Päästäisitko 3v lapsen yksin ulos rivitalon pihalle?

3v on 3vuotias. tarviiko enempää sanoa

Mitä teet sitten, kun menet katsomaan ja 3-vuotias on hävinnyt? Hän voi myös loukata itsensä pahasti yksinään ilman että kukaan huomaa.

Tuon ikäinen häipäsee silmänräpäyksssä vaikka seisoisit vieressä vahtimassa, Kokemusta on, ja se ei todellakaan ollut hauskaa!

Tuon ikäinen häipäsee silmänräpäyksssä vaikka seisoisit vieressä vahtimassa, Kokemusta on, ja se ei todellakaan ollut hauskaa!

Omani ei mitä suurimmalla todennäk. häippäisisi mihinkään, on rauhallinen sekä kuuntelee ja noudattaa ohjeita, mutta en silti päästäisi ilman näköyhteyttä!

Täysin yksin -> en. Kaveriporukassa -> riippuu paikasta ja lapsesta.



Itse lapsena asuimme rivarialueella, jossa oli keskellä leikkipuisto. Talot siis ympäröivät tuota leikkipuistoa, eikä siis vaaraa mennä vahingossa autotielle tai veteen tms. Kaikissa rivarimme kuudessa asunnossa asui lapsia ja kaikki tunsimme toisemme, kävimme toinen toistemme luona kylässä ja vanhemmat tunsivat toisensa.



Siellä me lapset leikimme keskenämme leikkipuistossa ilman aikuisen valvovaa silmää hyvinkin paljon. Jos jollekin sattui jotain, niin kaveri juoksi sen kotiovelle kertomaan, että "Matti putosi keinusta ja itkee". Tämä oli helppoa kun kaikkien vanhemmat olivat tuttuja.



Jos siis tilanne vastaavan tyyppinen (ei siis sitä autotietä ja leikkipuistossa on muita tuttuja, sekä luotat lapseesi) niin mikä ettei. Nykyään tuntuu, että hyysätään ja suojellaan liikaakin...

ettei olisi näköyhteyttä, enkä ihan yksin.

Meidän 3v on ulkona, jos on isompia kavereita mukana. Nään ikkunasta suoraan leikkipaikalle.

Yleensä joku naapurin vanhemmista on kuitenkin pihalla ja katsoo perään, jos en itse jostain syystä juuri sillä hetkellä ole ulkona.

Riippuu varmaan lapsesta voiko päästää vai ei. Meidän tyttö ei lähde omasta pihasta mihinkään, käy kertomassa jos muut lähtee.

Tuon ikäinen häipäsee silmänräpäyksssä vaikka seisoisit vieressä vahtimassa, Kokemusta on, ja se ei todellakaan ollut hauskaa!

mun lapsi ei ole sellanen joka häippäsee. lapsetkin on erilaisia.

Tuon ikäinen häipäsee silmänräpäyksssä vaikka seisoisit vieressä vahtimassa, Kokemusta on, ja se ei todellakaan ollut hauskaa!

mun lapsi ei ole sellanen joka häippäsee. lapsetkin on erilaisia.

Koska tosiaan - 3-vuotiaaseen voi kyllä luottaa kuin muuriin. Ainakin sun 3-vuotiaaseen.

Kyllä meidänkin 3-v on sellainen, ettei normaalisti lähde yhtään mihinkään, mutta tuon ikäinen on kuin eläin, yhtä "luotettava". En voisi ikinä antaa itselleni anteeksi, jos olisin luottanut häneen liikaa ja jotain sattuisi.

Ja moni lapsen ulos yksin päästävä ei varmaan muista sitä, että on olemassa myös niitä tuhmia aikuisia. Tai sitten ei vain välitä siitä. Tai sitten vain heidän rivitalossaan tai paikkakunnallaan ei asu yhtään pedofiilia.

Vaikka meilläkin esikoinen oli kolmivuotiaana hyvin tottelevainen ja olisi varmaan pysynytkin yksin pihassa. Kuitenkin jokin asia saattaa yhtäkkiä houkuttaa jossain muualla, esim. kaveri autotien läheisyydessä, varpuset autokatoksen luona jne. Yhtäkkiä saattaa unohtuakin se pihassa pysyminen ja tenava on jo matkalla tutkimaan jänöä tien toisella puolella.

Omalle pihalle päästäisin, jos se on aidattu.

Meidän pihalla noita kyllä näkyy. 3v. vielä menee sisällä. Toivon vielä, että 4-v. menisi myös ensi kesänä, kun itsellä vauva ja ulos sitten lasten kanssa. 5v. aikaisin riippuen lapsesta ja pihasta. Vastuu on kuitenkin omilla vanhemmilla. Esim. en katso itse naapurien lasten perään, jos eivät ole pyytäneet. Isosisko kiusaa pienempäänsä, mutta minun asia se ei ole.

Nytkin olen helisemässä kun ei voi vaihtaa sanaakaaan naapurien kanssa, kun 3 v katoaa 2 sekunnissa pois näköpiiristä eli karkailee, heti kun huomaa että isä katsoo muualle.



M36

Tuon ikäisenä meidän lapsilla on alkanut pahin karkailuvaihe, eli lapseen ei todellakaan ole voinut luottaa.



Vasta melkein 6-vuotiaana olen uskaltanut antaa mennä yksin pihalle.

3-v poika. Ovi pihalle auki ja kokoajan olen korvana oven lähistöllä. Yleensä lapsi touhailee oven edessä jotain, mutta kokoajan olen tietoinen missä lapsi on. Eli lähinnä päästän lapsen ulos ja itse laittaudun ulkoilua varten/ siivoan pikaisesti sotkut ja sen ajan lapsi yksin/ kavereiden kanssa ulkona.



Lapseni on todella tarkka rajoista mihin saa mennä ja mihin ei. Silti vahdin kuin haukka!