Mitenkähän sen nyt kauniisti sanoisi...
siis lapselle, että hän nyt ei ehkä ole välttämättä kovin musikaalinen tms.
Kaipa sitä jokainen äiti kehuu, kun lapsi tekee jotain ja parhaansa yrittää. Näissä Idolseissa sun muissa sit näkee niitäkin, joiden äidit on vähän liian pitkään kehuneet :D
Meillä tyttö ei tosiaankaan osaa laulaa oikein mitään ihan nuotilleen. Tykkää kyllä laulaa ja saa mun puolesta hoilottaakin, eikä haittaa muutamat harhanuotit hiukkaakaan. Mutta kun lapsi tahtoisi alkaa soittamaan viulua... Mitenkähän sen nyt nätisti sanois, että "sinä kultaseni et kyllä pääsis läpi laulukokeistakaan..." Musiikki ei vaan oo tytön juttu. Tanssitunneille pääsi kun halusi, mutta lopetettiin ne sitten puolen vuoden jälkeen, kun ei rytmitaju oikein siihenkään riittänyt, eikä hän siitä itsekään sit kumminkaan tykännyt.
Tyttö on urheilullinen ja rakastaa kaikkea liikuntaa, joten olen ohjaillut sitten harrastuksia liikunnalliseen suuntaan. Mutta aina aika-ajoin palataan siihen soittoasiaan.
Kommentit (15)
Kyllä se musiikkikorvakin kehittyy, osta se viulu ja vie tunneille!! Elä sinä ole se joka tappaa lapsen haaveet. Kyllä niitä kapuloita tulee rattaisiin ihan liikaa muutenkin.
Kai sitä nyt omaksi ilokseen voi soitella, ei kaikista mitään ammattilaisia tarvi tullakaan...?
lapsi kyllä itse hoksaa asian ajan kanssa
Soittaminen ja laulaminen on kaks ihan eri asiaa. Laulamiseen tarvitsee ääntä ja nuottikorvaa, mutta soittamnen tekniikkalaji.
mutta rakasti laulamista niin, että aloitti ekaluokalla muskarin ja laulaa nyt koulun kuorossa. Ja kummasti se oikea nuotti alkoi löytyä noin 8 ikävuoden jälkeen. Haaveilee nyt pianotunneista ja aivan varmasti sinne pääsee heti kun sopiva ajankohta löydetään.
Eli musikaalisuus voi kehittyä, vaikka alussa ei siltä vaikuttaisi.
viulistit laulaa tai kaikki laulajat soittaa viulua? Ne on kaksi eri asiaa tosiaan ja en oikein ymmärrä että pitäisi lytätä jos tyttö on kiinnostunut.
Mikä on sitten hyvä harrastus? Pleikkari? Sitähän se nykyään pääasiassa on.
ajatellen ei tule mieleen muita soittimia kuin kosketinsoittimet, joiden soittamisessa ei tarvittaisi nuottikorvaa...
Laulamiseen tarvitsee ääntä ja nuottikorvaa, mutta soittamnen tekniikkalaji.
Viulu on vähän tyyris hankinta, jos tarkoituksena on vain kokeilla. Voisiko sellaisen lainata/vuokrata jostain ja ostaa oman sitten, jos intoa ja taitoa riittää? Joissain kaupungeissa voi olla esim. kaupungin järjestämää soitootoimintaa, jossa soittimen saa lainaksi.
soitinta voi oppia hallitsemaan joten antaisin opetella.
Musikaalisuus ei ole mikään mustavalkoinen juttu, kyllä siinä voi kehittyä.
Mä halusin ja vonkaamisen jälkeen pääsin pianotunneille, koulussa musiikkikerhossa opin soittamaan myös auttavasti kitaraa. Musiikin perustaitojen osaaminen tuottaa valtavasti iloa edelleenkin, esimerkiksi musiikin kuuntelusta saa aika paljon irti jos itsellä on vähän soittotaitoa.
Laulutaitoakin voi harjoittaa, kun riittävästi intoa löytyy, niin kyllä monesta tulee esim. ihan sujuva yhteislauluihin osallistuja.
Eihän tytön ole pakko musaopistoon päästä, yksityisiäkin viuluopettajia on pilvin pimein. Soitinta ei tietenkään kannata heti kättelyssä ostaa, mutta ope osaa varmaan neuvoa, mistä sellaisen voisi saada lainaan.
Täälläpäin ainakin näyttäs olevan laulukoe...
Ja tosiaan noi soittimet nyt on aika kalliita ostaa ihan huvikseen.
Eikö viulun soitossa sit tarvii nuottikorvaa? Eri asia varmaan joku piano, jossa on selkeesti kosketin jota painetaan ja kuuluu tietty sävel. Ja ei, en itse ole tosiaan soittanut viulua koskaan. Haitaria joitakin vuosia ja pari vuotta kitaraa :D
no ei kai tarvitse aloittaa musiikkiopistosta?
Viulutunteja vain ja soittimen voi saada lainaan.
Voihan sitä ehdottaa muitakin soittimia? Esim. jokin puhallin. Kitara?
Vaikka olisi liikunnallinen ja silti tahtoo tehdä jotain josta tykkää, muttei ole hyvä niin mitä väliä?
Harrastetaanko kaikkea vaan jota osataan? Minusta se on surullista.
Minusta olennaista on se että tykkää, saa toteuttaa itseään ja oppii lisää, kehittyy.
Näkisit minut hurraamassa kun lapseni on kisoissaan ja häviää.. Pointti onkin siinä, että minä näen lapseni kehityksen. Se voitto tulee ehkä aikanaan, ehkä ei.
Mutta harrastaa voi vaikka aina häviäisi kisansa jos pitää hauskaa.
Kyllä sielä Idolsissakin tuomarit joskus sanoo että et jatka mutta tule takaisin YRITTÄMÄÄN muutaman vuoden kuluttua. Miksi vanhempi ei saisi tukea?
Tottakai joskus on vanhemmilla ylilyöntejä tavassa kannustaa. Pitää hyväksyä ne omat puutteet, näin niitä voi hioa.
Tarviiko sitä ihan lytätä väkisin jos on kovin nuori ja innokas harjoittelemaan..?