Miksi et voisi asua Helsingissä?

-Liikenteen melu.!

-Yksilöllisyys katoaa, hukkuu massaan!

Pienestä vuokrakopperosta "joutuu" maksaa reilua ylihintaa!

Kallis asuminen, kylmä, ei luontoa ja rauhaa kunnolla, liikenteen melu, liikaa ihmisiä ja liikennettä, julkisilla rasittavaa ja aikaavievää kulkea, kilpaileminen, ihmiset kylmiä ja kovia. Palkat ei ole parempia, paitsi harvoilla, jotka tienaavat muutenkin hyvin. Helsingillä ei mitään ihmeellistä tarjottavaa, samat asiat sain pieneltä 10 000 asukkaan kunnalta. Muutan pois heti kun mahdollista. Takaisin kotipaikkakunnalleni.

Minulla ei ole varaa asua Helsingissä, ainakaan alueilla, jossa haluaisin asua. 

Helsinki on kalsea kaupunki. Töiden takia asumme pk-seudulla, mutta Hgin keskustasta mulla tekee aina mieli pois, se tuntuu epäviihtyisältä. Tykkään Turun ja Tampereen kokoisista kaupungeista asuinpaikkana, ja kunnon suurkaupungilta Hki ei tunnu. Täällä lähiössä on ihan viihtyisää, mutta mieluummin asuisin jonkun mukavamman kaupungin keskustassa, sellaisen josss asuminenkin on halvempaa.

Todella vaikea löytää kunnollista vuokra-asuntoa, ihan hirveät luukutkin överikalliita pienituloisille (joilla palkka juuri sen verran hyvä, ettei oikeutta asumistukeen). Ei puhettakaan, että omasta asunnosta voisi haaveillakaan, edes surkeaa yksiötä ei ehtisi maksaa pois ennen eläkeikää.

Ankea ilmasto. Tuulee aina kylmästi. Talvet loskaa, kesällä auringonpaisteellakin paleltaa merituulen vuoksi.

Liian suuri osa asukkaista sosiaalitapauksia. Koska julkiset paikat ovat kerjäläisten, feissareiden, seuraan lyöttäytyvien elintasovaimonetsijöiden ja puhelinta pummivien teinilaumojen kansoittamia, ihmiset ovat omaksuneet tavan jyrätä totisina eteenpäin ketään vastaantulijaa päin katsomatta. Toki pulsuja ja narkkeja on joka kaupungissa, mutta eivät ne näy katukuvassa samallalailla kaikkialla kuin Helsingissä.

Viihdyn paremmin pikkukaupungissa. Kaikki on lähellä, asuminen on edullisempaa ja luonto on vieressä. Viihdyn näin, mutta ymmärrän ettei sovi kaikille :)

Saasteet ja kalliit asunnot (ja levoton metro). Olen asunut Helsingissä keskustassa todella pitkään, mutta näiden syiden takia en palaa. Pikkukaupungit Helsinki tietysti silti voittaa mennen tullen.

Tuntuisi liian pieneltä. Asun itse tällä hetkellä miljoonakaupungissa.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 21:06"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 19:56"]

[/quote]

Junan tuomana sanoisin, että kyllä näillä julkisen liikenteen hankaluuteen tarttuvilla on luultavasti ihan konkretiaa mielipiteensä takana. Itsekin nimittäin pidän Helsingissä liikkumista hankalana ja aikaaviepänä, yleisesti ottaen. Toki tässä nyt ei olla minkään oikean suurkaupungin tasolla, tilanne on huomattavasti helpompi jo vaikkapa pk-seudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. 

Suurin osa väestöstä asuu noilla mainitsemillasi seuduillakin taajamissa. Taajamissa taas juuri mikään ei ole kovin kaukana. Esim. itse kasvoin maapinta-alaltaan suuressa kunnassa kuntakeskuksessa, jossa asui noin 70 % kunnan väestöstä. Alakoulu (silloinen ala-aste) oli 200 metrin päässä, yläkoulu ja lukio 600 metrin päässä kotoa. Kaupoille oli vähän pidempi matka, kun vielä asuin kunnassa, mutta nykyään kylän suurin päivittäistavaraliike on sekin 500 metrin päässä.

