Lue keskustelun säännöt.
Te naiset kenellä vain veli/veljiä; oletteko läheisiä veljenne kanssa?
01.03.2012 |
Itselläni on sisko, jonka kanssa olemme aina olleet hyvin läheisiä ja jotenkin nyt aikuisiällä, raskauksien, lastensaannin ja ehkä ennenkaikkea kuitenkin omien vanhempien ikääntymisen ja sairastumisten myötä olemme tulleet entistäkin läheisemmiksi.
Itselläni on kaksi poikaa ja tytär ja olen alkanut miettiä, että voiko sisaren ja veljen välille syntyä tällainen tiivis yhteys? Omalla miehelläni on veljiä, joiden kanssa ovat hyvin tiiviisti tekemisissä, esim. auttaneet talon ja mökin rakennuksissa, remonteissa jne.
Mutta vastatkaapa te naiset joilla ei sitä siskoa ole, että oletteko läheisiä veljienne kanssa?
Ja tiedän kyllä etteivät kaikki sisarukset automaattisesti tule keskenään lainkaan toimeen vaikka olisivat kuinka samaa sukupuolta. Mutta ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla kokemuksia.
Kommentit (20)
Olemme hyvin läheisissä väleissä, hän lukeutuu parhaisiin ystäviini. Välimatkan takia emme näe kovin usein, mutta puhelimessa tulee välillä puhuttua parinkin tunnin puheluita :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini-iässä tapeltiin kyllä ihan joka ikinen päivä ja usein verisestikin. Mutta nyt aikuisena eli kolmenkympin paremmalla puolella tulemme hyvin toimeen ja olemme läheisiä. Myös mieheni (jolla ei ole lainkaan sisaruksia) on veljeni hyvä ystävä. Asumme eri kaupungeissa, mutta vietämme muutaman kerran vuodessa viikonloppuja yhdessä maailmaa parannellen. Myös veljeni vaimo on tullut läheiseksi ja meillä on oikein hauskoja pariskuntailtoja hyvän ruoan, juoman ja keskustelujen merkeissä! Käymme myös harrastamassa ja matkusteltuakin on tullut porukalla.
Aivan lapsina olimme tietenkin hyvät kaverukset ja leikimme paljon yhdessä. Teineinä saman katon alla taas oli välillä hyvinkin vaikeaa. Kun muutin omaan kotiin toiselle puolelle Suomea, tilanne helpottui ja nykyään olemme taas oikein hyvissä väleissä! Olemme vajaa kolmekymppisiä. Emme ole tekemisissä päivittäin, emme aina edes viikoittain. Mutta silloin kuin yhteyksissä ollaan, on se todella mukavaa. Huomaan, että myös vanhempamme ovat hyvin iloisia siitä, että yhteinen sävel on sisarusten välille löytynyt jälleen ja iloitsen siitä kyllä itsekin! Olisin toivonut aina isoveljeä, mutta kyllä pikkuvelikin on ihan kiva.:)
en saa siihen ihmiseen mitään kontaktia. turhauttavaa.
Isoveljen kanssa ollaan nyt läheisiä. Ikäeroa on 6 vuotta joten nuorempana ei oltu mitenkään lämpimissä väleissä mutta muutettuani omaan kämppään ja aikuistuttani ollaan mitä parhaimmissa väleissä. Juorutaan välillä puhelimessa parituntia kerralla. Kovin usein ei nähdä välimatkan takia :(
Pikkuveljien kanssa ollaan 2 kertaa vuodessa tekemisissä. Onnittelen niitä kun niillä on synttärit ja soitan jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan vaan niin erilaisia ihmisiä. Veljen kanssa ollaan tekemisissä pari-kolme kertaa vuodessa, siskon kanssa neljä-viisi kertaa vuodessa. Meillä ei ole oikein mitään yhteistä, miksipä siis väkisin yhteyttä pidettäisiin?
Mä olen löytänyt lähelleni "otto"siskoja ja -veljiä, joiden kanssa olen tekemisissä viikottain. Ihan olen onnellinen.
Yks mun parhaista ystävistä on mun veli. Toisen veljen kanssa tapeltiin aina pentuina, nykyään tullaan toimeen mutta läheisiä ei olla eikä varmaan ikinä tullakaan? tosin en edes halua, en tykkää siitä ihmisenä, se on ärsyttävä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on neljä vuotta nuorempi pikkuveli ja ollaan tosi hyvissä väleissä. Veljen kanssa voi puhua kaikenlaisista asioista ja jutellaankin usein. Nyt varsinkin kun meille on tulossa ensimmäinen lapsi ja veljestä tulee eno, on välit lähentyneet entisestään. On ollut liikuttavaa huomata miten innoissaan veli on syntyvästä vauvasta :-) Tullaan myös hyvin toimeen hänen tyttöystävänsä kanssa ja usein tehdäänkin juttuja neljästään.
