Lue keskustelun säännöt.
Onko mielikuvani lähihoitajan työstä vanhusten parissa realistinen?
02.06.2011 |
Haaveilen kyseisestä ammatista ja haluaisin nimenomaan hoitaa vanhuksia.
Monet sanovat että työ on hirveää enkä tiedä mihin olen itseäni laittamassa ja näyttävät olevan sitä mieltä että tuosta työtehtävästä tulisin äkkiä "maitojunalla kotiin".
Näiden epäilyjen vuoksi olenkin alkanut jo itse välillä epäilemään, ovatko he sittenkin oikeassa ja onko mulla epärealistiset mielikuvat ja odotukset tuosta työstä. Päivääkään en ole sitä tehnyt, joten enhän voi tietää.
Ajattelin nyt kirjoittaa, mitä työltä odotan, ja kertokaa te alasta tietävät/kokemusta omaavat, kuulostaako realistiselta, ja jos ei, sanokaa missä kohtaa menee metsään.
Eli, aloitetaan karmivimmasta puolesta, jota odotan: oletan työn olevan hyvin käytännönläheistä, likaistakin puuhaa siis. Vaipanvaihtoa, vaipat haisevat, ripulikakkaa on levinnyt pakaroihin, pyyhin ja pesen sitä pois.
Vanhuksista osa on äkäisiä, huutavat mulle, pistävät vastaan kun yritän hoitaa, yrittävät jopa lyödä tai potkia. Jotkut miespuoliset saattavat yrittää käydä "liian lähelle".
(Tietenkin vaikka tiedostan että näitä juttuja voi tulla että mua jopa lyödään, en voi tietää miltä se tuntuu kun niin oikeasti käy (minua ei ole koskaan kukaan lyönyt). Osaako joku kertoa? Onko se hirveä shokki, saako itsensä "koottua" sen jälkeen kuinka nopeasti, ja tottuuko siihen paremmin ajan myötä?)
Mietin myös että tässä ammatissa näkee varmasti kuolemaa, ja jos näihin vanhuksiin on kiintynyt (kuten varmaan jollakin tapaa käy?) niin kuoleman näkeminen on varmaan raskasta.
Sitten odotan sellaista neutraalia hommaa, pukemista, taluttamista/liikkumaan auttamista, hiusten harjausta, parran ajoa. Petien petausta, vaatehuoltoa. Syöttämistä, ruoan jakamista. Lääkkeiden antamista.
Odotan tietysti myös positiivisia asioita, iloa siitä että joku vanhus saa kuivat vaipat ja on puhdas, kun minä autan häntä/teen sen puolestaan, tuo iloa. Voin kokea olevani konkreettisesti hyödyksi ja auttavani ihmisiä. Voin antaa heille hetken läsnäoloani, kuunnella, taputtaa olalle, silittää?, olla lähellä, sanoa jotain ystävällistä.
Odotan työltä myös muita mukavia juttuja, jos pääsisin vaikka joskus kauniina kesäpäivänä ulkoiluttamaan vanhuksia pyörätuolissa. Saada kuunnella elämäntarinoita. Tutustua uusiin, elämää nähneisiin, viisaisiin ihmisiin.
Miltä kuulosti?
Kommentit (21)
Itse olen ollut perushoitotyössä dementoituneiden parissa yhteensä noin puoli vuotta, kun opiskelin sosionomiksi. (Nyt työnäni asiakaspalvelu Kelassa) Pidin työstä ja ikääntyneiden kohtaamisesta. Paljon vaikuttaa paikan työilmapiiri, esimies, työn tekeminsen tapa: kaikkien työntekijöiden yhteinen suhtautumistapa ikääntyneisiin ihmisiin: nähdäänkö heidät oikeina tuntevina ja ajattelevina ihmisinä, vai vaan työnä, joka pitää hoitaa. Tulee molempia, hyviä ja huonoja päiviä, mutta niinhän se on kaikessa työssä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin en usko että siellä on aikaa vanhuksien hiusten harjaamiselle tai niihin tutustumiseen. Se on työtä jota ei koskaan saa tehtyä, koko ajan on kiire seuraavan luo, ja osa vanhuksista jää hoitamatta.
Vanhusten kanssa on ihana työskennellä. Jakavat sellaista elämänviisautta, että kyllä sillä jaksaa. Pääosa kuitenkin mukavaa ja kiitollista asiakaskuntaa.
Itse olen lähihoitaja dementiayksikössä ja pidän paljon työstäni. Kaikkea siellä saa kuulla ja kaikkea tapahtuu. Joskus eteen on tullut pelottaviakin tilanteita kun on työskennellyt yksin ja asiakas on käyttäytynyt erittäin väkivaltaisesti.
