kauhuskenariot synnytyksessä

voi olla samalla synnyttäjälläkin täysin erilaisia. Eka synnytykseni oli hirvittävä kokemus. Kipu oli kammottavaa, surrealistista ja painajaismaista, sitä ei voi mitenkään nätimmin sanoa - ja se kesti kaksi vuorokautta. Olin sen jälkeen psyykkisesti ja fyysisesti ihan hajalla. Toinen synnytys taas oli unelmahelppo, eikä se missään vaiheessa, ei edes ponnistusvaiheessa (ilman kivunlievitystä) ollut lähelläkään sellaista kipua, mitä ekassa synntyksessä oli koko ajan.



Minun ensimmäinen synnytykseni meni pieleen monen asian kohdalla, ja on harvinaista että synnytys kestää noin kauan ja on niin kamala. Toinen synnytykseni oli kätilön mukaan oikein normaali, keskiverto synnytys, ja voin sanoa että jos kerran ns. " tavalliset" synnytykset on tuollaisia muutaman tunnin rykäisyjä, niin kyllähän mä voisin synnyttää vaikka kerran kuukaudessa. ;)



Joten kaikkea voi synnytyksessä tapahtua, eikä niihin voi vaikuttaa. Mut todennäköisimmin kaikki menee ap sinunkin kohdallasi hyvin. Kun vauva on sylissä, on venynyt vatsanahka yksi ja hailee. :)

joo olen teini, en ole edes koskaan katsonut alapäätäni.

"Väittäisin sinulle, et synnytys on ennemminkin lähentävä kokemus, ei millään tapaa luotaan työntävä. (Paitsi jos säilytät lapsellisen ja säälittävän asenteesi)"



Ja on kiva katsoa revennyttä pillua, jossa on pää.



kyllä synnyts on varmaan lähetnävä kokemus, mutta ei se silti visuulisesti miellyttävää ole, eikä sillä ole mitään tekemistä naiviuden kanssa, että haluaako ihmisten tuijottavan alapäätäni tässä tilanteessa, jos he eivät mitään muuta osaa tehdä.

Sairaalassa seurataan sekä äidin että vauvan vointia. Synnytys voi olla aina sellainen, missä voi tapahtua jotakin odottamatonta, mutta sulla on siinä ammattilainen vieressä. Luota kätilöösi ja kuuntele hänen ohjeitaan. Lääkärinkin saa paikalle nopeasti ainakin isommilla paikkakunnilla.





On aina mahdollista, että ulostetta tulee synnytyksessä, mutta ei läheskään aina. Jos sulla on ollu ns. kova maha, pyydä peräruiske tullessasi synnyttämään. Jos nyt käy niin, että ulostetta tulee synnytyksessä, et todellakaan tarvitse hävetä sitä, se ON tavallista.



Repeämisen estämiseksi kätilö tukee välilihaa tai tarvittaessa tehdään välilihan leikkaus - saadaan lapselle lisää tilaa tulla ja ehkäistään hallitsematon repeäminen. Joskus synnytyksessä ei repeä ollenkaan, joskus repeämä on vain ihan limakalvorepeämä, jossa selvitään yhdellä, kahdella ompeleella. Jos tehdään välilihan leikkaus, se ommellaan myös ja sen paraneminen vie aikaa, mutta muista, että se on tehty sinun tai vauvan parhaaksi.



Vatsa pienenee omaan tahtiin. Heti synnytyksen jälkeen vatsa on vielä iso, näyttää siltä kuin olisi raskaana vieläkin, mutta pikkuhiljaa vatsa siitä pienenee. Sektion jälkeen hitaammin kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Vatsalihaksia voi treenata riippuen synnytystavasta, nopeuttaa kiinteytymistä.



Seksiä suositellaan vasta sitten kun jälkivuoto on loppunut. Jälkivuoto on n. 3-4 viikkoa, voi olla alkuun runsasta, vähitellen muuttuu enemmänkin tiputteluvuodoksi.



