Millaista on viedä 1v 4kk lapsi hoitoon? Töihin paluu edessä... pärjääkö se siellä? :(
En tiedä vielä hoitomuotoa. Varmaan päiväkoti, koska isosiskokin on olemassa, enkä usko että 4 v viihtyy kauheen hyvin perhepäivähoitajalla.
Mutta miten tuo pieni "vauvani"? Minkalaisia kokemuksia teillä on tuon ikäisen hoitoon viemisestä? Tarkoitus oli olla kotona vielä vuosi, mutta näin tää nyt meni...
Pärjääkö se siellä? Onko vain aivan säilytyksessä? Kiintyykö tuon ikäiset yleensä johonkin hoitajaan siellä? Mitä kaikkee on odotettvissa, itkua ja raivoa iltaisin?? Pelottaa...
Kommentit (46)
vietävä kuin 2-vuotias, jolla on eroahdistus.
Jos mahdollista niin vie sellaiseen päiväkotiin, jossa ei erikseen ole pienten ryhmää.
Meillä on päiväkoti, jossa ei ole pienten ryhmää, pienet tulevat, jos on isompia sisaruksia. Koska ovat pieniä, niin saavat enempikin sitä aikuisen huomiota, kuin isommat, koska heitä on valvottava ihan koko ajan, kun taas isommat voivat jo leikkiä niin (ja halauvatkin) että aikuinen ei ihan vieressä ole.
Päiväkotiin voi mennä tutustumaan, ensin vaikka niin, että olet mukana ja sitten niin, että jätät vaikka ruokailuun asti pariksi tunniksi siihen.
vähän ajan kuluttua siitä, kun lapsi on aloittanut päivähoidon, voi tulla itkua sinun lähtiessäsi, mutta nopeiten menee ohi, kun lähdet.
Voit vaikka soittaa vähän ajan kuluttua (tai meillä laitamme pyynnöstä viestiäkin) miten päivä on lähtenyt sujumaan mentyäsi.
Joissain päiväkodeissa on käytössä omahoitajasysteemi.
On ihan normaalia, että lapsi iltaisin vaatii sitten paljon huomiota, koska päivät ollaan erossa. Tämä saattaa näkyä myös "temppuiluna " iltaunille käynnissä.
Paljon lapsia aloittaa hoidon tuossa iässä, ja ihan tavallisia ihmisiä heistä kasvaa.
Tsemppiä hoidon aloitukseen.
t, lastenhoitaja
ei ole ensimmäinen tuon ikäinen hoidossa
Lapsi oli just tuon ikäinen, kun meni päiväkotiin. On ujo luonteeltaan ja oppi kävelemään aika myöhään, joten oli vasta oppinut käveleämään. Aluksi oli tosi itkuinen, mutta pian sopeutui joten kuten. Mutta sai ensimmäisen vuoden aikana kaikki mahdolliset taudit. Olin varmaan 2 kk kotona ensimmäisen vuoden aikana. Toinen vuosi alkoi sitten aivan eri merkeissä. Lapsi selvästi viihtyy ja on ollut tosi terve.
Eli vaikka meidän tapauksessa lapsen olisi varmasti ollut vielä hyvä olla kanssani, niin en usko, että tästä pidemmän päälle mitään kamalaa koituu. Meillä vain meni nyt niin, että yhtään pidempään en voinut olla hoitovapaalla. Olisin voinut vitkuttaa vielä pari kuukautta kotona, muttas en usko, että mikään olisi mennyt sen helpommin päiväkodin/sairastelun suhteen, kaikki alun vaikeudet olisivat vain siirtyneet saman verran edemmäksi. Oman työni suhteen sen sijaan asiat olisivat vaikeutuneet huomattavasti syistä, joita en täällä ala erittelemään.
Nyt saimme järjestettyä niin, että pienen lapsen hoitopäivät ovat lyhyitä. Suosittelisin satsaamaan tähän, jos vain voitte.
koko perheelle, mutta kyllä se siellä pärjäilee, usko pois! Tsemppiä molemmille!
jos pitää laittaa lapsi hoitoon, niin sitten pitää. Ei siinä itkut auta. Kaikki yrittää tietenkin sinua lohduttaa ja varmaan se lapsi pärjää jotenkin..
mutta todennäköistä on, että lapsi sairastuu, on iltaisin tosi väsynyt.. taitojen oppiminen hidastuu. Voi olla, että hän oppii huonoja tapoja hoidosta, kuten puremaan, viemään tavaroita toisen kädestä, huutamaan, puhumaan huutamalla jne..
