Kysymys niille, jolla lapsiuku > 2.

hyvä määrä lapsia. En ajattele 2-lapsisista perheistä mitään sen ihmeempää.



Mulla lapsia on 3. Neljäs haaveissa...

ihan sopivalta määrältä.

Muistan lapsuudesta (meitä oli yhteensä 4 lasta) että aina sai olla melkeinpä tappelemassa huomiosta. Ehkä me oltiin vain poikkeus mutta omille lapsilleni en tuollaista halua.

Aina joku lapsista on se viimeinen, jonka jälkeen ei pikkusisaruksia enää tule. Tottakai uuden sisaruksen tuleminen on kivaa ja samalla kasvattavaa ja haastavaakin. Isompia, varsinkin sitä nuorempaa hän välillä ärsyttää, mutta rakas siitä pienemmästä yleensä tulee. Meidän esikoispojalle on toinen pikkusisko nyt tärkeä leikkikaveri, hänellä kun on asperger, eikä oikein osaa ulkopuolisten kanssa leikkiä. Itse kyllä oletan, että suurin merkitys kolmannella lapsella on ollut itselleni: hän on ollut suuri ilon aihe ja niin kovin kovin rakas.



Toivottavasti sinulla vielä kuitenkin onnistaisi.

Kaksilapsisista perheistä ajattelen, että he siis vanhemmat jäävät tietämättään vaille sitä ihanaa kolmatta lasta, jonka kanssa asiat sujuvat helpommin, on jo kokenut vanhempi ja kaikkea sitä iloa ja ihanuutta, mitä pieni lapsi tuo jälleen kerran. Vanhempia ajattelen lähinnä, en niinkään sisaruksia. Silti oma on tämäkin asia kunkin ja joillekin kaksi lasta on varmaan ihan sopiva määrä.

Aikuisilla kai enemmän aikaa itselleen tai panostaa lasten harrastuksiin ja tekemisiin (1aikuinen yhden lapsen kanssa).



Matkustelu helpompaa ja halvempaa (hotellihuone 5hengelle ei aina niin yleistä kuin 4hengelle).



Muuten kai ajattelen että jos ikäero lapsilla ei ole kovin pitkä että heillä on nopeammin kaikki mennyt (se pikkulapsiaika, sekä murrosiät yms.).



Ainakin aika erilaiselta välillä vaikuttaa niiden perheiden elämä, joilla 2 lasta samanikäiset kuin meidän vanhemmat lapset (3 ja 5luokkalaiset). Meillä kun on vielä se kolmas (5v), niin erilailla sitoo ja eletään aika erilaista elämää kolmannen lapsen vuoksi.

Ja ihan sujuvasti tämä sujuu. Tosin koska ovat alle kouluikäisiä niin harrastuksia ei ole vielä kauheesti.

Toisaalta harrastuksetkin on valinta kysymys. Yksilölajeissa koko katras treenaa samoissa treeneissä mutta joukkue lajeissa kaikilla on omat harjoituksensa.

No onneksi nuo kaksi vanhinta ei ainakaan niin kauheasti tunnu olevan tuon pallon (kiekon) perään. Kamppailulajit kiinnostaa poikia kun isäkin treenaa....

Se on jokaisen perheen oma asia. Mulla on kolme, koska halusin kolme, eikä mua yhtään kiinnosta sekään, mitä jokus mun lapsiluvusta mahdollisesti ajattelee.