Lue keskustelun säännöt.
Mä en oikeesti kohta jaksa enää!
04.02.2012 |
Kaikki viikonloput menee samalla tavalla; yksin! Ystävillä on poika- ja tyttöystävät, useimmilla lapsetkin. Harrastan ja touhuan kyllä kaikkea, mutta iltaisin yksinäisyys iskee. Odotan vaan, että työviikko taas alkaa. Mitä näillä vapailla tekee, kun ne saa viikosta ja kuukaudesta toiseen viettää yksin?!?!
Kommentit (12)
yksin kolmen lapsen kanssa ja nautin suunnattomasti vapaa-ajasta vaikkei aikuista seuraa olekkaan. Olen sosiaalinen ja tykkään olla ihmisten parissa mutta en vaihtaisi omia vapaailtojani mihinkään. Käyn mielelläni ystävien kanssa ulkona mutta siihen ei ole kovin usein mahdollisuutta. Olen tyytyväinen elämääni!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elokuvissa, pubeissa, joskus baarissa (isommissa, johon kehtaisi ihan hyvin mennä yksinkin, kyllä sieltä seuraa saisi iltaa viettämään)
tai sitten vuokraisin leffan, tekisin jotain hyvää syötävää ja käpertyisin sohvalle vilttiin napostelemaan ja tuijottelemaan.
Tai tekisin kunnon lenkin ja/tai kävisin salilla, ja sitten kuumaan saunaan.
Vaikka mitä siis!
Nyt mä en voi, pienet lapset, mies vuorotyössä, vaikee päästä iltaisin edes lenkille.
Nytkin mies on tämän ja huomisen yötöissä, nukkuu päivät ja äsken juuri nousi ylös mutta lähti samantien töihin. Mä jumitan lasten kanssa kotona. Jee...
elokuvissa, pubeissa, joskus baarissa (isommissa, johon kehtaisi ihan hyvin mennä yksinkin, kyllä sieltä seuraa saisi iltaa viettämään)
tai sitten vuokraisin leffan, tekisin jotain hyvää syötävää ja käpertyisin sohvalle vilttiin napostelemaan ja tuijottelemaan.
Tai tekisin kunnon lenkin ja/tai kävisin salilla, ja sitten kuumaan saunaan.
Vaikka mitä siis!
Nyt mä en voi, pienet lapset, mies vuorotyössä, vaikee päästä iltaisin edes lenkille.
Nytkin mies on tämän ja huomisen yötöissä, nukkuu päivät ja äsken juuri nousi ylös mutta lähti samantien töihin. Mä jumitan lasten kanssa kotona. Jee...
Mä just haluankin kuulla kuinka hemmetin vaikeaa sun elämäs on, kun sulla on mies ja lapset! Voiko nää ihmiset olla vastaamatta, joiden tilanteessa mä haluaisin niin kovasti olla!?!!!?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yhtään ihmettele, miksei se nettideittailu tuottanut tulosta.
elokuvissa, pubeissa, joskus baarissa (isommissa, johon kehtaisi ihan hyvin mennä yksinkin, kyllä sieltä seuraa saisi iltaa viettämään)
tai sitten vuokraisin leffan, tekisin jotain hyvää syötävää ja käpertyisin sohvalle vilttiin napostelemaan ja tuijottelemaan.
Tai tekisin kunnon lenkin ja/tai kävisin salilla, ja sitten kuumaan saunaan.
Vaikka mitä siis!
Nyt mä en voi, pienet lapset, mies vuorotyössä, vaikee päästä iltaisin edes lenkille.
Nytkin mies on tämän ja huomisen yötöissä, nukkuu päivät ja äsken juuri nousi ylös mutta lähti samantien töihin. Mä jumitan lasten kanssa kotona. Jee...
Mä just haluankin kuulla kuinka hemmetin vaikeaa sun elämäs on, kun sulla on mies ja lapset! Voiko nää ihmiset olla vastaamatta, joiden tilanteessa mä haluaisin niin kovasti olla!?!!!?
ap
eli että vaikka on se mies ja ne lapset, niin ei se silti mitään auvoisaa aina ole (harvoin on). Just ollaan miehen kaa tapeltu ikuisuus jo siitä, kun se ei tekis mitään muuta kuin kävis töissä ja töiden jälkeen makais sohvalla telkkaria katsellen, sitä ei kiinnosta yhtään viettää aikaa mun kaa (kun yritän jutella sille, se ei ees katso mua päin, isontaa vaan telkkaria!) ja kotitöitä se ei tee yhtään. Kaikki on mun vastuulla.
