Lue keskustelun säännöt.
G:Minkä rotuisia koiria teillä on, kadutteko joskus koiran hankintaa?
Kommentit (32)
En ole katunut, vaikka karvanlähtöaikaan harjaamista riittää. Koirat ovat myös olleet täysin terveitä (nyt 9- ja 11-v.), joten senkin suhteen ole tyytyväinen rotuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en kadu. joskus koiranpito on rasittavaa, mutta antaa enemmän kuin ottaa. kaupungissa en jaksais koiraa pitää, mutta kun on isosti pihaa, jossa koira juoksee vapaana, se helpottaa huomattavasti.
ja kadun!
Jokainen päivä mietin että miksi vitussa taivuin miehen tahtoon ja hommattiin tuo ulvova karvaa pudotteleva paskaläjä!
kadun joskus, mutta enemmän siitä on iloa kuin harmia. En kuitenkaan taida ottaa uutta koiraa sitten kun tästä aika joskus jättää - silloin on lapsetkin jo lentäneet pesästä ja alkaa VAPAUS. Mutta toisaalta, ehkä sitten joskus eläkkeellä taas, jos en jaksakaan matkustella yms, olen kuitenkin kotona viihtyvää tyyppiä ja koiran kanssa on kiva ulkoilla, tulee käytyä paikoissa joihin ei muuten ikinä menisi, esim. lähimetsät on tuttuja ja lähiympäristö muutenkin
viha-rakkaus suhde,
mutta paljon enemman rakkaus ;)elama voisi olla helpompaa mutta niin paljon tyhjempaa! en ikina antaisi pois ja ottaisin uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rotu on sellainen, että sen ottamista pitää harkita tarkkaan. Tiesin mihin ryhdyin, kun ei ole ensimmäinen tämänrotuinen. Kun tietää, mitä koiran ottamineo merkitsee, se ei tunnu työläältä.
Ihania, luotettavia, uskollisia perheenjäseniä. Mukavia harrastuskavereita. Rakkaita ja tärkeitä. Ei ole kaduttanut koskaan yhdenkään hankinta. Tosin, karvanlähtöaikaan joskus mietin, että helpommallakin vois päästä ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaduta, vaikka joskus toki ajattelen että pääsis helpommalla ilman (varsinkin karvanlähtöaikaan).
Tämä on kuitenkin minun elämäntapa enkä halua muunlaista elämää. Koiraharrastus on mulle tosi tärkeä. Koirapiireistä löydän myös hengenheimolaisia itselleni.
Ei kaduta. Kaunis, ihana koira -hieman turhan aran oloinen palveluskoirien jälkeen. Mutta niin unelma lasten kanssa ja aikuisetkin on ihan lääpällään. Karvaa riittää mutta harjaamalla siitä pääsee ennemmin tai myöhemmin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kaduttaa mm. silloin kun kaapii sukkapuikolla ripulipaskoja lattianraosta tai imuroi hiekkakasoja sohvalta tai karvavuoria nurkista...
Vaan jos totta puhutaan, niin ei oikeasti kaduta, jotkut hetket on vaan huonoja (kadun minä niitä lapsiakin toisinaan ;). En siis pois antaisi, ja vaikea olisi kuvitella kotia ilman koiria.
yhteensä 8koiraa, rodut ovat:
cairnterrieri
englanninvinttikoira
schipperke
onhan tän lauman kanssa välillä haastetta;).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkään emme kadu vaan suunnittelemme niitä lisää.
30-kiloinen pystykorvainen karvapallo, eikä kaduta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja aina aulis leikkikaveri. Parantanut luokan koirapelkoiset lapsetkin pelostaan lempeällä olemuksellaan. Oppii uutta omia aikojaan, älykäs ja herkkävaistoinen. En tietenkään kadu, tämä on meillä jo kymmenes koira vuorollaan.
vasta 11 viikkos. Ihana hauva, en ole katunut. Karvat tosin vielä tallella ;)
ja todella en kadu hetkeäkään. Viikon päästä tulee 9 vuotta täyteen :) ottaisin ehdottomasti uudestaan.
En ole katunut, vaikka karvanlähtöaikaan harjaamista riittää. Koirat ovat myös olleet täysin terveitä (nyt 9- ja 11-v.), joten senkin suhteen ole tyytyväinen rotuun.
Isän kuoleman jälkeen perin hänen mettäkoiransa, beaglen, joka loistavasti sopeutui sitten kotikoiraksi, mitä nyt vähän pulskistui... Toinen koira on moniallerginen ranskanbulldoggi, kaheli ku mikä, mutta silti kovin rakas. Karva ja haukkuminen vähän ressaa, mutta ei kaduta.
En jaksa sitä loputonta karvaa, kamalaa määrää kuolaa seinillä ja katossa, enkä voi sietää sitä hajua.