Mies miettii; koskettamisen vaikeus

Olen nyt ollut yhdessä yhteisössä vähän pitemmän aikaa ja muutenkin elämässä kiinni ja päässyt tarkkailemaan ns.normaalien ihmisten käytöstä, joista suurin osa on parisuhteessa jo ties monetta vuotta ja osalla lapsiakin. Yhtään sinkkumiestä en tästä yhteisöstä tiedä, enkä naistenkaan sinkkuudesta ole niin varma. Jokunen sinkku ehkä on, mutta heilläkin varmasti kaikenlaista 'säätöä' koko ajan päällä.

On biletetty yhdessä ja muutenkin tietysti hääräilty mitä nyt on velvollisuuden puolesta pitänyt. En tiedä tuleeko se seurustelukokemuksen ja muun sosiaalisen hommailemisen vaikutuksesta, mutta monille vastakkaista sukupuolta edustaville ihmisille on luonnollista kosketella toisiaan. Esim.on normaalia että nainen istuu miehen syliin ja siinä sitten naureskellaan ja vitsaillaan.

Minun syliini ei ole kyllä kukaan yrittänyt istua eikä ollut muutenkaan kovin fyysinen. Ehkä siihen vaikuttaa vakavahko ja surullinen perusolemukseni. Naiset ehkä pelkäisivät minun ymmärtävän sen olevan lupaus jostakin suuremmasta...tai sitten ei. Ehkä se olisi vain outoa.

Eikä siinä vielä kaikki; minustakin tuntuu 'pahalta' koskettaa toisia. Ehkä jotenkin alitajuisesti pelkään että yksinäisyyteni ja oma läheisyyden tarpeeni jotenkin näkyisi läpi ja kohde (jos naispuolinen) sitten ahdistuisi. Ei minulla kylläkään mitään tärinäoireita tai sellaista ole, sellainen kalvava tunne vain. Toki jos on pakko koskettaa toista, niin ei se nyt niin ihmeellistä ole mutta spontaani koskettaminen olisi vaikeaa. Ja eihän sekään varsinaisesti ongelma ole, koska eihän hiplailu tai fyysisyys kuulu mihinkään kansalaisvelvollisuuksiin. Mutta jos tekisin niin, olisi se kuitenkin kiusallista jäykän elekieleni takia. Ja ehkä olen jollakin tavalla niin yksinäinen, että en haluaisikaan koskettaa naista muuten kuin herkkänä hetkänä. Muu koskettaminen tuntuisi jotenkin hukatulta ja katkeralta, ellei siinä olisi kyse lohduttamisesta tai jostakin muusta hyvin tarkoituksellisesta.

Toki jos olisin pirteä ja ilomielinen, ns.karismaattinen mies niin voisin lievittää todellista läheisyydentarvetta koskettelemalla sosiaalisissa tilanteissa tilannetajuisella tavalla. Mutta jos olisin sellainen, niin sitten sitäkään tarvetta ei varmaan olisi, koska en olisi yksinäinen valloittavasta luonteesta johtuen.