rahat jaetaan siten, että äidille puolet ja teille loput 50 %. Peritte myös osuuden talosta , eli puolet siitä teille, puolet äidille.Äidille jää sitten puolet talosta ja elinikäinen asumisoikeus ja toivottavasti riittäväästi rahoja ylläpitää sitä. Ja menee sit ihan lakien mukaan.

Kannattaako hänen oikeesti jäädä taloon, jota hänellä ei ole varaa ylläpitää?

Jos siskosi haluaa että perintö jaetaan, niin se jaetaan. Jäähän äidillesi puolet kuitenkin. Ja leskeneläke.

Mut jos saan siis sikoni suostumaan, että ositusta ei tehdä ollenkaan, niin saako äitini käyttää rahoja kuin omiaan. Se oli kait tärkein kysymys. :) Ap

Meillä on omassa ja miehen suvussa pidetty jakamatta tuommoisissa tilanteissa, ja leskellä on ollut oikeus käyttää rahoja.

Ystävien ja tuttavien kanssa mitä olen jutellut, niin sama käytäntö kuuluu olevan yleinen. Ainakin jos kuolinpesän jäsenet eivät ole kovin riitaisia tai ahneita.

Jos kaikki kuolinpesän osakkaat suostuvat siihen, niin kuolinpesä voidaan jättää jakamatta (perintöverot pitää kuitenkin maksaa), jolloin äitinne voisi käyttää yhteisiä rahoja sillä edellytyksellä, että te (sinä ja siskosi) annatte siihen luvan. Kuolinpesä on kuitenkin pakko jakaa, jos yksikin pesän osakas (esim. siskosi) sitä vaatii.

Minusta kakkosen ehdottama ratkaisu olisi kaikista selkein. Sen jälkeen siis äitisi omistaisi asunnosta 50 % (ja hänellä olisi siihen elinikäinen asumisoikeus), sinä 25 % ja siskosi 25 %.

Olen itse jakamattoman kuolinpesän osakas (vainaja kuoli yli 20 vuotta sitten), ja vaikka meillä ei olekaan koskaan ollut mitään riitaa pesän asioiden hoidosta, aiheutuu jakamattomasta kuolinpesästä aina välissä pientä ja joskus suurempaakin hankaluutta ja ylimääräistä paperityötä.

Äitini on eläkkeellä ja kuolinpesän rahat riittäis sen talon ylläpitöön sen ajan, mitä hän siinä asustelee. Talo jää jokatapauksessa meille sit häneltä. Verot on siis jo tulleet (laskuna) ja meinasin itse ehdottaa, että jos maksetaan kuolipesän tililtä ne pois, niin sen jälkeen äiti voi käyttää rahoja miten itse tahtoo. Katsotaan miten käy. Ap

[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 15:38"]

Äitini on eläkkeellä ja kuolinpesän rahat riittäis sen talon ylläpitöön sen ajan, mitä hän siinä asustelee. Talo jää jokatapauksessa meille sit häneltä. Verot on siis jo tulleet (laskuna) ja meinasin itse ehdottaa, että jos maksetaan kuolipesän tililtä ne pois, niin sen jälkeen äiti voi käyttää rahoja miten itse tahtoo. Katsotaan miten käy. Ap

[/quote]

Ja sinä tai siskosi ette rahaa tarvitse? Jos siskosi haluaa, että pesä jaetaan, niin silloin se jaetaan. Kumpikin voi sitten tehdä omalla osuudellaan mitä haluaa, vaikka maksaa äitinsä laskuja.. 

Ap, voit varmistaa nämä asiat vielä varsinaiselta asianajajalta, minä olen  pahainen oppinut kokemuksen ja työn kautta ja voi olla virheitäkin: 

Perunkirjoituspaperi on vain pesän varojen selvitys verottajalle, ei mikään keskinäinen jakopäätös. 

A) Pesän pitäminen jakamattomana on täysin laillista. Isänne pankkitilistä tulee silloin kuolinpesän tili tai voitte avata uuden. 

B) Jos tehdään täydellinen jako, jakopaperi (ei perunkirja) toimitetaan verottajalle taas, jolloin kuolinpesä lakkaa olemasta ( se on verotettava yksikkö). )

C) Ilman lesken suostumusta ette pysty jakamaan kuolinpesää muutenkaan kokonaan.

D) Jos siskosi vaatii jakoa, se on toimitettava.

E) Jaossa pitää ottaa huomioon lesken asumisoikeus avioliiton aikaisessa yhteisessä kodissa eli lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin. Äidillänne on lain edessä oikeus asua asunnossa kuolemaansa tai siitä muuttoonsa asti. Jako on mahdollista suorittaa kokonaan vain lesken suostumuksella tai muussa tapauksessa se tehdään osittain.

