Lue keskustelun säännöt.
Veinkö ystävältäni onnen?
26.09.2012 |
Ystäväni seurusteli varatun miehen kanssa pari vuotta. Tämä mies oli jonkinlainen lohtusuhde, koska ystävä oli eronnut väljähtyneestä liitosta. He aloittivat salasuhteen heti, kun ystävä oli eronnut, hän ei siis ollut hetkeäkään itsekseen. Mies oli ollut naimisissa 20 vuotta, ei enää rakkautta liitossa. Minun oli vaikea hyväksyä heidän suhdettaan. Olin myös sitä mieltä, että jos mies eroaa, hänen kannattaisi ensin muuttaa yksin asumaan ja sitten vasta muuttaa ystäväni luo.
Olenko väärässä? Voiko mielestänne toimia, että kumpikaan ei olisi ollut eron jälkeen yksin yhtään ja heti muutetaan yhteen?
Veinkö nyt ystävältäni onnen, kun painokkaasti olin sitä mieltä (hän aikuisena ihmisenä tekee kyllä omat päätökset elämässään)?
Kommentit (20)
Voi toimia hyvinkin niin ettei kumpikaan ole eron jälkeen olltu yhtään yksin ja heti muutetaan yhteen. Tiedän lukuisia näin alkaneita pitkiä, aivan onnellisia suhteita. Itsekin olen näin aloittanut avioliittoni, lennosta toisesta suhteesta.
Mutta siinä mielessä toki et vienyt ystävältäsi onnea, että kyllähän aikuisen ihmisen täytyy osata itse päättää sinun neuvoistasi huolimatta mitä tekee. Silti melko epämiellyttävää sinulta kovin painokkaasti puuttua asiaan millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei ole, eikä eroa prosessoi, tulee satavarmasti toistamaan uudessa liitossa kaikki samat virheet kuin vanhassa.
Tietysti - jos ei prosessoi eroaan yksinollessakaan - ei kai siitä yksinasumisesta ole hyötyä.
Mutta omaa eroaan ei pysty käymään läpi parisuhteessa. Siihen tarvitaan aikaa ja yksinäisyyttä.
Kun minä erosin vuosikymmenien parisuhteesta, niin eron jälkeiset kaksi vuotta olivat parhaimmat koko elämässäni. Koskaan en ole oppinut niin paljoa.
että on hyvä olla eron jälkeen itsekseen että oppii olemaan itsensä kanssa ja tietää, mitä haluaa suhteelta eikä toista edellisen suhteen virheitä seuraavassa suhteessa.
jota naistenlehdet toistelevat. Moni ei opi sitä yksin olemalla edes 10 vuodessa ja toisaalta jotkut tietävät jo suhteen vielä kestäessä hyvinkin mitkä ovat suhteen ongelmat, sekä sen mitä erilaista kaipaavat. He eivät siis tarvitse sitä yksinoloa yhtään mihinkään.
En myös usko tuohon että ihmsiet yleisesti toistelisivat edellisen suhteen virheitä seuraavissa. Ei minulle ainakaan ole koskaan niin käynyt. On vaan ollut eri tavalla yhteen sopivia tai -sopimattomia parisuhdekumppaneita, ja riippuen siitä miten sovitaan yhteen tai ei sovita, on olltu eri suhteissa erilaisia ongelmia. Minusta yleensä ongelma on siis ihmisten yhteensopimattomuus ihmisinä eikä kummankaan osapuolen kauheat ongelmat jotka pitäisi yksin ratkaista.
Jos olisit vienyt sen miehen häneltä, niin sitten asia olisi toisin. Jotain sellaista kävi ekaksi mielessä lukiessani otsikon.
Eikä elämä aina mene siten kuin sinä olet siitä mieltä.
Sitä paitsi kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia asua erillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kenenkään MIELIPIDE voi toiselta onnea viedä. TOki sulla on oikeus omaan mielipiteeseesi ja oikeus myös kertoa se, ainakin jos kysytään.
Asia ei todellakaan sinulle kuulu!! Ystävällä on oikeus sanoa oma mielipide, mutta pitää miettiä kuinka sen ilmaisee. Jokainen tekee ratkaisunsa itse. Minulle tulee sellainen olo, että vain sinä olet oikeassa ja muut väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että on hyvä olla eron jälkeen itsekseen että oppii olemaan itsensä kanssa ja tietää, mitä haluaa suhteelta eikä toista edellisen suhteen virheitä seuraavassa suhteessa.jota naistenlehdet toistelevat. Moni ei opi sitä yksin olemalla edes 10 vuodessa ja toisaalta jotkut tietävät jo suhteen vielä kestäessä hyvinkin mitkä ovat suhteen ongelmat, sekä sen mitä erilaista kaipaavat. He eivät siis tarvitse sitä yksinoloa yhtään mihinkään.