Jos pystyt järjestämään vapaapäiviä, lyhyempiä hoitopäiviä jne.. varmaan auttaa.
yllättävän hyvinkin! Meidän 1v 5 kk aloittanut juuri päivähoidon. Lapsi on tosi äidinpoikaeikä ollut koskaan muilla hoidossa, ja siitä huolimatta sopeutunut ainakin toistaiseksi tosi hyvin. Eka harjoitteluviikko oli vaikea lapselle ja äidille. Ihmeen helpolla on päästy. Eniten pelkäsin etukäteen juuri sitä miten alku menee ja onko siitä mitenkään mahdollista selvitä. Tsemppiä!
Hoitajalla on enemmän aikaa, kun lapsiryhmä pieni. Saa yksilöllisempää hoitoa. Myös 4-vuotiaat viihtyvät yleensä perhepäivähoidossa, jos kerta samassa hoitopaikassa on oma sisko/veli. Päiväkodissa itse joskus työskennelleenä voin todeta, että itse en veisi omaa pientäni päiväkotiin kuin vasta joskus 3-vuotiaana. Ryhmät isoja ja kaikkia hoidetaan ikäänkuin laumana. Ei ole resursseja nukuttaa lasta silloin kun sen on väsy vaan kaikki nukkuvat yhtä aikaa. Paljon nämä pienimmät ovat myös ihan itsekseen :( Ei ole hoitajilla aikaa kanniskella ja viihdyttää pienempiä yhtään sen enempää kuin isompiakaan..
arkajalat, niinkö? Olet täys tollo (44).
Mutta hei, saat ihan rauhassa olla.
Meillä lapsi oli 1v4kk kun aloitimme päivähoidon päiväkodissa. Lapsi sopeutui yllättävän hyvin, toki alkuun oli pientä itkeskelyä ja ilta känkkää.
Tutustuttiin rauhassa päiväkotiin parin viikon ajan ja aamuisin varasin sen verran matka aikaa että saatiin mennä rauhassa päiväkotiin. Paikan päällä tehtiin kaikki sitten suht samalla reippaalla rutiinilla eli vaatteet pois halit ja iloisella mielellä uuteen päivään. Ja sitten kulman taakse itkemään. Tarkoitan että helppoa se ei ollut, mutta yritin olla lapselle näyttämättä kuinka ikävä äidistä oli sinne jättää.
niin paljon se ajatus, että jos se pph on aivan kyllästynyt siihen hommaansa, eikä järjestä mitään virikettä lapsille, aina vaan samat lelut jne... Oon nähnyt kirjastossa kun ne pph:t lainaa kasapäin dvd:itä lapsille! Niitä sitten katsellaan! Että kun siellä ei ole ketään katsomassa, viittiikö se yhtään laulattaa ja loruttaa??
Päiväkodissa sentään on suunnitelmallisempaa se touhu, ja luulis ainakin jonkun tädin olevan motivoitunut ja tunnollinen. Tämmönen fiilis mulla... kommentteja kiitos!
että siellä on useampia "tätejä" aina paikalla. Pph voi olla millainen tyyppi vain, eikä sitä ole kukaan "valvomassa".
Meillä meni yllättävän hyvin päiväkodissa aloitus, kun lapsi oli 1v 5kk. Eka kuukausi oli tosi helppo, sitten yllättäen tulikin vähän takapakkia, eli ne iltaitkut ym. Lapsi kai siinä vaiheessa tajusi, että tämä järjestely jatkuu. Sopeutui kyllä samalla päiväkotiin esim. alkaen siellä näyttää negatiivisia tunteita, mikä on hyvä (että siihen pystyi siis sielläkin).
Edelleenkin kyllä koen syyllisyyttä siitä, että noin aikaisin laitoin lapsen hoitoon, vaikka kaikki hyvin menikin. Mutta sille ei nyt vaan enää mahda mitään. Eikä lapsi takuulla saanut pysyviä traumoja. :)
menivät n. 1 vuoden ja 3 kk:n ikäisinä hoitoon, ja loistavasti meni molemmilla, vaikka ovatkin eri luonteisia.
Meillä tosin on ollut onni saada hirveän hyvä päiväkoti eikä ole tarvinnut pitää hirveän pitkiä hoitopäiviä. Mutta yleensä ottaen päiväkodit eivät ole niin pahoja paikkoja kuin monesti kuulee väitettävän eikä hoidon aloittaminen niin vaikeaa.
ja loistavasti meni. On tosin tällä hetkellä kotihoidossa pikkusisaruksen kanssa, mutta ehti olla välissä lukuvuoden päiväkodissa. Meille osui erinomaisen hyvä päiväkoti ja mukavat hoitajat lapsen omaan ryhmään.