Parasta työssä on ne vuorovaikutus- ja hoitotilanteet, kun työskentelee asiakkaan parissa, jonka kanssa tosiaan synkkaa ja on yhteinen huumorintaju. Kyllä siinä tahtomattaan kiintyy vuosien saatossa joihinkin asiakkaisiin. Silti kuolema ei ole koskaan tuntunut sinänsä surulliselta vaan jopa kauniilta ja iloiseltakin asialta. Kun ihminen on elänyt pitkän ja hyvän elämän, kuolema itsessään voi olla kaunis asia.
Lähihoitajan työssä merkittävä tekijä työssä viihtymisen kannalta on työyhteisö. Valitettavasti naisalalla se saattaa merkitä juoruilua, selän takana puhumista jne.
Käytöshäiriöiset vanhukset ovat yleisiä ja kaikkeen väkivaltaan joutuu tottumaan.
Itsekin pidin itseäni juuri alalle sopivana ja tykkään vanhuksista, mutta nyt edessä alanvaihto. KIIRE on läsnä koko ajan ja vanhuksille ei ole aikaa... ja se tekee hommasta tylyn.
Työ on ruumiillisesti rankkaa ja henkinen puoli vielä rankempi. Olet ikuinen sylkykuppi... omaiset purkavat sinuun pahan olosi , vanhukset omansa... jouduu repeytymää äärirajoille ja menemään sieltä mistä aita on matalin. Lisäksi alalla paljon ilkeetä väkeä, työkavereille vittuillaan ja selkään puukotetaan.
Itse en jaksa, en edes vanhusten takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kerkeä niin tutustumaan, koska aika monessa vanhainkodissa on liukuhihna-meininki, koska muuten ei kerkeä hoitamaan ja syöttämään kaikkia.
Sitten täytyy myös muistaa, että siihen työhön kuuluu myös vanhusten omaiset. Jotkus saattavat olla todella nipoja siitä mitä pitää tehdä, miten pitää tehdä ja kuka saa tehdä, mutta on myös sellaisia, jotka ovat suoraan kiittäneet ja sanoneet, etteivät he itse pysty tekemään samaa työtä.
On hoitokokouksia ja päivittäisiä kirjaamisia, Ravat ja Rait, jotka pitää tehdä muutaman kerran vuodessa.
Mutta on vanhusten parissa ollut kiva työskennellä :)
Mielestäni työn kamalin osuus on kiire. Henkilökunnan ja ajan puute. Ihan normaalistikin, mutta erityisesti silloin kun jotkut työkaverit ovat sairastuneet ja sijaisia ei (vielä) ole saanut. Sillä aikaa kun yksi mummo uikuttaa kipujaan sängyssä on toinen jo sotkenut koko vessan ulosteella ja kolmas on samoissa vaipoissa ja yökkärissä vaikka kuinka kauan ja neljäs on tukehtumaisillaan limaan ja hänelle pitää soittaa ambulanssia ja yrittää imeä limaa. Silloin tulee olo että täältä on päästävä heti pois. Eikä todellakaan tee mieli itse jättää työkavereitaan samaan pulaan kun oma lapsi on sairastunut ja pitäisi jäädä kotiin.
Vanhukset saattavat myös varsin rehellisesti ja kovaäänisesti kommentoida ulkonäköäsi tai vaikkapa esiintymään tulleen koulukuoron taitoja.
Sukulaiset saattavat myös olla varsin tiukkoja toiveissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin en usko että siellä on aikaa vanhuksien hiusten harjaamiselle tai niihin tutustumiseen. Se on työtä jota ei koskaan saa tehtyä, koko ajan on kiire seuraavan luo, ja osa vanhuksista jää hoitamatta.
Se kuuluu ihan normaaleihin aamutoimiin. Ja suihkun jälkeen laitetaan rullat päähän:) Muista että asenne ratkaisee. Kuulen ja näen aina työssäni että ei me keritä mutta se on höpö puhetta. Nämä laiskiaiset kun sitten istuskelevat kansliassa kahvikupin kanssa.Aina ehtii jos haluaa! Aina ehtii viedä yhden hetkeksi ulos, lakata kynsiä, jutella mukavia, laulaa pari laulua. Muista että hyvä hoitaja ei ole sellainen joka tekee vain perushoidon. Hyvä hoitaja tuo virikkeitä vanhuksille perushoidon oheen! Jos tällä asenteella ment töihin niin työsi on mielekästä ja parempaa palautetta et tule saamaan keltään (kuin vanhukselta ja omaisilta). Itse työnantajana palkkaan vain tälläisen asenteen omaavia. Onnea työnhakuun!