En myös usko tuohon että ihmsiet yleisesti toistelisivat edellisen suhteen virheitä seuraavissa. Ei minulle ainakaan ole koskaan niin käynyt. On vaan ollut eri tavalla yhteen sopivia tai -sopimattomia parisuhdekumppaneita, ja riippuen siitä miten sovitaan yhteen tai ei sovita, on olltu eri suhteissa erilaisia ongelmia. Minusta yleensä ongelma on siis ihmisten yhteensopimattomuus ihmisinä eikä kummankaan osapuolen kauheat ongelmat jotka pitäisi yksin ratkaista.
Tuo lauseesi osoittaa, miten vähän tunnet itseäsi. Pinnallisesti tuo väittämäsi pitää paikkansa, mutta ihminen on paljon muutakin kuin pintaa. Mitä vähemmän ihminen tunnistaa tieostamatontaan ja alitajuntaansa, sitä enemmän se meidän elämään vaikuttaa. Ja omaan tiedostamattomaan tutustuminen vaatii nimenomaan yksinoloa.
Mutta omaa eroaan ei pysty käymään läpi parisuhteessa. Siihen tarvitaan aikaa ja yksinäisyyttä.
Kun minä erosin vuosikymmenien parisuhteesta, niin eron jälkeiset kaksi vuotta olivat parhaimmat koko elämässäni. Koskaan en ole oppinut niin paljoa.
toisilla ei. Itse olen ollut eron jälkeen yksin jo 7 vuotta, vastoin tahtoani, enkä ole mitään prosessoinnut, ei ole ollut mitään tarvetta. Erossa ei ollut mitään epäselvää eikä kesken jäänyttä. Yksinäisyys on ollut mulle pelkästään pitkästyttävää ja tyhjää elämää eikä mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen varmaan tiukkapipo-paskiainen, mutta olen ap.n kanssa samaa mieltä.
jos suhde ei toimi, jos ei rakasta, erotaan. Jos ei halua erota, ei silloin oteta sivusudettakaan.
Varattu on varattu. sellaisen kanssa ei olla. paitsi ystävänä. tässä tapauksessa se ei taida onnistua.
ja yksin olo eron jälkeen, entisen liiton käsitelu olisi paikallaan kaikiilla, naisilla ja miehillä. jos ei uuden suhteen, jos ei uuden kumppanin, jos ei lasten. niin edes itsensä takia.
Mutta omaa eroaan ei pysty käymään läpi parisuhteessa. Siihen tarvitaan aikaa ja yksinäisyyttä.
Kun minä erosin vuosikymmenien parisuhteesta, niin eron jälkeiset kaksi vuotta olivat parhaimmat koko elämässäni. Koskaan en ole oppinut niin paljoa.
toisilla ei. Itse olen ollut eron jälkeen yksin jo 7 vuotta, vastoin tahtoani, enkä ole mitään prosessoinnut, ei ole ollut mitään tarvetta. Erossa ei ollut mitään epäselvää eikä kesken jäänyttä. Yksinäisyys on ollut mulle pelkästään pitkästyttävää ja tyhjää elämää eikä mitään muuta.
jotta ei olisi pitkästyttävää ja tyhjää? Sinullahan on huutava tarve siihen.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä kuitenkin on erilaisia elämäntilanteita. Joskus pari esim. saattaa haluta olla yhdessä =eivät eroa, vaikka rakkautta ei enää olisi. Jos on vaikka yhteinen yritys tmv. ja olla YSTÄVIÄ edelleen, niin homma voi ihan hyvin toimia (ystävyys, yrityksen hoitaminen, lapset) ja ei haluta erota, vaikka rakkautta ei enää olisi. Molemmilla voi olla sivusuhteet, molemmat tietoisia niistä, ja asia ok koska asiat on sovittu niin.
On eri asia olla suhteessa henkilöön jonka puoliso on autuaan tietämätön suhteesta, vert. sellaisen kanssa jonka puolisoa ei huijata. Ja missään nimessä ei pidä luottaa VALHEISIIN, suurin osa pettäjistä syöttää pajunköyttä minkä ehtii, mutta joskus tuollaisia tilanteita ihan oikeasti on.