Asun itse nykyään Helsingissä, ja niin hyvien liikenneyhteyksien päässä kuin mahdollista. Silti varsinkin nykyään vauvan ja vaunujen kanssa julkisilla liikkuessa tulee välillä ikävä sitä taajamaa. Esim. metrolla liikkuessa matkaa pysäkille tulee melkein 300 metriä lisää verrattuna lyhyimpään reittiin, koska sillä lyhyimmällä reitillä on kahdet portaat. Lisäksi sitten pitää huomioida se, että metroasemilla on yleensä vain yksi tai korkeintaan kaksi hissiä, joilla pääsee sisään ja ulos. 

Joten kyllä liikkumiseen, johon jo ennen vauvan syntymää meni ihan liikaa aikaa, menee sitä nykyään tuhottomasti.

[/quote]

Joo, jokaisella on omat kokemuksensa. Mulle tutut paikkakunnat (siellä Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä) ovat sivukyliä. Lähimmät ruokakaupat (+ kirjasto, Alko, R-kioski, apteekki ...) ovat 15-20 km:n päässä. Lähin bussipysäkki, jos sellainen on, on 3,5 km:n päässä.Taajamassa tai kirkonkylällä asuminen on tietysti ihan eri juttu.

Jos viikonloppuna sattuu sairastumaan akuutisti, lähin päivystys saattaa olla 40 km:n päässä (ja puhun edelleen vain näistä mulle tutuista paikkakunnista). Ja jos sattuisi käymään niin, että kaipaa kulttuuria pitää todella säätää harvoin kulkevien linja-autojen kanssa että voisi käydä lähikaupungissa (40-60 km) teatterissa, konsertissa, keikalla tai edes leffassa. 

Selvennän vielä, että mä olen sitä mieltä, että Suomi pitää pitää asuttuna. Pk-seudulla asuu jo viidennes suomalaisista ja mun mielestä ihmisen pitää voida asua siellä missä hänen mielestään on paras olla. On hienoa kun syrjäkylien asukkaat vähän siellä sun täällä ovat taistelleet esim kyläkoulujen säilyttämisen puolesta; ne ovat avainasemassa kun taistellaan autioitumista vastaan. Ja kyllä  ihan jokaiselta syrjäkylältä pitäisi päästä julkisella taajamaan ja sieltä lähimpään kaupunkiin edes kaksi kertaa päivässä. 

Tietysti on koulutaksit ja monissa kunnissa tuetaan vanhusten taksikyytejä jonkinlaisilla taksikorteilla, mutta riittääkö se?

Mitä tarkoittaa "ihan tuhottomasti aikaa julkisilla" Helsingissä? Mikä väline, kuinka pitkä vuoroväli, kuinka monta linjaa kotoa keskustaan?

Edelleen utelias

9

[/quote]

Mutta yhteiskunna  EI pidä tukea näitä kuolevia paikkakuntia. On järjetöntä että ylläpidetään yhteiskunnan rahoilla yllä paikkoja joissa ei ole edes tarpeeksi ihmisiä. Jos haluaa asua jossain hevonkuusessa niin se on oma ongelma. Pitää silloin ymmärtää että siellä ei ole palveluja eikä töitä. 

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 22:13"]

Liian kallista asua

Haluan omaa tilaa ympärilleni (tarkoittaa käytännössä omakotitaloa ja sen verran laajaa pihaa ympärillä, ettei toiset aivan niskaan ole hengittämässä)

Tykkään asua lähellä luontoa

Itse olen lähtöisin pieneltä paikkakunnalta. Elämäntilanteen vuoksi muutin sieltä pois, mutta seuraavassa on muutamia etuja, joita siellä oli ja on yhä.

Erilaiset harrastuspaikat lähes AINA vapaina. Ei ole jonoja, jos haluat mennä harrastamaan, pääset melkein heti harrastamaan, ei tarvitse odottaa paikan vapautumista.

Haluat mennä esimerkiksi kirjastosta lainaamaan jonkin kirjan, saat sen lähes AINA heti, kun kirja ei ole muualla.

Lääkäriaikoja lähes AINA saatavilla. Varaat ajan ja pääset melkein heti lääkäriin.