Tosin en usko että siellä on aikaa vanhuksien hiusten harjaamiselle tai niihin tutustumiseen. Se on työtä jota ei koskaan saa tehtyä, koko ajan on kiire seuraavan luo, ja osa vanhuksista jää hoitamatta.
Se kuuluu ihan normaaleihin aamutoimiin. Ja suihkun jälkeen laitetaan rullat päähän:) Muista että asenne ratkaisee. Kuulen ja näen aina työssäni että ei me keritä mutta se on höpö puhetta. Nämä laiskiaiset kun sitten istuskelevat kansliassa kahvikupin kanssa.Aina ehtii jos haluaa! Aina ehtii viedä yhden hetkeksi ulos, lakata kynsiä, jutella mukavia, laulaa pari laulua. Muista että hyvä hoitaja ei ole sellainen joka tekee vain perushoidon. Hyvä hoitaja tuo virikkeitä vanhuksille perushoidon oheen! Jos tällä asenteella ment töihin niin työsi on mielekästä ja parempaa palautetta et tule saamaan keltään (kuin vanhukselta ja omaisilta). Itse työnantajana palkkaan vain tälläisen asenteen omaavia. Onnea työnhakuun!
Anteeksi vaan aina kun ei tosiaan ehdi vaikka kuinka haluis olla hyvä hoitaja. Työnantajat myös monesti nipoja, lasketaan jopa pesulaput ja jengi tekee töitä vajaa miehityksellä kun ei saada sijaisia. Itsekin tein ennen paljon xtraa, mutta en nykyään . Omalla ajalla en tosiaan rupea tekemään, siitä kun ei saa edes kiitosta osakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta itselle sen paskan siivoamisen tai muun hoitamisen sijaan raskaampaa on se henkinen puoli kuten:
- tyytymättömät ja vaativat omaiset (vihainen käytös,uhkailu,tyly kohtelu,aliarvostaminen,mahdottomien vaatiminen...)
- työyhteisön jatkuvat sairaslomat/muut poissaolot ja siitä johtuva vaje hoitajissa/jatkuva sijaisten ramppaaminen->kiire ja stressi
-vanhusten yksinäisyys ja epätoivo (ei ole sukulaisia tai ystäviä,toivovat kuolemaa)
-epäreilu johtamistyyli,huono organisointi
(Toiset saavat toivomiaan vuoroja,toiset ei. Palkka tai lisät eivät tule ajallaan tai ovat väärin laskettu..)
-välillä niin kiireiset vuorot ettei ehdi oikein vessaan tai syödä
Nämä kokemuksia pk-seudun yhden kunnan vanhusten palvelutalosta
Tosin en usko että siellä on aikaa vanhuksien hiusten harjaamiselle tai niihin tutustumiseen. Se on työtä jota ei koskaan saa tehtyä, koko ajan on kiire seuraavan luo, ja osa vanhuksista jää hoitamatta.
Se kuuluu ihan normaaleihin aamutoimiin. Ja suihkun jälkeen laitetaan rullat päähän:) Muista että asenne ratkaisee. Kuulen ja näen aina työssäni että ei me keritä mutta se on höpö puhetta. Nämä laiskiaiset kun sitten istuskelevat kansliassa kahvikupin kanssa.Aina ehtii jos haluaa! Aina ehtii viedä yhden hetkeksi ulos, lakata kynsiä, jutella mukavia, laulaa pari laulua. Muista että hyvä hoitaja ei ole sellainen joka tekee vain perushoidon. Hyvä hoitaja tuo virikkeitä vanhuksille perushoidon oheen! Jos tällä asenteella ment töihin niin työsi on mielekästä ja parempaa palautetta et tule saamaan keltään (kuin vanhukselta ja omaisilta). Itse työnantajana palkkaan vain tälläisen asenteen omaavia. Onnea työnhakuun!
Anteeksi vaan aina kun ei tosiaan ehdi vaikka kuinka haluis olla hyvä hoitaja. Työnantajat myös monesti nipoja, lasketaan jopa pesulaput ja jengi tekee töitä vajaa miehityksellä kun ei saada sijaisia. Itsekin tein ennen paljon xtraa, mutta en nykyään . Omalla ajalla en tosiaan rupea tekemään, siitä kun ei saa edes kiitosta osakseen.
harjaus ei vie kuin muutaman sekunnin. Kosketus on tärkeää. Asennekysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin en usko että siellä on aikaa vanhuksien hiusten harjaamiselle tai niihin tutustumiseen. Se on työtä jota ei koskaan saa tehtyä, koko ajan on kiire seuraavan luo, ja osa vanhuksista jää hoitamatta.
