Kuvitelma:jos joutuistte koko perhe olemaan kotonanne poikkeustilanteen takia

hygienia ja lääkkeet olisivat ok, mutta ruokapuoli ja juominen tyssää jo kolmen päivän päästä viimeistään...

Sitten voisi alkaa tulla pula.

ihan helposti, sen jälkeen alkaisi tehdä tiukkaa.

juomat riittäisivät noin viikoksi. Ruokaa useammaksi, vähintään kahdeksi. Samoin hygieniatarvikkeita. Lääkkeet mulla on vähissä, kiitos muistutuksesta :D

menisi varmaan ihan mukavasti pakastimen ja kuivaruokien antimilla. Lääkkeitä emme käytä kuin satunaisesti eli ne perus särkylääkkeet löytyy. Vessapaperikin riittää. Huussia ei ole joten pihalle vaan sitten kuoppaa kaivamaan jos vettä ei riitä pönttöön. Talo viilenisi ilman sähköä, pari huonetta saisimme pidettyä hyvin lämpiminä takalla. Kynttilöitä riittää, joten tarvitsisi pimeässä käkkiä. Takassa pystyisi kypsentämään myös ruuan tarvittaessa. Lumesta voisi keittää juomavedet jos vettä ei ollenkaan tulisi. Ei siis suurempaa hätää - olis muuten aika kokemus!

Me asutaan 10 km päässä keskustasta, joten pidetään jonkinmoisia varastoja kotona aina.



Ei se viikko nyt mitään herkuttelua olis, mutta hyvin pärjättäis, vaikka käytiin viimeksi lauantaina kaupassa (täällä on kova pakkanen ja meillä huono auto, joten ostettiin silloin PALJON kerralla).

toisaalta asumme kerrostalossa, että täällä varmaan tehtäisiin yhteistyötä niin, että joku yhteistila pidettäisiin lämpimänä jne.

Ilman sähköä pakasteet olisivat tietenkin mennyttä. Osan voisi säilöä suolalla tai sokerilla, mutta ei kaikkea.



Sähköllä nousee myös vesi porakaivosta. Jos sähkö olisi poissa pitempään, olisi lähdettävä saavin kanssa vedenhakuun lähimmälle lähteelle.



Lämmitys on puulla, ruokaakin olisi riittävästi vaikka ainakin maidosta ja joistakin muista tuoretavaroista tulisi pula.

varastojen turvin kun on koko perhe ollut mahataudissa ja tauti mokoma yllätti siinä vaiheessa kun olisi tavallisesti käyty kaupassa tekemässä kunnon ruokaostokset. Kuumelääkkeetkin on vähän vähissä. Normaalivarastoilla kyllä elettäisiin pari viikkoa melko helposti.

on kyllä niin täynnä että viikko menisi helpostikin. Samaten pakastimet on täynnä. Polttopuita on liiteri puolillaan. Perussärkylääkkeet löytyy. Kyllä me pärjättäisi.

näillä keleillä pari viikkoa ainakin, kun vettä saisi pihalta lunta sulattamalla ja ruuatkin säilyy tuolla ulkona pakkasessa.

Puuhella löytyy ja uunejakin sen verran että tarkenisi. Pakastin pitäis jotenkin tyhjentää. Marjat hilloiksi kellariin ja leivät vois kuivattaa korpuiksi. Meillä on oma kaivo joten vettä sais ämpärillä kaivosta, vesipumppu kun ei toimisi ilman sähköä. Täytyisi sitten keitellä vettä muuripadassa pesuvedeksi. Puilla lämpiävä saunakin löytyy. Varmaan saatais muutakin porukkaa asumaan, tilaa olis hätätapauksessa useammallekin perheelle.

Pakastin on täynnä ruokaa ja jos kerran vettä olisi ja sähköä vaikkakin säännöstellen niin veikkaisin että kuukauden, tosin tulisin kyllä monta kertaa hulluksi sinä aikana =)

ainakin kuukausi, mutta aika ykstoikkoseksi hirven lihan jyystämiseksi menisi loppupuolella. Pakastin on pullollaan hirvenlihaa, marjoja ja mehuja, joten ei huolta. Kuivatavarakaapissakin on aika paljon. Maitoahan sitä kaipaisi, samoin rasvaa, mutta ilmankin hätätilassa pärjättäis.



Lääkepuolelta en osaa sanoa miten pitkäksi aikaa miehellä on lääkkeitä. Itse en tarvitse mitään, eivätkä lapset.



Hygieniatuotteitakin on kaapissa, vähemmällähän sitä pärjäisi jos olisi pakko.

Helposti vuosi. Siinä kesällä ja syksyllä sitten voisi jo täydentää ruokavarastoja. Toki MENU yksipuolistuisi, mutta hengissä pysyisi.

Vedestä ei olisi minkäänlaista puutetta, pihan laidassa reikä puolillaan.



Polttoaineet tekisivät tiukinta, säännöstelemällä vain tarpeelisimpaan käyttöön riittäisivät arviolta puolitoista vuotta.

ainoastaan lääkeet vois mulla loppua , ainakin yksi kesken tuona aikana, samoin nuoren mielialalääkkeet.

Ja siis ruoka sillä periaatteella, että oltais tarkkoja sen kanssa.

emmekä pärjänneet. Apua piti pyytää. Onneksi sitä saimme lähipiiristä.

Sen tästä opin, että pitää varautua vastaisuuden varalle paremmin. Luulin olleeni tosi hyvin varautunut, mutta vielä on näköjään parantamista.