Paikalliset nuoret pääsevät peruskoulun jälkeen AINA 100% varmuudella haluamaansa opiskelupaikkaan, mikäli kyse on paikkakunnan omasta lukiosta tai ammattikoulusta.

Erilaisissa virastoissa asioidessakaan jonoja ei juuri ole. Pääset lähes AINA välittömästi asioimaan virkailijoiden kanssa.

Kaupoissa lähes AINA tuotteita saatavilla. Haluatpa lähteä joskus ostamaan jotain tuotetta kaupassa, juuri koskaan ei sanota "ei oota" vaan tuotteita on lähes aina saatavilla.

Palvelu pelaa. Haluat tilata vaikka jonkin tuotteen paikallisen liikkeen kautta jostain kauempaa. Jonoja ei juuri ole, tuote tulee lähes AINA melko nopeasti.

[/quote]

Paitsi kun valtiontuet loppuu. Sinä juuri todistit että siellä on liian vähän ihmisiä niihin palveluihin. On täysin järjetöntä ylläpitää yhteiskunnan rahoilla vaikkapa kirjastoa paikassa missä kukaan ei käy päiviin. Palveluille pitää olla tarpeeksi kysyntää. Muiden alueiden ei pidä joutua elättämään tuollaisia paikkakuntia. 

Koska se on Suomessa, enkä halua asua siellä. Tämän hetkinen koti on Lontoossa ja jos nyt olisi pakko valita paikka Suomesta niin kyllä se Helsinki olisi kuitenkin paras vaihtoehto.

No ,parempi elintaso näin pienituloisena Helsingin ulkopuolella=) On mukavaa kun kaikkialle pääsee kävellen...ja muu pienempi syy. 

Tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisesti muutan Helsinkiin/pääkaupunkiseudulle töiden takia. 

Densoja, mamuja ja nistejä liikaa

Asun Helsingissä opintojen vuoksi mutta muutan valmistuttuani toivottavasti muualle, koska en pidä tästä kaupungista. Tai tykkäisin asua kantakaupungissassaa / keskust jollain hyvällä alueella mutta siihen ei varmaan koskaan ole varaa niin että jäisi sitä rahaa johonkin muuhunkin kuin siihen asumiseen...

Huonoja puolia siis

- liian kallis asuminen yksin elävälle

- mamuja joka puolella

- todella ankeat lähiöt (harvoin ne kovin ihania on muuallakaan suomessa tosin)

- todellakin se hirveä KIIRE! ihmiset rynnivät menemään ilman minkäänlaista huomion osoitusta muita kohtaan

Julkinen liikenne on vähän säälittävä, tämän kokoisessa kaupungissa ja jos vielä Vantaa ja Espoo luetaan mukaan niin pitäisi olla huomattavasti laajempi metroverkosto. Ei näitä välimatkoja ole mitään järkeä bussilla pärryytellä menemään, kestää tuhottoman kauan. Eikä tuo VR:n junaverkostokaan kovin kummoinen ole...

Asuin siellä opiskeluaikana, nuorena se oli hetken kivaa, nyt en enää jaksaisi.

Liikaa ihmisiä ja kolkko ympäristö. Siellä oleskelu masentaa ilman että sitä heti itse edes huomaa. Joutuu mukaan siihen tunnekylmään kilpailuhenkiseen menoon, oravanpyörään. Kaikki käyttävät kyynärpäitään ja jos pahoitat mielesi jostain, sitä ei saa näyttää tai on vapaata riistaa. Pitäisi jaksaa olla naminami-positiivinen koko ajan - eihän siihen pysty kuin narsistit, joita pääkaupunki onkin täynnä.

Tykkään rauhallisesta elämästä. Metsässä lenkkeily ja hiihto ovat minulle elinehto. En viihdy väkijoukoissa, enkä tykkää notkua kaupungilla hengailemassa. Oma, tilava koti ja piha ovat minulle tosi tärkeitä. Niihin ei todellakaan olisi Helsingissä varaa. 

Helsingissä on aivan ihania lähiöitä, metsiä ja kahviloita yms. paikkoja, etenkin kesällä Helsingin saaristo on uskomattoman kaunis ja idyllinen. Mielestäni ihmiset eivät ole töykeitä, päinvastoin, ja kiireeseen tottuu kun oppii sen tietyn kävelyvauhdin + taktiikan, ettei ole kenenkään tiellä. Mutta.

