Olen vähän kuin unohtanut kertoa

Mitä väliä?

kai sillä nyt jotain väliä on

Siis mikä on perimmäisin syy ettet ole kertonut? Ja miksi et kerro nyt?

Mihin aiot rahat käyttää?

ostan auton, tavaraa, mitä hyvänsä. Ja pidän säästössä pahan päivän varalle.



Miksi en kertonut? No, en halunnut pröystäillä rahoillani. Miksi pitäisi kertoa?

Ei mies munkaan säästöjä tiedä.



En ymmärrä miksi pitäisi tietää, kun avioliitossa tavallisesti elellään.

Ihmetyttää vaan tuommoinen ettei kerro... Kauanko olette ollu yhdessä? Entä kertoisitko jos miehelle tulisi joku paha tilanne, esim. vakava sairaus ja hän huolestuisi taloudellisesta pärjäämisestänne?

tarvi taloudellisesti murehtia, kunhan hoitaa oman osuutensa. Saisi sairastaa ihan rauhassa jos niin kävisi, mutta en tietenkään hänen auto- tai asuntolainoja maksaisi normaalitilanteessa.



Yhdessä on oltu seitsemän vuotta.

En välttämättä itsekään kertoisi. Maksamme nytkin periaatteessa kaikki puoliksi ja se maksaa kummalla kukkaro on lähempänä. Rahasta ei siis tarvitse kinastella, mutta jos minulla olisi enemmänkin rahaa säästössä, en välttämättä kertoisi miehelle, ettei sitten jostain syystä vetäisi sellaista korttia esille, että minun täytyy maksaa enemmän, koska olen rikkaampi.

Meillä on tällä hetkellä sama palkka, joten rahaa jää käteen molemmille yhtä paljon laskujen jälkeen, ja sen saa käyttää ihan vapaasti mihin lystää, joko säästää tai ostaa.

jossa on sinun rahat ja minun rahat, sinun tavarat ja minun tavarat ja sinun elämä ja minun elämä...



En nyt ole mikään perinteiden suurin ylistäjä, mutta parisuhteen ja erityisesti avioliiton miellän ilman muuta yhteiseksi projektiksi, jossa ei lasketa vaivaa, aikaa tai rahaa vaan kumpikin tekee kaikkensa sen yhteisen perheen eteen. Nykyään on monenmoista avoliittoa ja parisuhdetta, jossa voi myös elellä ilman yhteiskunnan paheksuntaa, joten en ymmärrä, miksi jokin niin perustavanlaatuisesti yhteinen asia kuin avioliitto pitää pilata noilla jaoilla puolisoiden erilaisesta elintasosta.



Avioliitto on paitsi yhteinen yritys, jossa siis niin omaisuuden kuin myös kaiken muunkin pitäisi olla yhteista, myös henkisesti tasa-arvoinen liitto, jossa molemmilla pitäisi olla sama elintaso eikä kumpikaan hallitse tai kiristä esim. rahalla. En jaksa tajuta, miksi siihenkin pitää tuoda jopa ns. lainvastaisia elementtejä (puolisoillahan on elatusvelvollisuus). Ettekö vain voi jäädä kihlakumppaneiksi tai avoliittoon monimutkaisine rahajärjestelyineen?

Sinultako se on pois, jos on joillakuilla omat rahat? Entä jos omaisuus on hankittu jo ennen parisuhdetta?



Missä puhutaan erilaisesta elintasosta? Eikö ap kirjoita, ettei miehen tarvise huolehtia, jos sattuisi jotain ikävää.

Meillä on miehen kanssa _ainoastaan_ yhteiset tilit (käyttötili ja säästötili), joten ajattelumaailmamme on varmaankin aivan päinvastainen AP:seen nähden.



Meille avioliitto on yhteinen projekti, jossa ei ole tuollaista "mun rahat - sun rahat" ilmiötä. Perheen menot rahoitetaan yhteisistä varoista ja isommista henkilökohtaisista hankinnoista keskustellaan yhdessä etukäteen.



Perheemme nettotulot ovat tällä hetkellä vuodessa n. 36 000€, josta saamme säästöön n. 15 000€. Meidän elämäntyyliimme tällainen yhteistalous sopii mainiosti.

tietää vaan että on "riittävästi".



Olen aika varovainen näistä raha-asioista kun kerroin 19 vuotiaana poikaystävälleni, että minulla on 2000 mk käyttötilillä niin hän sai ihme kohtauksen. Olin kuulemma sikarikas ym. ja kuittaili näistä rahoista minulle jatkuvasti. No samaan aikaa minulla oli 10 000 mk säästötilillä, enpä uskaltanut sanoa siitä mitään. Ja siitä lähtien säästötilini saldo on vain minun tiedossa.



Jos mieheni suoraan kysyisi paljonko minulla on rahaa niin kertoisin, mutta eipä ole 10 vuoteen kysynyt niin enpä kerro.

Mitä väliä jos miehen tilillä on 100000 ja mun tilillä 50000. Pitäisikö niitä kokoajan vertailla?



Kun aina jompikumpi maksaa, kummalla rahapussi on esillä.

Ei ole mitään väliä kumman nimissä tili on.