Totuttelimme hoitoon pari viikkoa yhdessä. Minua hirvitti etukäteen kovasti, kun toinen tuntui niin pieneltä vielä. Lapsiryhmässä olemiseen oltiin vähän totuteltu vauvamuskarissa ja perhekahvilassa, mutta hoidossa ei ollut oltu aiemmin kuin muutama tunti isovanhemmilla.
Muutamana ensimmäisenä viikkona lapsi itki hoitoon jäädessään (ja minä salaa nurkan takana), mutta huomasin pian, etteivät hoitajat ihan vain minua lohdutellakseen sanoneet, että itku loppui saman tien. Jäin jonkin kerran pihalle hetkeksi katsomaan, ja todella, heti kun olin sulkenut oven perässäni, itku loppui kuin seinään ja lapsi kiinnostui jostain leikistä. Myöhemmin hänestä huomasi aamuisin, että hoitoon oli yleensä mukava mennä.
Etenkin alkuun tarhapäivät selvästi väsyttivät enemmän kuin vastaava aika kotona. Saimme työvuorojamme järjesteltyä niin että päivät lyhenivät, tämä helpotti. Kotona yhdessäolo alkoi pian tuntua vielä paremmalta kuin ennen.
Lapsi oppi hoidon aloitettuaan uusia taitoja nopeasti, etenkin kielen ja sosiaalisten taitojen oppiminen oli nopeaa. Voi tämä tietysti yhteensattumaakin olla. Ehkä sama kehitys olisi osunut suunnilleen samaan aikaan kotihoidossakin. Luulen myös, että se auttoi, että lapsi on luonteeltaan melko avoin ja rohkea (tyhmyyteen asti). Olen kuitenkin aika varma, että omassa päiväkodissamme oltaisiin osattu hyvin tukea ujompaakin pientä hyvin. Vein ja hain lasta välillä vähän kummallisiin aikoihin päivistä ja osuin toisinaan keskelle kaaosta. Enkä kyllä ikinä nähnyt, ettei siellä silti olisi syliä löytynyt, jos jotain pientä harmitti.
Ensimmäiseen hoitovuoteen osuu usein sairastelukierre, niin meilläkin. Mutta luin samaan aikaan tutkimuksesta, jonka mukaan varhain hoidon aloittaneet lapset sairastavat pieninä paljon, mutta vastaavasti pitkään kotona olleet huomattavasti enemmän yli kolmivuotiaina tai viimeistään kouluiässä. Katalaa tietysti missä iässä tahansa, mutta ehkä siltä ei vain voi välttyä.
itkee varmasti päivisin, mutta lapsi on hyvin sopeutuvainen olio.
Mutta mutta, onko ihan pakko viedä vauva tarhaan?
ja menee tosi hienosti. On hoitajien lempilapsi, jää sinne aina mielellään aamuisin. Alku ekat kaksi viikkoa oli vähän hankalaa, mutta nyt sujuu =)
Noin puolitoistavuotias sopeutuu elpommin kuin vanhempi lapsi. Päiväkodissa parempi "valvonta", monia hoitajia, kuin pph:lla, joka voi olla millainen vaan.
..vetoavat pakkoon..kellä se asunto..auto tms. lapset tosiaan laitostuu, mutta ikinä en veisi yhtään tenavaa alle 3-vuotiaana laitokseen.
itse en käynty 1 v. 4 kk esim. kampaajalla. Säästin joka 'pennin' jotta lasta ei tarvitse vielä liian pienenä hoitoon. Nyt on fiksu 19 vee yliopistoa käyvä tasapainoinen ihminen.
ja menee tosi hienosti. On hoitajien lempilapsi, jää sinne aina mielellään aamuisin. Alku ekat kaksi viikkoa oli vähän hankalaa, mutta nyt sujuu =)
..vakuutella.
..vetoavat pakkoon..kellä se asunto..auto tms. lapset tosiaan laitostuu, mutta ikinä en veisi yhtään tenavaa alle 3-vuotiaana laitokseen.
itse en käynty 1 v. 4 kk esim. kampaajalla. Säästin joka 'pennin' jotta lasta ei tarvitse vielä liian pienenä hoitoon. Nyt on fiksu 19 vee yliopistoa käyvä tasapainoinen ihminen.
Mutta meilläkin on kesällä 18 v täyttävä fiksu tasapainoinen nuori, joka on laitettu "laitokseen" jo 10 kk. Kaksi muutakin lasta kuopuksen lisäksi on oikein mahtavia yksilöitä, jotka hekin on olleet hoidossa jo pienestä.
Itsekin tykkäsin olla tarhassa pienenä. Oli kivaa ne askartelutuokiot ja lauluhetket. Ja pihaleikit muiden lasten kanssa.
t: 16
Palkatkaa hoitaja kotiin.