Kuvien ottamiseen en ota kantaa - se on jokaisen oma päätös. Itse en ole halunnut omissa synnytyksissä kuvia muuta kuin vauvasta jo syntyneenä.

ymmärrä tuota alapään kuvaamista. Itse pidin huolen, että mies ei mun alapäätäni synnytyksessä näe, kun en itsekään sitä halunnut nähdä.



Mulle oli yllätys se, että meni kolme kuukautta, että uskalsin harrastaa seksiä. Ja yllätys oli myös se, että se oli parempaa kuin ennen synnytystä. :)



Kakkoja en nähnyt tai haistanut tulevan, joten niistä en tiedä. Tiesin kyllä etukäteen, että ne varmaan tulee.



Maha jäi vähän entistä löysemmäkin ja raskausarpia tuli reisiin (ei mahaan), mutta yllätyksekseni nämä asiat ei vaivaa mua ollenkaan. Ennen olin kuitenkin melko ulkonäkökeskeinen, mutta nyt tuntuu, että mulla on lupa olla millainen vain. :)



Mulle järkyttävin yllätys oli se, miten sanoinkuvaamattoman paljon synnyttäminen sattui. Ei sitä kipua ihan oikeasti voi kuvitella mitenkään. Ei tietenkään kaikilla ole niin kamalaa, mutta itsellä se oli jotain aivan käsittämättömän helvetillistä, että olisin aivan vilpittömästi sanottuna ottanut tuolloin vaikka kuulan kallooni, jos olisi annettu. :( Olin aivan shokissa pitkään synnytyksen jälkeenkin ja murehdin heti, että vauvamme jää ainoaksi, koska en voisi koskaan ryhtyä tuollaiseen epäinhimilliseen rääkkiin uudestaan, ainakaan vapaaehtoisesti.

että vauva saa tulehduksen johon on vähällä kuolla...

Synnytys oli ihan easy juttu, eikä mitään kummempaa tapahtunut.



Mulla ei tullu yhtään paskaa synnytyksen aikana, kun tehtiin suolentyhjennys synnytyksen alussa. Ja se tehdään suunnilleen kaikille jotka vaan haluaa.



Revetä nyt voi varmaan vaikka kuinka pahasti, itse sain toisen asteen repeämät mutta ei tuntunu missään! Vähän oli kävely inhottavaa synnytyksen jälkeen, mutta 2viikkoo synnytyksestä alakerta oli kuin en ikinä ois synnyttänytkään.



Maha oli todella LÖLLÖ synnytyksen jälkeen kuukauden, sitten litistyi entiselleen ihan huomaamatta.



Seksiä olin itse valmis harrastamaan kuukausi synnytyksestä. Mun alapäästä ei kukaan ottanut kuvia synnytyksen aikana, mutta jokaikinen salissa olija paitsi mä oli töllistelemässä kun lapsi tuli ulos! Eikä haitannu yhtään! :D Suoraan sanoen en siinä tilanteessa ajatellut muutakuin et saan kohta lapseni syliini.



Väittäisin sinulle, et synnytys on ennemminkin lähentävä kokemus, ei millään tapaa luotaan työntävä. (Paitsi jos säilytät lapsellisen ja säälittävän asenteesi)



Mut varmaan ymmärrät, et jokainen synnytys on erilainen ja sä voit vaikka kuolla synnytyksessä tai paskoo ikäs housuun synnytyksen jälkeen.

Suurin osa synnytyksistä menee kuitenkin hyvin ja äiti ja lapsi selviävät ilman mitään komplikaatioita.



Raskauden aikana kuitenkin kasvaa henkisesti joten uskon, et sunkin mieles on hieman muuttunut siinä vaiheessa kun oikeasti synnyttämään pääset.







