Ammatinvaihto kirjastonhoitajaksi?

Alalla vallitsee ylikoulutus, eli pitää kyllä kaikki opinnot suorittaa ja silti pääsee kortistoon. Jos sulla ei taloudellisesti ole hätää, niin opiskele ihmeessä, mutta älä luota siihen, että saat oikeasti vaihdettua alaa tuolla tutkinnolla.

Itsekin olen harkinnut kirjastovirkailijan ammattia, jos nykyisen työni kirjakaupassa joudun joskus lopettamaan tai siis saan potkut. Kirjoja en vaihda, milloinkaan :)

Hakeminen

Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa voi opiskella seuraavissa oppilaitoksissa:



•Turun ammattikorkeakoulussa, Turku

•Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Oulu

•Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Seinäjoki

Ammattikorkeakouluun haetaan yhteishaulla osoitteessa www.amkhaku.fi . Hakuaika on ollut yleensä keväisin maalis-huhtikuussa ja syksyisin syyskuun loppupuolella.



Opiskelu

Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmasta valmistutaan tradenomiksi. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja suositeltu suoritusaika on 3,5 vuotta.



Opinnoissa keskitytään kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden toimintoihin. Tärkeimpiä opintosisältöjä ovat dokumenttien tallennus, tiedontuotanto ja -haku, asiakaspalvelu ja kirjallisuuden sekä eri tiedonlähteiden tuntemus.



Ammatillisia opintoja täydennetään tietoteknisillä, hallinnollisilla ja oikeudellisilla opinnoilla. Koulutus kehittää viestintävalmiuksia ja valmistuttuaan opiskelija pystyy palvelemaan asiakkaita myös englanniksi ja ruotsiksi.



Työelämä

Valmistuneet tradenomit työllistyvät yleisiin ja tieteellisiin kirjastoihin, tutkimuslaitoksiin, oppilaitosten kirjastoihin sekä hallinnon ja yritysten tietopalveluihin.



Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi kirjastonhoitaja, informaatikko ja kirjastovirkailija.



Tärkeimpiä työvälineitä ovat tietokannat ja -verkot, joten kiinnostus tietotekniikkaan on välttämätön.



Kirjastonhoitajalta edellytetään aktiivisuutta ja avoimuutta. Hyvä yleissivistys on ehdoton ominaisuus valmistuneille kirjastoalan asiantuntijoille. Hyvästä kielitaidosta on työssä apua.



Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kirjastonhoitajien kokonaisansio on noin 2 382 euroa kuukaudessa. Kirjastotyöntekijän kuukausiansio oli 1 750 euroa kuussa. Kirjastonjohtajan tilipussi puolestaan kasvaa noin 2 775 eurolla kuukausittain.



Informaatikon kokonaisansio julkisella alalla on noin 2 500 euroa kuukaudessa, yksityisellä puolella palkat ovat yleisesti ottaen korkeampia.



Kirjastonhoitoalan työttömyys on pientä, mutta uusia virkoja aukeaa harvoin. Informaatikoille sen sijaan riittänee töitä tulevaisuudessa sähköisen tietomäärän kasvaessa jatkuvasti.

mutta tosiaan siis kuten tiedätkin, palkka ei ole ihmeellinen :) Jos sulla on jo korkeakoulututkinto alla, riittää tosiaan, että luet esim. avoimessa perus- ja aineopinnot. Aineopintoihin on vaan aika hankalaa päästä ainakin Tampereella, niihin pyritään hakulomakkeella, jotka pisteytetään. Ts. opintoihin ei pääse enää ilmoittautumisjärjestyksessä, kuten perusopintoihin.

ts. niillä kyllä saa kirjastonhoitajan pätevyyden. Eri juttu sitten on, kuka saa töitä ja kuka ei. Alemman tason koulutuksella pääsee kirjastovirkailijaksi, yliopistotason koulutus mahdollistaa pääsyn kirjastonhoitajaksi.

Olen kirjastoalan opiskelija ja jonkin verran yleisissä kirjastoissa työskennellyt.