Onni on rakas pikkuveli!
Ei ole minkäänlaisia välejä. Surkea tyyppi- käyttää hyväksi äitiämme. Työnvieroksuja. Ollaan omenoina molemmat pudottu todella kauas puusta ja toisistamme. Minulla ei ole veljeä kohtaan mitään tunteita. Rehellisiä kun ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme ole mitenkään erityisen läheisiä. Olen hänen poikansa kummi ja hän on tyttäreni. Näemme lasten synttäreillä ja muissa "sukujuhlissa". Lomilla näemme vanhempieni mökillä satunnaisesti ja tulemme toki oikein hyvin toimeen, mutta emme soittele muuten vaan.
Uskon kuitenkin, että veljen kanssa voisi olla oikein läheinenkin. Varsinkin jos perheinä tulisi hyvin toimeen.
ja yksi sisko ja olemme kaikki erittäin läheisiä vaikka ikäeroakin on vanhimman ja nuorimman välissä yli 10v. Vietämme pyhät yhdessä perheinemme, sotkeudumme toistemme elämään, riitelemme ja rakastamme täysillä. AINA autamme jos joku hätä tulee ja yhä edelleen valmistamme vanhemmillemme itsetehdyt lahjat merkkipäivinä.
Käsitän kyllä olevani erittäin onnekas. Meille ei tosin mikään välirikko olisi ikinä edes mahdollinen. Olemme erilaisia ihmisiä mutta pidämme suhdettamme itsestäänselvyytenä, emme ikinä pääse eroon toisistamme emmekä kyllä haluakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme 3 vuotta vanhemman veljeni kanssa läheisiä ja ollaan oikeastaan aina oltukin. Asutaan melko kaukana toisistamme, mutta soitellaan säännöllisesti ja käydään kylässä niin usein kuin mahdollista. Myös mieheni on hyvin läheinen 4 vuotta vanhemman siskonsa kanssa, ehkä läheisempi jopa kuin nuoremman veljensä kanssa. Eli ei se minusta ole sukupuolesta kiinni, tuleeko lapsista läheisiä vai ei.
vaikka minulla on kaksi siskoa ja yksi siskopuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on kolme pikkuveljeä ja yksi pikkusisko (itse olen vanhin). Olen kyllä läheisin tämän vanhimman veljen kanssa, meillä on vajaa kaksi vuotta ikäeroa ja lapsena samat harrastukset. Siskon kanssa viiden vuoden ikäero oli lapsena liikaa, ja ollaan muutenkin vähän eri luonteisia siskon kanssa.
Muut pikkuveljet on sitten paljon nuorempia, se on ollut oikein isosisko-pikkuvelisuhde. Vanhimman veljen kanssa ollaan oltu enemmän samantasoisia.
Kaksi veljeä on ja kumpaankaan ei ole enää läheisiä välejä. Toinen jätti lainan maksamatta minkä takasin ja toiseen on välit vaan mennyt pikkuhiljaa etäiseksi.
Toisaalta asiat ei edes mua mitenkään vaivaa enää, jos nyt on koskaan edes vaivanneet? se tosin kyrpi kun maksoin toisen veljen lainan sitten omasta pussista.
ennen välit oli ihan ok, mutta ei enää. Tuli kaikenlaista sanomista ja halusin korjata välejämme siinä onnistumatta. Yritin todella paljon korjata asioita, mutta sopua ja selvittelyä on vaikea tehdä yksipuolisesti. Nyt olen käynyt surutyötä läpi siitä ettei mulla enää käytännössä ole veljeä, kovasti olen siitä suruissani, mutta on vaan osattava myös luopua. Mutta aikaa tämän hyväksyminen vie. Olkaa ihmiset onnellisia, jos teillä on mukavat suhteet läheisiinne, asiat eivät aina ole itsestäänselvyyksiä!
vain pikkuveli. Välit ovat suht läheiset.
Ja ollaan hyvin läheisiä. Nähdäänkin viikoittain - vaikkei asuta edes samalla paikkakunnalla. Käydään myös "bilettämässä" yhdessä jonkun kertaa vuodessa - vaikka vanhuksia jo ollaankin.
Vaikuttaa muuten näiden vastauksien perusteella siltä, että todennäköisemmin välit ovat läheiset kombinaatiolla isosisko ja pikkuveli. Ei isoveli ja pikkusisko. Hmm.
Veljeni on minua 10v vanhempi. Kun lähestyin täysi-ikää niin lähennyimme enemmän. Nykyään soittelemme n. 1xviikossa. Veljen avokin kanssa soittelemme lähes joka päivä. Meillä on läpset vajaan ½v erolla. Veljellä, myös vanhempi lapsi.
Mutta tiiviisti ollaan yhteyksissä.
Isäni puolelta minulla on 2 veljeä, joita en ole edes koskaan nähnyt..
varsinkin vanhimman veljen kanssa ovat erittäin läheisiä:)