Onko se, että on diagnosoitu erityislapseksi riittävä syy hajottaa kyläpaikan

lapsen lelut ilman mitään korvausvelvoitetta? Ko lapsen leikki on sitä että hakkaa ja heittelee lelut pitkin seiniä, jotenkin ihmeesti saa ihan kaiken rikki. Äitinsä ei välitä mitään, suuttuu/loukkaantuu jos asiasta huomauttaa, omia leluja eivät mukanaan tuo vaikka vihjaistu (tai jopa suoraan sanottu), nyt taas lapseni itkee kun vierailun jälkeen saa lelujen osia keräillä pitkin kämppää. Vituttaa. Onko muuta vaihtoehtoa kuin kieltää kyläilyt? Ja siitähän sitä vasta sitten suututaan.

Mun kaverin poika oli just tollainen ja äiti samanlainen. Ainoa keino oli tosiaan se että en enää pyytänyt heitä meille kylään. Vahingot ymmärrän mutta se että joka kerta jotain rikotaan tahalleen on jo liikaa.

Mä saisin pitkän listan jos kirjoittaisin kaikki rikki menneet tavarat, meillä oli pojan kyläilyn jälkeen jopa kaapin ovessa reikä kun heitti siihen jonkun lelun.

Mä olin eniten oikeastaan pettynyt lapsen äitiin. Ärsytti se lässytys, olis kunnolla kieltänyt ja jotain olis kyllä voinut joskus korvatakin, tai ainakin tarjoutua korjaamaan tai ostamaan uuden.

Minä en heitä enää kutsuisi luoksemme.

lapsen lelut ilman mitään korvausvelvoitetta? Ko lapsen leikki on sitä että hakkaa ja heittelee lelut pitkin seiniä, jotenkin ihmeesti saa ihan kaiken rikki. Äitinsä ei välitä mitään, suuttuu/loukkaantuu jos asiasta huomauttaa, omia leluja eivät mukanaan tuo vaikka vihjaistu (tai jopa suoraan sanottu), nyt taas lapseni itkee kun vierailun jälkeen saa lelujen osia keräillä pitkin kämppää. Vituttaa. Onko muuta vaihtoehtoa kuin kieltää kyläilyt? Ja siitähän sitä vasta sitten suututaan.

siis muuta mahdollisuutta. Niin mä tekisin. Ei mun lasten tarvitse maksaa kmun kavereiden pentujen idioottimiauuksista. Jos on edes lapsen kaveri, ja lapsi itse haluaa tämän kanssa olla, niin sitten voi yrittää jotain, mutta muuten... ei kiitos.

PS. Meillä on paljon e-lapsia ystävinä, lähtein niistä pahamaineisista ADHD-lapsista eikä kukaan käyttäydy kuvaamallasi tavalla. Mutta näillä lapsilla onkin tolkulliset äidit, jotain mitä sun kaverisi ei taida olla.

Joillekin erityislasten vanhemmille diagnoosi tuntuu olevan oikeutus mihin tahansa...



Enkä edelleenkään tarkoita kaikkia, vaan kuten kirjoitin "joitakin". En kiellä etteikö erityislapsen vanhempana olo olisi rankkaa, mutta rajat pitää asettaa myös (ja erityisesti) sille erityislapselle.

Aika työläs kyllä, mutta voithan kerätä kaikki hajoavat lelut syjään, kaappiin, ylähyllyille tms ja jättää tarjolle vaan esim. duplot, junaradat, pehmolelut, peruspuupalikat? Ei kai näitä sentään riko? Vaan mä kyllä ehkä juttelisin suoraan lapsen äidin kanssa, et ellei meno muutu niin eivät voi enää tulla, kun omalle lapselle tulee niin paha mieli siitä, että kaikki lelut hajotetaan.

ei vaan, pysykää erossa moisesta.

Helpompi olisikin jos kyse olisikin "vain" kaverista tai tuttavasta, mutta ko. tapaus on suht läheinen sukulainen jolla taito kutsua itse itsensä kylään .. Ja minut leimataan pikkumaiseksi materialistiksi suurinpiirtein koko suvun toimesta jos yritän asiaan puuttua (kokemusta on). Oman lapseni puolesta surettaa vaan niin kovasti :( Eipä ole mulla varaa ostaa uusiakaan leluja aina tilalle.

ja siis kyse ei ole mistään taaperoikäisistä lapsista enää.ap

Kyllähän vanhemman täytyy vastata lapsen tekemisistä. Jos ette voi välttää heidän kutsumistaan teille, keräätte kaikki lelut talteen ja sanotte, että leluilla ei voi leikkiä, koska ne menevät rikki.



Aivan käsittämätöntä, että pieni lapsi joutuu kärsimään siitä, että hänen lelunsa rikotaan. Ei myöskään ole oikein, että isäntäperheen vanhemmat ostavat uusia leluja.



Antakaa rikkimenneet lelut kaverillenne ja sanookaa, ettei teillä ole käyttöä, mutta heillä varmaan on.