Kirjastonhoitajan työnkuva vaihtelee jonkin verran riippuen siitä, millaisessa kirjastossa olet töissä. Yleisissä kirjastoissa asiakaskunta on laidasta laitaan, mutta monesti kirjastonhoitajalla on tietty vastuualue (esimerkiksi lapset ja nuoret, musiikki, kaukopalvelu). Yleensä kaikki osallistuvat kuitenkin päivittäisiin rutiineihin, kuten hyllyttämiseen ja asiakaspalveluun.



Tieteellisissä kirjastoissa tiedonhankinnan opetuksella on suurempi painoarvo ja usein informaatikot vastaavat esimerkiksi tietyn tieteenalan tiedonhankinnan opetuksesta + aineistonhankinnasta.



Alaa voi opiskella ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa on 60 opintopisteen kirjastotyön laaja opintokokonaisuus, joka pätevöittää. Kirjastovirkailijan tutkinnon voi suorittaa ammattikoulussa.



Kirjastoja on niin laidasta laitaan, että tarkkaa toimenkuvaa ei pysty määrittelemään. Monipuolista työtä se kuitenkin on!

joka määrää että tietty osa (40%) tms kirjaston henkilökunnasta pitää olla korkeakoulutettuja? Siirtymäaika muutamia vuosia vielä. Joku hämär kuva tällaisesta. Korjatkaa jos paremmin tiedätte. Sehän avannee uusia paikkoja sillekin alalle ehkä. Itselläni on kirjastonhoitajan pätevyys (joskaan ei taitoja) ja työskentelen eri alalla.

joka määrää että tietty osa (40%) tms kirjaston henkilökunnasta pitää olla korkeakoulutettuja? Siirtymäaika muutamia vuosia vielä. Joku hämär kuva tällaisesta. Korjatkaa jos paremmin tiedätte. Sehän avannee uusia paikkoja sillekin alalle ehkä. Itselläni on kirjastonhoitajan pätevyys (joskaan ei taitoja) ja työskentelen eri alalla.

Ja se tarkoittaa että vähintään 40 % pitää olla käynyt korkeakoulun. Loput voivatkin sitten olla niitä työllistettyjä/sivareita niin kuin nytkin.

Ja se tarkoittaa että vähintään 40 % pitää olla käynyt korkeakoulun. Loput voivatkin sitten olla niitä työllistettyjä/sivareita niin kuin nytkin.

Ei mene ihan noin. 70 % vakituisesta henkilöstöstä pitää olla vähintään ammatillinen pätevyys ja 45 % korkeakoulututkinto. Tuolla korkeakoulutasoisen henkilöstön määrän nostolla on haluttu turvata sitä, että kuntaliitosten myötä kirjastoissa ei olisi korkeakoulutettua väkeä lainkaan.

Ja se tarkoittaa että vähintään 40 % pitää olla käynyt korkeakoulun. Loput voivatkin sitten olla niitä työllistettyjä/sivareita niin kuin nytkin.

Ei mene ihan noin. 70 % vakituisesta henkilöstöstä pitää olla vähintään ammatillinen pätevyys ja 45 % korkeakoulututkinto. Tuolla korkeakoulutasoisen henkilöstön määrän nostolla on haluttu turvata sitä, että kuntaliitosten myötä kirjastoissa ei olisi korkeakoulutettua väkeä lainkaan.

nyt mietin lähikirjastoamme niin tuskin 45& henkilökunnasta on korkeakoulutettuja.

kiva kun viitsitte vastata.



Hyvä tietää, että noiden perus- ja aineopintojen myötä voisi olla mahdollisuuksia päästä alalle. AMK-tutkinnon suorittaminen olisi minulle käytännössä hankalampaa. Tampere olisi varmasti hyvä, mutta missä muualla voisi näitä opintoja tehdä? Tietääkö joku sattumoisin myös mahdollisista verkko-opiskelu- tai muista etäopiskelumahdollisuuksista (avoimessa siis)? Täytyy toki itsekin etsiä tietoa mutta luen mielelläni myös teidän kokemuksianne.



ap