Helsingissä alkaa olemaan todella iso ongelma syrjäytyneiden suhteen, mm. käytösongelmaista ja epäsosiaalista ainesta on aivan liikaa ja näkyvästi tavallisten ihmisten seassa. Kantasuomalaiset juopot erikseen, mutta meidänkin taloyhtiössä oli mm. aggressiivinen vammainen nainen joka huoritteli kaikkia vastaantulijoita lähiössä ja uhkaili lapsia, kävi päällekin muutaman kerran kuulemma. Samoin taloyhtiöön oli sijoitettu entinen linnakundi, joka sitten mm. huudatti musiikkia kaikki yöt ja ammuskeli kerran oravia parvekkeeltaan. Kytät veivät pari kertaa mukanaan, sen jälkeen touhu jatkui aina kuten ennenkin. Ja lähiö ei ollut mikään pahamaineinen tapaus, vaan erittäin arvostettu alue ja alueella yleisesti ottaen hyvätuloisia lapsiperheitä enemmistönä.

Helsinki tarjoaa todella avokätiset avustukset mm. sosiaalitukina, joka kannustaa lapsitehtailuun yhteiskunnan varoilla. Asuminen maksaa kamalasti ja iso osa halvoista asunnoista menee ihan muille kuin suomalaisille talouksille...näkyy katukuvassa, sanotaanko näin. Jokainen voi kohdallaan miettiä, onko se hyvä vaiko huono asia. Minä en tykännyt.

Koska lähiöistä viedään palvelut ja keskitetään kaikki, yhteisöllisyys kärsii ja kasvottomuus palveluissa onkin normaalia: työntekijät vaihtuvat jatkuvasti, vanhoja konkareita siirrellään toiseen toimipisteeseen tietokoneen taakse. Vaikka oma lähiö olisi rauhallinen ja mukava paikka, palvelut pitää jatkossa hakea useamman kilometrin päästä rauhattomasta kasvukeskuksesta, jolloin joutuu näkemään ja kokemaan kaikenlaista. Ei kamalasti ehkä lohduta se oma kotipiha, kun lapset joutuvat kuuntelemaan bussissa Subutex-porukan uhoamista ja metrossa meinaa tulla turpaan jos erehtyy pyytämään, että ovilla leikkivä nuori lopettaisi touhun jotta metro pääsisi matkaan.

Muutimme perheeni kanssa 50km päähän Helsingistä ja ratkaisu on osoittautunut jotakuinkin tyydyttäväksi. Nyt on varaa asua ja olla, toisaalta kaipaan ihania metsiä ja ulkoilualueita Helsingistä, mutta kesällä on tarkoitus lähteä saaristoon ja rannalle retkelle, joten ehkä se tästä. Täällä nykyisessä asuinpaikassani ei ole mamuongelmaa (mamuja on vähän, suurin osa töissä pizzerioissa tms.), etäisyydet pääsee liikkumaan kävellen tai pyörällä, lasten koulumatka on turvallinen eikä koulussa ole samalla tavalla sosiaalisten ongelmien aiheuttamia lieveilmiöitä. Me olemme tavallinen, suomalainen perhe ja kaipaamme omankaltaistemme seuraa. Kaikella ystävyydellä.

Liikaa ihmisiä,liian kallista,liian yliarvostettu paikka kokonaisuudessaan.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 20:35"]

Liikaa ihmisiä ja kolkko ympäristö. Siellä oleskelu masentaa ilman että sitä heti itse edes huomaa. Joutuu mukaan siihen tunnekylmään kilpailuhenkiseen menoon, oravanpyörään. Kaikki käyttävät kyynärpäitään ja jos pahoitat mielesi jostain, sitä ei saa näyttää tai on vapaata riistaa. Pitäisi jaksaa olla naminami-positiivinen koko ajan - eihän siihen pysty kuin narsistit, joita pääkaupunki onkin täynnä.

[/quote]

Meinasin kirjoittaa juuri kuten yllä, mutta joku näköjään ehtikin ensin. 

Koska mun elämä on muualla. Mun perhe, työ, ystävät. Helsingissä olisin yksinäinen, eikä aikuisella iällä ystävystyminen ole enää niin helppoa.