F) Täydellisessä jaossa talo todennäköisimmin myydään, jos lesken varat eivät riitä lunastamaan teitä talosta ulos.

G) Osittaisessa jaossa jaetaan muut kuin yhteinen asunto ja  rahat. Tästä toimituksesta tehdään erikseen osittainen kaikkien allekirjoittama jakokirja, joka on siis eri kuin perukirja. Osittainen jakokirjan voi toimittaa verottajalle rekisteröitäväksi ja lisäksi kopiot on syytä tallettaa tallelokeroon..omia perillisiä varten. Jos sattuisi vaikka  kuolemaan ennen aikojaan. (Minullakin on tilanne sellainen, että olen osakas ukkini 50 vuotta vanhassa kuolinpesässä serkkulauman kanssa.)

Kuolinpesän osakkaina olette velvollisia osallistumaan mm. talon korjauskuluihin, mutta ette välttämättä äitinne asumisen kuluihin tai ns. pintaremontteihin. Niistä hän vastaa itse. Voitte kuitenkin perustaa kuolinpesän hoitotilin halutessanne, ja maksaa sinne osuuksia. Sieltä voidaan sitten kuitata se sähkölasku ym.

H) Lesken hallussa olleet omat varat otetaan huomioon siltä osin, kuin ne ovat pienemmät kuin vainajan varat vainajan kuolinpäivänä ja jos sulkevaa avioehtoa ei ole.  Jos leskellä oli enemmän varoja, hänen ei tarvitse antaa kuolinpesään niistä yhtään mitään, eikä teidän hänelle. Mutta jos leski on varattomampi tai varaton vainajaan verrattuna, kuolinpesän on annettava leskelle tasoitusta, ts. varat tasataan, jotta leski ei jää tappiolle. Eli jos äitisi on ns. persaukinen, annatte hänelle kuolinpesän tililtä ja muusta omaisuudesta  puolet. Jos hän omistaa jo talosta puolet, se on hänen. Muuten se osuus siirretään hänelle jakokirjalla. Rahoja jakaessa pitää muistaa  mahdollinen lahjavero. Varat siis lain mukaan tasan, tai verottaja taputtaa käsiään ja teille voi tulla lisää laskua.

Oikea vastaus vaatisi tarkemmat lähtötiedot. Mutta yksi asiahan on selvä ainakin: Äitisi saa asua asunnossa, jos ei halua sitä myytävän.

Vaihtoehtoja, miten teidän tulisi toimia on useita. Kuolinpesä kannattaa kuitenkin ensisijaisesti osittaa mahdollisimman pian.

Mikäli äitisi aikoo asunnon myydä, on huomioitava, että hän omistaa siitä vain puolet tällä hetkellä - eikö totta? Ei omista. Ei ole tehty ositusta. Isä omisti toisen puolen ja uusi omistaja sille toiselle puolelle on "kuolinpesä" niminen verotettava instanssi. Jos nyt myytte asunnon, verovapasta voittoa tekee vain äitinne. Sen toisen puolen omistaja maksaa myyntivoitosta veron. 

Perukirjassa olette määrittäneet asunnolle arvon, jonka ylittävä kauppasumma on verotettavaa myyntivoittoa - 28%.

Voisin kuvitella, että käteisvaroja ei ole paljoa ja että talon arvo on suuri verrattuna käteisvaroihin ja muuhun omaisuuteen. Onko näin?

Tässä tapauksessa äitinne ei pysty osituksessa saamaan koko taloa, koska rahojen määrä pitäisi olla riittävä lasten perintöosuudeksi.

Vähistä rahavaroista ja yhdestä talosta on hankala tehdä hyvää perinnönjakoa.

Ehkä voisitte antaa äidille hallintaoikeuden taloon - mutta talo jäisi lasten omistukseen, vaikka kokonaan. Äidille jäisi myös rahat. Riippuen äitinne iästä, perintönne arvo jäisi talon arvoa alhaisemmaksi, mutta sitten aikanaan kun myytte talon äidin kuoltua pois, hankintahinnaksi katsotaan perukirjoituksen arvo.

 .

Kannattaa muistaa, että kuolinpesän omaisuudelle tehtävät mitkä tahansa toimet, vaikka vain rakennusluvan hakeminen kuistia varten, edellyttää kaikkien osakkaiden nimeä paperiin. Erittäin hankalaa, jos siitä halutaan tehdä hankalaa.

jaatte perinnön lain mukaan ja sen jälkeen voit maksella äitisi laskuja omasta osuudestasi niin paljon kuin haluat. turha painostaa siskoasi luopumaan osuudestaan äidin hyväksi. onneksi laki on näissä selkeä ja siskosi puolella. 

t. perintöasioissa huijausyrityksen kohteeksi joutunut