Asia on ihan samanlainen, jos koirani söisi/pissisi/rikkoisi kylässä jotain (jos siis on jossain kylässä mukana). Ei koira voi aina tietää, että ko. lelu ei ole sen tai pissaaminen voi olla poikkeavaa käytöstä. SILTIKIN tai juuri siitä syystä minä koiran omistajana olen vastuussa koiran käytöksestä ja sen tekemistä tuhoista.

äiti ei edes enää yritä hillitä poikaa mitenkään kun minkäs sille voi kun on ADHD!suureen ääneen tää marttyyrimamma valittaa miten ylirankkaa hänellä on kun ei jaksas ja heidän geeneillä ei kuullemma normi lapsia tulekkaan! ja silti niitä on pakko vaan tehdä lisää.. raskaana tää nainen on taas, ja valittaa kun kukaan ei häntä auta, sukulaiset eikä ystävät ja mieskin on kuulemma täystorvelo. MITÄ MIELTÄ?onkohan näitä mammoja enemmänkin?

Tuli paha mieli lapsesi puolesta. Minä varmaan sanoisin suoraan,ettei voi enää tulla jos aina jotain hajoaa.Lelutkaan ei mitään ihan halpoja nykyään ole.

muualla kuin teillä? Hankala tilanne tosiaan. Ikävää ettei äidin kanssa voi asiasta keskustella. Itse varmaan sitten suututtaisin sukulaiset. Ei meidän leluja tai kotia kukaan saa rikkoa. Ei oman perheen jäsenet, eivätkä muut.

- Laittakaa suurin osa leluista (arvokkaat, helposti rikkoutuvat jne) lapsenne huoneeseen ja ovi lukkoon. Sanot vaan että näin ei rikkoonnu niin paljon leluja.



- Olkaa pihalla kun tulevat kylään



- Mitä jos SINÄ komennat heti jos alkaa heittelemään tavaroita jne. jos kerta ei äiti puutu. Sanot että teillä ei heitellä. Jos jatkaa niin sanot että joudut lähettämään lapsen pois jos ei ukso koska teidänkin lapset oppii vääriä tapoja jos tuon vierailijan annetaan heitellä leluja jne.



- Itse muistan vieläkin miten harmitti kovin kun serkun lapsi aina käydessään särki jotain vahingossa tai söi säästämäni karkit jne. kun kävivät kylässä. Minusta oli tosi kurjaa ja epäreilua että tuo mielstäni "kurja" lapsi sysättiin aina minun vastuulleni. Oli pari vuotta vanhempi kuin tuo lapsi.

- - Mitä jos SINÄ komennat heti jos alkaa heittelemään tavaroita jne. jos kerta ei äiti puutu. Sanot että teillä ei heitellä. Jos jatkaa niin sanot että joudut lähettämään lapsen pois jos ei ukso koska teidänkin lapset oppii vääriä tapoja jos tuon vierailijan annetaan heitellä leluja jne. - Itse muistan vieläkin miten harmitti kovin kun serkun lapsi aina käydessään särki jotain vahingossa tai söi säästämäni karkit jne. kun kävivät kylässä. Minusta oli tosi kurjaa ja epäreilua että tuo mielstäni "kurja" lapsi sysättiin aina minun vastuulleni. Oli pari vuotta vanhempi kuin tuo lapsi.

äiti ei edes enää yritä hillitä poikaa mitenkään kun minkäs sille voi kun on ADHD!suureen ääneen tää marttyyrimamma valittaa miten ylirankkaa hänellä on kun ei jaksas ja heidän geeneillä ei kuullemma normi lapsia tulekkaan! ja silti niitä on pakko vaan tehdä lisää.. raskaana tää nainen on taas, ja valittaa kun kukaan ei häntä auta, sukulaiset eikä ystävät ja mieskin on kuulemma täystorvelo. MITÄ MIELTÄ?onkohan näitä mammoja enemmänkin?

Toivottavasti vain marginaali-ilmiö.MIKSI kukaan tekisi lisää lapsia jos ei aiempiakaan meinaa jaksaa?sairastahan tuo jo on!!

Mä en tuollaisia kotiini ottais,oli sukua tai ei!Pidä ap puolesi!Ja etenkin lapsesi puolia.

ja me ei enää käydä missään kylässä. Ystävälläni on 2 erittäin rauhallista tyttöä ja poikani on n 1000 krt villimpi kuin nämä tytöt yhteensä heidän pahimpana hetkenä.

Ja meitä pyydetään koko ajan kylään. Aina, ihan ihan aina korvaan kaikki mitä poikani rikkoo, mutta ottaa kypällä päähän, kun ennen tuloa soitan ja kysyn voitko ottaa ne perintömaljakot pois siitä käden ulottuvilta. Toinen lupaa ja kun tullaan, siinä ne on ja fiu, vähintään 1 on rikki.

Me ollaan 3 krt vuoden sisällä maksettu 150 euron omavastuu, loput mennyt vakuutukseen. En tiedä milloin vakuutusyhtiö sanoo jotain.