Jos he seurusteli, ja suhde on jo päättynyt, niin oletettavasti sulla ei ollut siihen osaa ei arpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on psykokulttuurin tuottamaa roskaa jota naistenlehdet toistelevat. Moni ei opi sitä yksin olemalla edes 10 vuodessa ja toisaalta jotkut tietävät jo suhteen vielä kestäessä hyvinkin mitkä ovat suhteen ongelmat, sekä sen mitä erilaista kaipaavat. He eivät siis tarvitse sitä yksinoloa yhtään mihinkään. En myös usko tuohon että ihmsiet yleisesti toistelisivat edellisen suhteen virheitä seuraavissa. Ei minulle ainakaan ole koskaan niin käynyt. On vaan ollut eri tavalla yhteen sopivia tai -sopimattomia parisuhdekumppaneita, ja riippuen siitä miten sovitaan yhteen tai ei sovita, on olltu eri suhteissa erilaisia ongelmia. Minusta yleensä ongelma on siis ihmisten yhteensopimattomuus ihmisinä eikä kummankaan osapuolen kauheat ongelmat jotka pitäisi yksin ratkaista.
Olen silti havainnut, ettei ihmisten yhteensopimattomuus näytä olevan se ainoa autuaaksi tekevä tekijä, vaikka niin mielellään ajattelisi sellainen joka ei halua kyseenalaistaa omaa käyttäytymistään ja ajattelutapojaan. Pitkällä tähtäimellä voi käydä ilmi, että itsetutkiskeluun olisi sittenkin ollut aihetta. Eri asia sitten, tarvitseeko tuota varten elää yksin.
mutta en toisten asioihin puuttumista.
Asia ei kuulu sinulle.
ja salailussa. Sitähän varatun ihmisen kanssa seurustelu on.
Eli et ole vienyt kenenkään "onnea".
Kannatan yksinolemista ennen uutta suhdetta mutta en toisten asioihin puuttumista.
Asia ei kuulu sinulle.
Te, jotka olette puhuneet "toisten asioiden puuttumisesta", mahdattekohan ymmärtää, että olen vain tuonut kantani esiin, kun asiasta on puhuttu, en aloitteellisesti alkanut saarnaamaan asiasta. Ja kyllä muuten asia minulle kuuluu siinä vaiheessa, jos tuntikausia minulle asiasta kerrotaan. Ongelmani oikeastaan alussa oli se, että kun kuulin, että kyseessä on varattu mies, minun oli vaikea hyväksyä asiaa enkä olisi voinut olla ystävä, jos en olisi voinut tuoda esille, mitä todella ajattelen. Itse koen tuoneeni kantani esille sopuisasti, kerroin, että ystävä kaipaa suhteen alussa juuri sitä, mitä hänen suhteestaan ensin puuttui, ihania romanttisia tapaamisia, mutta pitemmän päälle sitten jotain pysyvämpää. Oma tulkintani siis oli, että jos mies olisi muuttanut ystäväni luo suoraan, ystäväni olisi saanut vain toimia taloudenhoitajana miehelle.
ap
Olin myös sitä mieltä, että jos mies eroaa, hänen kannattaisi ensin muuttaa yksin asumaan ja sitten vasta muuttaa ystäväni luo?
Miksi ihmeen takia näin pitäisi tehdä? Jos kerran rakastaa, ja haluaa olla toisen kanssa yhdessä en näe mitään syystä miksi ei voisi saman tien muuttaa yhteen asumaan.
Olin myös sitä mieltä, että jos mies eroaa, hänen kannattaisi ensin muuttaa yksin asumaan ja sitten vasta muuttaa ystäväni luo?
Miksi ihmeen takia näin pitäisi tehdä? Jos kerran rakastaa, ja haluaa olla toisen kanssa yhdessä en näe mitään syystä miksi ei voisi saman tien muuttaa yhteen asumaan.
että on hyvä olla eron jälkeen itsekseen että oppii olemaan itsensä kanssa ja tietää, mitä haluaa suhteelta eikä toista edellisen suhteen virheitä seuraavassa suhteessa.
Tokalle kommentoijalle sanoisin, että öh, ehkäpä hänen ei olisi sitten kannattanut puhua asiasta minulle ollenkaan, koska kyllä ystävänä saan ilmaista mielipiteeni. En tosiaan ole koskaan painostanut häntä. -->Ehkä sitten kenenkään ei koskaan kannata kertoa omia asioitaan kellekään?:)
Ja myös ihmettelin, tekeekö kyseinen suhde hänet onnelliseksi, kun hän sai tavata miestä salaa kerran viikossa silloin kun miehelle sopi. Niin tietenkään minulla ei ole vastausta siihen, voiko tuollainen suhde sitten toimia, jos muutetaankin yhteen tuollaisesta ihanasta arjen yläpuolella olevasta suhteesta.
ap
Miten niin veitkö onnen, olemalla jotain mieltä jonkun toisen asioista?