Tunnen olevani lähinnä yh, joka hoitaa vielä yhtä isoakin kakaraa pienten lasten lisäksi. Ja sit siltä "isolta kakaralta" ei ees saa minkäänsortin huomiota (ellei se ole seksiä vailla).
Että kuule, vaihdetaanko osia? Mä olisin niiiiin mielelläni sun osassasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elokuvissa, pubeissa, joskus baarissa (isommissa, johon kehtaisi ihan hyvin mennä yksinkin, kyllä sieltä seuraa saisi iltaa viettämään)
tai sitten vuokraisin leffan, tekisin jotain hyvää syötävää ja käpertyisin sohvalle vilttiin napostelemaan ja tuijottelemaan.
Tai tekisin kunnon lenkin ja/tai kävisin salilla, ja sitten kuumaan saunaan.
Vaikka mitä siis!
Nyt mä en voi, pienet lapset, mies vuorotyössä, vaikee päästä iltaisin edes lenkille.
Nytkin mies on tämän ja huomisen yötöissä, nukkuu päivät ja äsken juuri nousi ylös mutta lähti samantien töihin. Mä jumitan lasten kanssa kotona. Jee...
Mä just haluankin kuulla kuinka hemmetin vaikeaa sun elämäs on, kun sulla on mies ja lapset! Voiko nää ihmiset olla vastaamatta, joiden tilanteessa mä haluaisin niin kovasti olla!?!!!?
ap
eli että vaikka on se mies ja ne lapset, niin ei se silti mitään auvoisaa aina ole (harvoin on). Just ollaan miehen kaa tapeltu ikuisuus jo siitä, kun se ei tekis mitään muuta kuin kävis töissä ja töiden jälkeen makais sohvalla telkkaria katsellen, sitä ei kiinnosta yhtään viettää aikaa mun kaa (kun yritän jutella sille, se ei ees katso mua päin, isontaa vaan telkkaria!) ja kotitöitä se ei tee yhtään. Kaikki on mun vastuulla.
Tunnen olevani lähinnä yh, joka hoitaa vielä yhtä isoakin kakaraa pienten lasten lisäksi. Ja sit siltä "isolta kakaralta" ei ees saa minkäänsortin huomiota (ellei se ole seksiä vailla).
Että kuule, vaihdetaanko osia? Mä olisin niiiiin mielelläni sun osassasi!
se nyt ei vaan helpota yhtään tähän tilanteeseen. Mä oon niin kyllästynyt kuulemaan kun työkaverit valittaa "lapsi valvotti yöllä" tms. juttuja, kun itsellä kauhea kaipuu ja vauvakuume ollut jo monta vuotta.
ap
Kun minulla on yksikin yksinäinen viikonloppu tunnen masennuksen hiipuvan. Ajatukset muuttuvat alakuloisiksi ja mikään ei tunnu hyvältä.
Pelkään yksinäisyyttä niin paljon, että elän kamalassa parisuhteessa ihmisen kanssa josta en pidä ja joka pilkkaa, haukkuu ja henkisesti pahoinpitelee minua usein. Em. toimintojen seurauksesta olen tämänkin viikonlopun yksin saamieni haukkujen jälkeen, ja melkein jo toivoisin hänen palaavan..vain ettei tarttisi olla yksin.
Olisi todella vaikea kuvitella lähtevänsä yksin elokuviin tai ravintolaan katsomaan onnellisia periskuntia ja kaveriporukoita..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomana mulla toi sama ongelma ja nyt lapsen kanssa oma aika on todella vähässä.
Eniten mua nyt nyppii pari opiskelelu juttua jotka on kesken. Yksi avoimen yliopiston kurssi ja yksi töihin liittyvä sertifikaatti. Jos mulla olisi aikaa niin hoitaisin nuo pois.
yksin kolmen lapsen kanssa ja nautin suunnattomasti vapaa-ajasta vaikkei aikuista seuraa olekkaan. Olen sosiaalinen ja tykkään olla ihmisten parissa mutta en vaihtaisi omia vapaailtojani mihinkään. Käyn mielelläni ystävien kanssa ulkona mutta siihen ei ole kovin usein mahdollisuutta. Olen tyytyväinen elämääni!