Av:n psykologit hei, millainen lapsuus minulla on ollut
kun olen luonteeltani ääretön perfektionisti, huono itsetunto, vihainen, epäsosiaalinen yksinäisyydestä pitävä, liian kiltti, liian joustava, kateellinen tai mustasukkainen ja ylihuolehtiva? Mikä tähän on johtanut?
Kommentit (6)
suthan on tietysti laitettu kodin ulkopuoliseen hoitoon alle 3-vuotiaana. Mikä muu voisi vahingoittaa lasta yhtä paljon? ;-)
kovin paljoa päätellä, mutta saanko arvata.
Olet joutunut lapsena pärjäämään hyvin itsenäisesti. Perheessäsi ei ole kannustettu terveeseen riippuvuuteen, joka lapselle kuuluisi "suoda", vaan on kehotettu olemaan reipas ja kunnollinen ja selviytymään kaikesta itse. Olet saanut positiivista palautetta suorituksistasi ja aikaansaannoksistasi, mutta et persoonastasi. Esimerkiksi sinulle on sanottu: onpas aidon näköinen hevonen (piirustuksesta) mutta sinua ei ole kesken piirtämisen pörrötetty tukasta ja sanottu, voi kun sua on ihana katsella, olen niin iloinen että olet mun lapsi.
Huonoista suorituksista esim koenumeroista on annettu vaatimus että ensi kerralla on selviydyttävä paremmin, tuollainen ei vetele.
Perheessänne oleva sääntö on, että aikuisille ei sanota vastaan. Vihaa tai juuri muitakaan tunteita ei saa näyttää. Iso tyttö ei itke. Esim. pelkoa ei ole ymmärretty, vaan mitätöity se: mitä sinä nyt yhdestä rokotuksesta uliset, iso tyttö, reipastu nyt hyvä ihminen.
MENIKÖ YHTÄÄN OIKEIN??
Heillä olleet aina kovat vaatimukset sinun suhteen?
Jotan tällaista voisin arvailla..
suthan on tietysti laitettu kodin ulkopuoliseen hoitoon alle 3-vuotiaana. Mikä muu voisi vahingoittaa lasta yhtä paljon? ;-)
ja olen silti samanlainen kuin ap. Ai niin, mua hoiti masennukseen taipuvainen marttyyrimummo, joka uskoi että maailma on täynnä pahoja ihmisiä ja pelkäsi kuollakseen, että olisin hyvä koulussa, koska silloin en saisi poikaystävää. Mitään näistä en tosin vähäänkään ihmettele, tunsinhan myös hänen miehensä eli pappani...
Arvostettu suorittamista ja pärjäämistä, ei sinua itseäsi. Olet joutunut ottamaan vastuuta enemmän kuin sinulle olisi kuulunut.
Vanhemmat kalseita, uraorientoituneita. Materiakylläistä, mutta henkinen tuki ollut olematonta.
Kiltteyttä on arvostettu, kasvatettu muotilla, joka on rajunnut luovuuden, onnellisuuden ja lapsen ilon.
Epäonnistumisia on pitänyt välttää, vain paras on kelvannut.
....