Äitini oli nuorena kuvankaunis, minä taas

Oletkohan adoptoitu?

En ole, kyllä niin selvät sukurasitteet on näkyvissä! :/ en siis suoranaisesti ole ruma ( osaan hyvin peittää nämä puutteeni! ) niinkuin ruma nyt yleensä ymmärretään...ottaa vain päähännettä olen perinyt ne molempien vanhempien huonoimmat puolet.....:( ap

Mulla aivan sama juttu, kuin ap:lla, äiti oli nuorena kuin nukke, aivan uskomattoman kauniit kasvot. Matkusti paljon ulkomailla työnsä vuoksi, ja mallitoimistojen buukkaajat juoksivat perässä Milanossa ja Pariisissa (mutsia ei tosin kyseiset touhut kiinnostaneet).

Isäkin komea, teki mallintöitäkin. Itse olen vain tylsännäköinen pallinaama...

Minäkin olen ruma, vaikka molemmat vanhempani ovat olleet filmitähtiluokkaa. Isääni on tituleerattu Johnny Deppin näköiseksi montakin kertaa, ja äitikin näytti suomifilmin päänäyttelijältä. Minun ulkonäössäni ei ole muuta hyvää kuin kohtuullinen kroppa ja paksu tukka.

Sitten on niitä vanhempia jotka on tuikitavallisen näköisiä mutta jälkikasvu on jumalaisen kaunista!

Meillä on niin, että minä ja mieheni ollaan  lähinnä vähän erikoisen näköisiä, ja ihan eri näköisiä. Missään nimessä ei olla mitenkään klassisen kauniita/komeita, eikä ole ikinä käynyt flaksi sen kummemmin.

Meillä on poika, josta jo pienenä kaikki puhuivat, että kaunein lapsi mitä on nähty, isompana kehuttiin että  siinä on kuulemma jotain hehkuvaa ja puhdasta (teinissä!) ja nyt aikuisena tytöt palvovat sitä. Hulluinta on, että sillä on selkeät molempien vanhempien piirteet, tyyliin mun nenä ja isän silmät, mutta sillä on vain kaikki asettunut jotenkin kohdalleen. Me ollaan hassun näköisiä, lapsi näyttää meiltä mutta on kaunis :) Itseäkin ihmetyttää miten samat piirteet voi mennä vaan parempaan järjestykseen. Ja joillain huonompaan sitten.

Minulla on myös sama kuin ap:lla. Äitini oli klassisen kaunis brunette, jonka ei tarvinnut koskaan jäädä seinäkukkaseksi. Samoin isäni oli nuorena tyttöjen piirittämä. Minä taas... No, en ole maailman rumin, mutta hyvin tavallisen näköinen.  Enkä ole adoptoitu, koska näen itsessäni varsinkin isäni suvun näköä. On harmi, että sain molemmilta puolilta huonoimmat asiat. Siispä ymmärrän sinua hyvin, ap!

Sama ongelma täällä.

Entä onko teillä muilla sisaruksia? Minun isosiskoni sai kaikki hyvät geenit ja minulle jäi jämät. Niin ja ennen kuin joku huomauttaa, niin tiedän kyllä, ettei niitä geenejä tuolla tavoin oikeasti jaeta vanhemmilta lapsille, mutta siltä se tuntuu.

Mietimme juuri äitini kanssa, että mistäköhän oikein olen oman ulkonäköni perinyt. Pienenä näytin melko paljon isältäni, mutta kasvaessa ne piirteet jotenkin häipyivät ja aloin näyttää selvästi enemmän äidiltäni. Edelleen meistä näkee, että olemme sukulaisia, mutta jotenkin olen kuitenkin ihan eri näköinen kuin vanhempani tai edes kukaan sukulaiseni. Usein luullaan, että juureni tulevat ihan toisesta maanosasta (mikä on oikeastaan totta, mutta ne menevät kohtalaisen kauas. Olisikohan juuri minulle tullut sieltäpäin jotain geenejä, jotka hyppäsivät muiden yli?)

Äitini oli nuorena kyllä kaunis, ei haittaisi vaikka näyttäisin enemmän häneltä. Eikä kyllä isältä näyttäminenkään olisi paha. Toisaalta, olen tyytyväinen nykyiseen, näytän sen verran persoonalliselta, ettei ole tullut samankaltaista vielä vastaan.