Se kuuluu ihan normaaleihin aamutoimiin. Ja suihkun jälkeen laitetaan rullat päähän:) Muista että asenne ratkaisee. Kuulen ja näen aina työssäni että ei me keritä mutta se on höpö puhetta. Nämä laiskiaiset kun sitten istuskelevat kansliassa kahvikupin kanssa.Aina ehtii jos haluaa! Aina ehtii viedä yhden hetkeksi ulos, lakata kynsiä, jutella mukavia, laulaa pari laulua. Muista että hyvä hoitaja ei ole sellainen joka tekee vain perushoidon. Hyvä hoitaja tuo virikkeitä vanhuksille perushoidon oheen! Jos tällä asenteella ment töihin niin työsi on mielekästä ja parempaa palautetta et tule saamaan keltään (kuin vanhukselta ja omaisilta). Itse työnantajana palkkaan vain tälläisen asenteen omaavia. Onnea työnhakuun!
Anteeksi vaan aina kun ei tosiaan ehdi vaikka kuinka haluis olla hyvä hoitaja. Työnantajat myös monesti nipoja, lasketaan jopa pesulaput ja jengi tekee töitä vajaa miehityksellä kun ei saada sijaisia. Itsekin tein ennen paljon xtraa, mutta en nykyään . Omalla ajalla en tosiaan rupea tekemään, siitä kun ei saa edes kiitosta osakseen.
harjaus ei vie kuin muutaman sekunnin. Kosketus on tärkeää. Asennekysymys.
Tosin en usko että siellä on aikaa vanhuksien hiusten harjaamiselle tai niihin tutustumiseen. Se on työtä jota ei koskaan saa tehtyä, koko ajan on kiire seuraavan luo, ja osa vanhuksista jää hoitamatta.
Se kuuluu ihan normaaleihin aamutoimiin. Ja suihkun jälkeen laitetaan rullat päähän:) Muista että asenne ratkaisee. Kuulen ja näen aina työssäni että ei me keritä mutta se on höpö puhetta. Nämä laiskiaiset kun sitten istuskelevat kansliassa kahvikupin kanssa.Aina ehtii jos haluaa! Aina ehtii viedä yhden hetkeksi ulos, lakata kynsiä, jutella mukavia, laulaa pari laulua. Muista että hyvä hoitaja ei ole sellainen joka tekee vain perushoidon. Hyvä hoitaja tuo virikkeitä vanhuksille perushoidon oheen! Jos tällä asenteella ment töihin niin työsi on mielekästä ja parempaa palautetta et tule saamaan keltään (kuin vanhukselta ja omaisilta). Itse työnantajana palkkaan vain tälläisen asenteen omaavia. Onnea työnhakuun!
Anteeksi vaan aina kun ei tosiaan ehdi vaikka kuinka haluis olla hyvä hoitaja. Työnantajat myös monesti nipoja, lasketaan jopa pesulaput ja jengi tekee töitä vajaa miehityksellä kun ei saada sijaisia. Itsekin tein ennen paljon xtraa, mutta en nykyään . Omalla ajalla en tosiaan rupea tekemään, siitä kun ei saa edes kiitosta osakseen.
harjaus ei vie kuin muutaman sekunnin. Kosketus on tärkeää. Asennekysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin en usko että siellä on aikaa vanhuksien hiusten harjaamiselle tai niihin tutustumiseen. Se on työtä jota ei koskaan saa tehtyä, koko ajan on kiire seuraavan luo, ja osa vanhuksista jää hoitamatta.
Se kuuluu ihan normaaleihin aamutoimiin. Ja suihkun jälkeen laitetaan rullat päähän:) Muista että asenne ratkaisee. Kuulen ja näen aina työssäni että ei me keritä mutta se on höpö puhetta. Nämä laiskiaiset kun sitten istuskelevat kansliassa kahvikupin kanssa.Aina ehtii jos haluaa! Aina ehtii viedä yhden hetkeksi ulos, lakata kynsiä, jutella mukavia, laulaa pari laulua. Muista että hyvä hoitaja ei ole sellainen joka tekee vain perushoidon. Hyvä hoitaja tuo virikkeitä vanhuksille perushoidon oheen! Jos tällä asenteella ment töihin niin työsi on mielekästä ja parempaa palautetta et tule saamaan keltään (kuin vanhukselta ja omaisilta). Itse työnantajana palkkaan vain tälläisen asenteen omaavia. Onnea työnhakuun!
