Soitinvalinta?

harmonikka

kitara

piano

Nämä ovat kyllä kaikki hyviä, mutta itse arvostan ryhmäsoittoa korkealle juuri sosiaalisten kuvioiden vuoksi. Näistä piano on tosi hyvä yleissoitin josta on hyötyä tosi paljon kaikissa musiikkioppinnoissa.

Kitaraa voi myös soittaa ryhmässä, oma poika soittaa musiikkiopiston kitaraorkesterissa (n. 5-7 kitaristia) ja tyttö piano-viulu-sello triossa pianoa. Eli musiikkiopiston tarjonnasta riippuen yhteissoitto on mahdollista lähes kaikilla soittimilla ja teoriatunneilla voi tavata kavereita.

ja vanhemman pitää olla paikalla tunneilla.

siirtyi baritoniin.

Tyttö on yli 150cm pitkä ja harrastaa aktiivisesti jääurheilua. En näe baritonia 6-vuotiaan soittimena.

Oboe on liian vaikea niin pienelle. Sopiva soitin saattaisi olla nokkahuilu, kornetti(-trumpetin alkuvaihe), piano tai harmonikka. Itse soitan oboeta, mutta aloitin viisivuotiaana nokkahuilusta ja yhdeksänvuotiaana vaihdoin oboeen. Onnea soitinvalintaan:)

Basso tai rummut. Pääsee heti bändiin kun siltä alkaa tuntumaan keräämään hienoja kokemuksia.

Jos on muusikkoainesta tai löytää musiikin ilon, lopulta soittaa ehkä monia soittimia. Meillä aloitti kitaralla, nyt piano ykkössoitin, mutta musiikkiluokalla oppinut soittamaan monia soittimia. Rummutkin kotona on.

niin lapsella olisi motivaatiota harjoitella.



Ihan vaikka keskustelet lapsen kanssa ja käytte tota listaa läpi, hyviä ja huonoja puolia.

Mutta kun lapsi ei osaa päättää. Siksipä mä täällä kyselen kokemuksia ensisoittimista, millaista on ollut soitonaloitus milläkin soittimella...? Voin sitten kertoa lapsellekin niistä.



-ap-

niin saa isompana paljon naisia

kannattaa myös pohtia kuka sitää tuubaa joutuu raahaamaan paikasta toiseen...

itse soittelen sitä, tosin siinä huono puoli kun hampaat tippuu niin vaikea sitä on soitella ja yleensä fonin aloitusikä onkin korkeampi.

Akustisesta kitarasta löytyy lasten koko, samoin harmonikasta ja viulusta. Tuon ikäiselle puhaltimista ei taida juuri käydä kuin se huilu.



Tiedätköhän itse, miltä kaikki soittimet kuulostaa? Kyllä esim. huilussa on paljon siedettävämpi ääni aloittelijan soittamana kuin monessa muussa puhaltimessa... Puhaltimet vaativat lapselta ainakin hyviä keuhkoja, eli hyvä jos on liikuntaa harrastanut. Samoin helpottaa, jos on hyvä laulamaan. (Liittyy tekniikkaan...)



Jousisoittimet ovat vaikeimpia, esim. viulusta ja sellosta ei kannata haaveillakaan, jos ei ole tosi hyvä sävelkorva.



Tarkastele netistä myös käytettyjen tai uusien soittimien hintoja, vaihteluväli on aika huima. Kitaraa pääsee soittamaan kohtuuhinnalla, moneen soittimeen pitää olla sitten panostaa käytettynäkin 1500-10000 euroa.

5 vuotias aloittaa pianolla ja kitaralla. Ne löytyvät kotoa ja ovat suht helppoja aloitussoittimia. Monet soittimet ovat todella kalliita, mieletäni pianolla voi kokeilla aluksi lapsen omaa kiinnostusta musiikkia ja harjoittelua kohtaan.



Kaikki soittaminen edesauttaa jatkossa uuden soittimen kanssa.

Yksi hyvä pointti on sekin, haluaisiko lapsi tulevaisuudessa säestää laulajia, soittaa bändissä, soittaa orkesterissa vai olla solistina. Sekin rajaa jonkin verran.



Hanurin rajaisin pois, koska siitä on vähiten iloa, jos haluaa soittaa muidenkin kanssa. Sähköbasson taas siksi, että jos oppii soittamaan kitaraa, oppii soittamaan myös bassoa, eli sitä ei kannata ottaa ekaksi soittimeksi.



Puhaltimet on tosi kivoja, varsinkin seks...anteeksi saksofoni, klarinetti ja oboe. Ja ilmeisesti kun oppii tekniikan puu- tai vaskipuhaltimiin, on sitten helpompi kokeilla myös muita sen ryhmän soittimia (korjatkaa, jos olen väärässä, en ole puhaltaja!).



Kitara on se turvallinen vakiovalinta, mutta kitaristeja sitten onkin pilvin pimein, itse oppineista hyvinkin koulutettuihin.



Rummut ja perkkarit taas ovat ihan erilainen soitin kuin muut siksi, että niissä rytmi on niin vahvasti pääosassa, eikä sävelokorkeutta juurikaan ole.



Nää nyt oli vain mun mietintöjä, mutta toivottavasti niistä oli jotain apua.

siitä on hyvä siirtyä sitten klarinettiin, poikkihuiluun tai trumpettiin kun hengitystekniikkaon hallussa ja iän mukana kertynyt tarpeeksi voimaa.

Suoraan sanottuna siis aika veemäisiä kannettavia.



Käyrätorvi taas taitaa olla kaikista soittimista vaikein, mutta nuorenahan se on vitsa väännettävä. Se on kuitenkin sen verran harvinainen, että jatkossa on helpompi päästä esim. Sibikseen ja orkestereihin.

suht helppo kuljettaa mukana ja sopii monenlaiseen musiikkiin.

Ja kitaroita saa edullisesti.

Tulipas paljon näkökulmia esiin, tota hampaiden tippumista en oo osannut ajatellakaan :-D



Saa laittaa vielä lisääkin kommentteja!



-ap-

Tanssiorkestereja on pilvin pimein, ja kansanmusiikkikokoonpanoja... kaikissa harmonikat ovat haluttuja.

Oboen soittaminen vaatii paljon voimaa ja oikeanlaista hengitystekniikkaa. Minä aloitin oboen soiton 10 vuotiaana. Siihen asti soitin pianoa. Noista varmaan omalle lapselle tyrkyttäisin selloa tai pianoa.



Tai miksei hanurikin kävisi, jos kestää sitä ääntä.