Terv. pienen vauvan äiti joka sanoi vuosi sitten ettei haluu ikinä lasta eikä ainakaan IKINÄ synnyttäisi alakautta ;-)

miehelleni ennen synnytystä että alä sitten katso mun alapäähän kun vauva syntyy. Mutta siinä tilanteessa mies oli tietenkin koko ajan tuijottamassa kun vauva tuli pihalle, eikä se kyllä mua haitannut. Eikä miehellekään siitä mitään "traumoja" jäänyt. Sitä en osannut odottaa että kun sain epiduraalin niin en tuntenut ponnistamisen tarvetta enää ollenkaan. Lopulta sattu vaan koko ajan niin paljon että en yhtään tiennyt milloin pitäisi ponnistaa. Tuntui että ihan koko ajan tuli supistuksia.

millaisia asioita synnytyksessä on tapahtunut mitä ette ole osannut odottaa?

en ole tiennyt että tulee paskat ennen lasta. entä jos ne on löysät??

miten pahasti voi revetä?

Revetä voi niin pahasti, että menettää ulosteenpidätyskyvyn loppuelämäksi. Se on kuitenkin TODELLA harvinaista, ja siihen yleensä liittyy myös useampia epäonnisia asioita, eli hoitovirhe, korjausleikkaus epäonnistuu jne.

Yleensä repeämät ovat meko pieniä ja paranevat hyvin.

miten iso alavatsa jää?

Mä en oikein edes ymmärrä tuota kysymystä. Siis jää miksi aikaa? kyllähän sun ympäristösi on täynnä synnyttäneitä naisia, siitähän sen koko elmän kirjon näkee. Joillain on iso alavatsa jo ennen yhtäkään lasta, toinen on synnytyksen jälkeen parissa päivässä entisissä mitoissaa, eikä maha jää mitenkään röllöttämään.

miten löysänä on sen jälkeen?

Riippuu varmaan ihmisestä. Mä olen aina heti synnytyksen jälkeen kokeillut, että tunnen edelleen alakerran lihaksiston ja pystyn niitä kontrolloimaan, ja näin on myös ollut. Olen varmasti ollut ennen näitä kolmea lasta tiukempi, mutta ei tässä mitään kovin dramaattista ole tapahtunut.

milloin seksiä?

Mulla on mennyt synnytykset aina sen verran hyvin, että esikoisen jälkeenkin aloin haluta seksiä jo alle 2 viikkoa synnytyksestä. Mies oli ihan kauhuissaa eikä suostunut ennen kuin kolmen viikon päästä. Silloin tehtiin niin, että mies oli ihan paikallaan ja mä kokeilin miten homma sujuu. Hyvin se sujui ja tuntui ihanalta.

en ymmärrä ihmisiä jotka ottavat kuvia synnyttäjän alapäästä? ihan sairasta. miksi???eihän niitä voi edes kenellekkään näyttää. mun mies saa lähtöpassit koko salista jos edes kattoo sinne päin. synnytys on varmaan muutenkin riittävän luotaan työntävä kokemus noin visuaalisesti.

En osannut odottaa että synnytys oli ihan helppoa ja hauskaakin.

Ei ole koskaan tullu kakkaa ennen lasta.

Ei tullut naarmuakaan.

Vatsa palautuu pikkuhiljaa, se riippuu omasta rasvaprosentista.

En ole löystynyt lainkaan.

Seksiä n parin viikon jälkeen synnytyksestä. Jotkut voivat jo aiemminkin harrastaa.

Kuvaaminen on jokaisen oma asia. Joitakin saattaa kiinnostaa vaikka se anatomia ja ihme kuinka luonto toimii.

Voit ihan vapaasti sopia miehesi kanssa ja pyytää häntä pitämään vaikka laput silmillä tai pysyä poissa koko tilaisuudesta.

Voisit myös opetella tutustumaan omaan kroppaasi paremmin ja aikuistua hieman.



Että sillen.