Anteeksi vaan aina kun ei tosiaan ehdi vaikka kuinka haluis olla hyvä hoitaja. Työnantajat myös monesti nipoja, lasketaan jopa pesulaput ja jengi tekee töitä vajaa miehityksellä kun ei saada sijaisia. Itsekin tein ennen paljon xtraa, mutta en nykyään . Omalla ajalla en tosiaan rupea tekemään, siitä kun ei saa edes kiitosta osakseen.
harjaus ei vie kuin muutaman sekunnin. Kosketus on tärkeää. Asennekysymys.
Olen ollut molemmissa. Avopuolella etenkin kotihoidossa on parempikuntoisia vanhuksia, odottavat kovasti käymään, työ lähinnä lääkejakoa, mittauksia, haavahoitoja, näyteottoja.
Miinus: yksinäistä työtä ja kiire.
Laitoksessa voi olla hyvin eri kuntoisia ihmisiä hoitamassa. Dementiatyön koin raskaaksi, sillä osa vanhuksista haasteellisia. Joka kerran on kuitenkin työvoitto, kun vaikeat tilanteet saa hoidettua.
Vanhainkodin vanhustyö on minun juttuni; hyvin erilaisia hoidettavia, ammattitaitoa voi käyttää monin tavoin. (näytteet, haavahoidot, pistokset..)
Miinus: kiire ja työvoimavaje, kirjaaminen vie tolkuttomasti aikaa.
Työ on välillä likaista; joku on saattanut kaivaa kakat pyllystä ja sotkee koko huoneensa ja muutakin. Oksentava hoidettava muuttaa koko ruokatilanteen yhteisessä ruokasalissa uusiksi ja jos olet ainoa työntekijä, niin vipinää pitää.
Omaiset vaativat joskus kohtuuttomia, mutta ovat yleensä puheen päässä.
Työ on raskasta henkisesti, mutta ottaa myös lihaksiin.
Hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan.
Kokeile vanhustyötä, sillä se selviää, onko sinun juttusi.
etkä saa asioita tapahtumaan yhtään nopeammin, vaikka kuinka hoppuaisit. Tuntuu siltä kuin oma elämäkin menisi ohi siinä hitaassa työn temmossa.
Realistinen kuvaus oli kyllä..
Mutta, ne elämäntarinat, sota-aikoineen ja evakkoon lähtöineen, mitä vanhuksilta kuulee, ovat semmoista mikä panee ajattelemaan potilasta henkilökohtaisesti. Tuo vanhus on ollut joskus nuori äiti, isä..
Miten ovat pärjänneet välillä kurjissakin oloissa, silti selvinneet. Se on jotain uskomatonta.
Teen arvokasta työtä, vaikka se ei palkassa näy.
palkka on sitä parempi, mitä harvempi ihminen työtä älyllisesti kykenisi tekemään. Omaa työtänikin voisi siis tehdä lisäkseni todella monet, joten palkkanikaan ei ole ihmeellinen. Mutta ei kai siis työstä saakaan palkkaa työn arvokkuuden mukaan (ja hoitajan työhän on arvokasta ja kyllähän ne vanhukset arvostaa enemmän hoitajaansa kuin jotain NASA:n astronauttia.)
Mutta lisäisin tähän vielä sen, että tulet mitä todennäköisemmin huomaamaan ettei läheskään päivittäin ole aikaan mihinkään inhimilliseen hoitoon. Olen itse työskennellyt nyt 4 vuoden aikana useassa eri laitoksessa sekä avohuollossa (palvelutalossa), joissa kaikissa meno on ollut samaa: säästetään hoitajan ajasta potilaan/asukkaan kanssa. Tästä tietenkin suuttuvat omaiset, mikä on ihan normaalia - kyllä minä suuttuisin - ja mitä todennäköisemmin saat kuulla usein olevasi syypää tähän, vaikka yrittäisit parhaasi.
En onneksi itse enää työskentele vanhusten parissa vaan erikoissairaanhoidossa. Se ei tottavie ollut kyllä mua varten, mutta hyvä jos joku tykkää - kaikkia tarvitaan :)
Kiire ja hankalat omaiset on mun mielestä vaikeinta työssä.
Tutustuminen vanhuksiin ja kuolema yms. asiat eivät ammattilaiseen saa vaikuttaa. Lempimummoja ei yksinkertaisesti voi olla ja kuolemasta täytyy tulla jokapäiväinen, hyvä asia. Ammatillisuus kasvaa koulutuksen aikana. Mene oikeasti kouluun, käy harjoittelemassa muuallakin kuin vanhuspuolella.