Ja se, että aina ollaan vihaisia. Viimeksi oltiin siellä 10 min, kun ekaks oli mennyt maljakko rikki ja sitten kakkuun tuli käden kuva. Silloin mä lähes räjähdin ystävälleni ja kysyin eikö muista 30 min takaista puhelinsoittoa kun lupas ottaa nämä pois. Missä vika ?

Koti on ns lapsivapaa ja kaikki kallis on pakattuna pois.

Ymmärrän ettei perheen tarvitse ottaa kaikkea pois meidän takia, mutta jos he haluavat meidän kylään ja on nähty mitä tulee tapahtumaan + mä erikseen pyydän, miksi ihmeessä ei haluta mitään tehdä ?

Nyt heillä on synttärit viikon päästä ja toiset ennen joulua ja olen jo keksinyt menoa kumpaankin viikonloppuun, ettei tarvi sinne taas mennä jotain rikkomaan ja maksamaan.

Kaikille on siis tiedossa että lapseni on erityislapsi. Ja kyllä, en ole saamaton äiti, poikani on vaan liian vikkelä.

ja me ei enää käydä missään kylässä. Ystävälläni on 2 erittäin rauhallista tyttöä ja poikani on n 1000 krt villimpi kuin nämä tytöt yhteensä heidän pahimpana hetkenä. Ja meitä pyydetään koko ajan kylään. Aina, ihan ihan aina korvaan kaikki mitä poikani rikkoo, mutta ottaa kypällä päähän, kun ennen tuloa soitan ja kysyn voitko ottaa ne perintömaljakot pois siitä käden ulottuvilta. Toinen lupaa ja kun tullaan, siinä ne on ja fiu, vähintään 1 on rikki. Me ollaan 3 krt vuoden sisällä maksettu 150 euron omavastuu, loput mennyt vakuutukseen. En tiedä milloin vakuutusyhtiö sanoo jotain. Ja se, että aina ollaan vihaisia. Viimeksi oltiin siellä 10 min, kun ekaks oli mennyt maljakko rikki ja sitten kakkuun tuli käden kuva. Silloin mä lähes räjähdin ystävälleni ja kysyin eikö muista 30 min takaista puhelinsoittoa kun lupas ottaa nämä pois. Missä vika ? Koti on ns lapsivapaa ja kaikki kallis on pakattuna pois. Ymmärrän ettei perheen tarvitse ottaa kaikkea pois meidän takia, mutta jos he haluavat meidän kylään ja on nähty mitä tulee tapahtumaan + mä erikseen pyydän, miksi ihmeessä ei haluta mitään tehdä ? Nyt heillä on synttärit viikon päästä ja toiset ennen joulua ja olen jo keksinyt menoa kumpaankin viikonloppuun, ettei tarvi sinne taas mennä jotain rikkomaan ja maksamaan. Kaikille on siis tiedossa että lapseni on erityislapsi. Ja kyllä, en ole saamaton äiti, poikani on vaan liian vikkelä.

äiti ei edes enää yritä hillitä poikaa mitenkään kun minkäs sille voi kun on ADHD!suureen ääneen tää marttyyrimamma valittaa miten ylirankkaa hänellä on kun ei jaksas ja heidän geeneillä ei kuullemma normi lapsia tulekkaan! ja silti niitä on pakko vaan tehdä lisää.. raskaana tää nainen on taas, ja valittaa kun kukaan ei häntä auta, sukulaiset eikä ystävät ja mieskin on kuulemma täystorvelo. MITÄ MIELTÄ?onkohan näitä mammoja enemmänkin?

sano että oli provo..eihän tällasia ole oikeesti,eihän???

kun ko. tapaus on sukulainen.



Minulla myös sukulaisperhe (kutsuvat myös aina itse itsensä), jossa äiti ei katso vilkkaamman poikansa perään, eikä ojenna kun aihetta on. Poika mm. käyttäytyy erittäin väkivaltaisesti lapsiamme kohtaan, mutta edes tässä ei äitinsä näe ongelmaa. Välillä pelkään että kilahdan..

Mä olen 36 -vuotias ja vieläkin harmittaa itseni ja siskoni puolesta.Meidän äidin kutsumana meillä kävi joku hänen ystävänsä jolla oli aina mukana mua pari vuotta nuorempi tyttö.Se tyttö,en tiedä oliko kateellinen vai mitä rikko tahalteen meidän leluja.Varsinkin barbiet ja niiden tarvikkeet.Riitahan siitä tuli ja joka kerta meidän äiti suuttui mulle ja siskolle.Se lelliprinsessa meni itkemään äidillensä et me kiusataan ja meidän äiti huusi meille.Lopulta me ei uskallettu kertoa kun se tyttö tuli ja rikkoi.Vieläkin näiden vuosien jälkeen musta tuntuu epäreilulle ettei äiti puolustanut meitä ja varmistanut ettei se tyttö riko meidän leluja meidän kodissa. Aikuinen ei aina tajua miten tärkeä joku halpakin tavara voi olla pienelle lapselle.Se kiintymyksen määrä voi olla valtava.