äiti oli nuorena kaunis ja poikien suosiossa. Mummi taas oli pienessä kaupungissaan oikeastaan kuulu kauneudestaan ja isä oli nuorena komea. Meikä taas on joutunut kiusatuksi ulkonäköni takia, sen verran ruma olen. Epäreilua. On ollu monta vuotta tapana vetää vaistomaisesti hiukset naamalle aina välillä kun ei kestä muiden ihmisten katseita. Ja kyllä, kiusaajani olivat poikia kun taas itse olen likka. on se niin väärin.

Sama homma. Isälläni on musta kihara tukka ja iso nenä. Äidilläni ohuet hiukset ja kauniit kasvot. Isä pitkä pitkäsäärinen. Äidin ainoa ruma kohta rumat polvet. Minä olen pitkä ja rumapolvinen ja isonenäinen ja ohuthiuksinen.

Jos se lapsen rumuus on rangaistus vanhemmille, jotka kuitenkin ovat omasta ulkonäöstään ylpeilleet ja kohtuuttomasti hyötyneet! Karma tai Jumala.

Sama täällä!

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 23:51"]

Minäkin olen ruma, vaikka molemmat vanhempani ovat olleet filmitähtiluokkaa. Isääni on tituleerattu Johnny Deppin näköiseksi montakin kertaa, ja äitikin näytti suomifilmin päänäyttelijältä. Minun ulkonäössäni ei ole muuta hyvää kuin kohtuullinen kroppa ja paksu tukka.

[/quote]Mites sun vanhempien liitto......mä vaan sitä,et jos eroavat niin viittikkö heittää isäs puhelinnumeron....?

Nro 15 :D Mulle kans kiitos.

Eli sama kuin Bruce Willisillä ja hänen ex-vaimollaan. Tyttäret ovat jotenkin onnistuneet saamaan lähinnä niitä huonommin sopivia piirteitä...

Sama täällä.

Isäni on pitkä ja miehekäs. Mitä nyt ohut tukka, mikä ei miehellä niin haittaa, mutta minä olen perinyt sen. Äitini oli äärettömän kaunis. Hyvin paljon prinsessa Victorian näköinen. Samankaltaiset piirteet ja hymy. Minussa ei ole mitään samaa. Äidilläni on ranteeni paksuinen pikimusta tukka, josta olen ollut aina kateellinen.

Voisin olla aivan eri puusta veistetty kuin nämä kaksi. Mutta tiedän, etten ole :D

Elämä ei ole reilua ei. Ja en ole vain ruma nainen, olen hirveän maskuliininen kasvoiltani.... mikä tekee rumuudesta jotenkin vielä kamalampaa.

MInä olen kanssa nähnyt tämmöisiä parskuntia että vanhemmat tosi kauniita ja lapsi öh, ei sitten niin kaunis..

Joku on joskus sanonut etät kauniit ihmiset saa rumia lapsia ja päinvastoin, mutta en tiedä uskonko tähän.

Minulla ja miehelläni on molemmilla tosi kauniit silmät, jännä nähä millaiset meidän lapselle tulee :) Molemmilla luonnonkiharaa, saa nähä tuleeko lapselle enkelikiharat vai piikki suorat hiukset :)

Te, jotka halusitte Johnny D:n näköisen isäni puh.numeron. Ette varmaan kuitenkaan halua, sillä isäni on nykyjään pitkälti yli 70-vuotias. Siis nuorempana hän näytti Deppiltä, ja ehkäpä Deppkin aikojen saatossa muuttuu isäni näköiseksi vanhetessaan :)

Mun vanhemmat ovat ihan tavallisen näköisiä, mutta minusta on tullut ruma. Tuntuu niin väärältä!! En siis haluaisikaan olla mikään kaupungin kuumin kaunotar, mutta tavallisen näköinen tai nätti, se olisi ihanaa. Olen jo yli 30, mutta silti lähes päivittäin suren/häpeän ulkonäköäni. En ymmärrä, miksen voisi olla ihan tavallisen näköinen vaan tämmöinen epämuodostunut rumilus. Ärsyttää!!!! Eikä tälle ongelmalle voi oikein tehdäkään mitään, sillä ongelma ovat nämä epämuodostuneet kasvoni, vartalo on ihan ok. Mieheni on mielestäni komea, lapsemme ovat ihan tavallisen näköisiä, söpöjä jopa niin kuin kaikki lapset.