Lapsi ei mene päiväunille,eikä syö.. nyt vaan meni hermot! ;(

Lapsesi on sen ikäinen, että saatta jo pikkuhiljaa jättää päiväunia välistäkin, varsinkin kun on ehtinyt hiukan torkahtaa.

Ulkona syömisiin oppii vain käymällä yhä uudestaan ja kehumalla onnistuneista jutuista. Jos kaikki menee tuskaiseksi komenteluksi, ähisemiseki ja puhisemiseki, ei lapsellakaan ole kivaa. Pieni vasta harjoittelee pelisääntöjä ja käytöstapoja. Lisäksi kokeilee misääs menee äidin "rakkauden raja".

Niin tätimäistä kuin onkin neuvoa, niin suutahtamisen jälkeen mielummin pyydä lapselta ihan oikeasti anteeksi, halaa ja ruvetkaa sitten tekemään jotkain mukavampaa. Pikkuiset oppivat nätit tavat ja kaiken, kun jaksat olla johdonmukainen etkä ala itse rääkyä pää punaisena.

Alat päästä jo tosi helpolla 3-4 vuotiaan kanssa, kun nyt jaksat vaan venyttää pinnaa ihan loputtomiin.

Ymmärrän tunteesi. Eihän tuo suuttuminen kovin älykästä äitiyttä ollut, mutta noista tilanteista voi ottaa opikseen. Ei kannata hommautua kaksivuotiaan kanssa mihinkään haasteelliseen tilanteeseen vaan pysytellä kotona ja lähipiirissä mahdollisimman leppoisissa ja pakottomissa olosuhteissa ja tilanteissa ja rytmeissä. Anna syödä sitä mikä maistuu ja minkä verran ja nukkua silloin kun on väsynyt.

Voimia!

t. kp lapsensa aikuiseksi saanut ;)

Nyt tarttis enää tietää mitä ihmettä teet kotona kaksivuotiaan kanssa? Eikös sun pitäis olla töissä ja lapsen hoidossa? Helpottais kuule moneen asiaan. Ja juu, ei se ole epänormaalia, että huutaa lapselleen.

Hei ihan sama juttu. Mun 2 vee ei pysy hetkeäkään paikoillaan välillä. Hävettää kun muiden lapset istuu kiltisti ja tää vaan riekkuu. Kyllä olen huutanut väsyneenä ja viimeksi äsken.. En ole silloin itestäni ylpeä.. Sylissä olen pitänyt väkisin kun tekee kiellettyjä juttuja. Samoin liikenteessä olen joutunut pakottamaan vaunujen valjaisiin kun ei voi antaa juosta tielle. 

Toivoisin et olis juttuseuraa muista vilkkaiden 2 vuotiaiden äideistä...

Kuules nelonen. Ei helpota kun lapsi on sekä vilkas että herkkä. Uhma ja väsymys hoitoon tuo lapsella esiin aika rajuja oireita : huutoa raivoa kiukkua ja karjuntakohtauksia. Leppoisampaa oli lomalla. Terveisin  nro 5.

Mä lähden pois lapsen kanssa jos häslää vaikka ravintolassa. Siis jos menee ihan överiksi. Tietysti mukana on joku kirja mitä luetaan kun odotetaan ruokaa, mahdollisesti laitan jonkun lastenohjelman jos aikuisilla ruokailu kesken.

Mutta en jää huutamaan ja tuskailemaan ravintolaan vaan annan muille ruokarauhan..

Laitin lapsen omaan sänkyyn ja nukahti melkein heti. Ikinä ei oo päikkäreitä sisällä nukkunut paitsi silloin, kun ollut kipeenä. Jospa ne vaunut vaan nyt senkin mielestä on käyny ahtaiksi ja alkais nyt nukkuun sisällä. En tiedä. Jäi vaan niin paha mieli tosta taistelusta ;( Ja sille, joka kysyyy mitä teen 2v kanssa kotona niin se on tietääkseni oma asiani/päätökseni. Siitä en alkaa tässä kirjottelemaan. Siitä aiheesta on varmaan paljon keskusteluja muualla.

Ap

Sehän voi olla, että ulkona kuuluu kaikkia mielenkiintoisia ääniä jne, ettei oikein malttaisi alkaa nukkumaan. Parivuotias alkaa olla jo niin kiinnostunut kaikesta, että ei enää niin vain pysyt olemaan ympäristöstään tietämättä... Meillä ainakin just noihin aikoihin alkoi olla vaikeampaa nukahtaminen, kannattais ehkä kokeilla sitä sänkyyn nukuttamista. Omassa makkarissa kun ei ole niin paljon virikkeitä kuin ulkona.

No meillä 2v laitetaan välillä mahavyöllä syöttötuoliin jäähylle jos hän kiellosta huolimatta heittelee leluja, kiusaa isoveljeään tms. Hän itkee siinä ehkä minuutin tai kaksi ja sitten nostan hänet pois. Yleensä riittää pelkkä uhkaus.

Päikkäreiden tai syömsen kanssa ei kannata alkaa tappelemaan, silloin lapsi oppii että se saa huomiota niin, ja ihan normaaleista toiminnoista tulee show. Meidän esikoisen 4v.n kanssa syöminen on ollut vähän sellaista houkuttelua ja hän onkin nipo syömään ehkä juuri sen takia. Kuopus taas syö ihan ilman ongelmia..

Joskus lapsi on liian väsynyt tai liian virkeä nukahtamaan tai hän on levoton kaikesta aktiviteetista. Ei se niin vakavaa ole jos päikkärit tai lounas jää joskus väliin, syöpähän sitten seuraavalla aterialla kunnolla ja nukahtaa illalla aiemmin. Yritä muistaa että lapsi ei yleensä kiukuttele turhaan, vaan useimmiten siihen on joku ihan hyvä syy, nälkä, yliväsymys, jano, huomion puute, liian vähän tai liikaa virikkeitä, lähimmän vanhemman poissaolo, sairaus, hampaiden tulo, uudet tilanteet jne. Useimmiten saan syyttää itseäni lasten kiukuttelusta kun en ole aiemmin tajunnut jotain mikä lapsella on vikana.

1-2-vuotiaan kanssa ne hermot ekoja kertoa menee, ainakaa minä en koskaan suuttunut pikkuvauvoille. Mutta just tosta ekasta uhmaiästä alkaen alkaa hermojen kiristys ja siitähän se sitten sykleissä jatkuu siihen asti että muuttavat pois kotoa. Mutta jossain vaiheessa totut siihen ja kun murusi on 7-vuotias, suutut jo ihan rutiinilla (tosin et voi enää köyttää sitä kiinni minnekään, sit on toiset metodit)