Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perhepäivähoitajista/-hoidosta...
11.08.2010 |
Olen aina ajatellut, etten uskaltaisi jättää pientä lastani hoitoon tuntemattomalle, ehkä kouluttamattomallekin, ihmiselle, joka toimii yksin, omassa kodissaan, ja voi siellä (hyvistä puheistaan huolimatta) toimia ilman minkäänlaista valvontaa, täysin omavaltaisesti. Tätä mielikuvaani on vain vahvistanut muutaman ystäväni (tai siis lähinnä heidän lastensa) kokemukset. (Yksikin hoitaja pyysi toiset lapset katsomaan ja pilkkaamaan, kun pieni poika halusi pissata istualtaan...)
Muutenkin tuntuu, että suurin osa perhepäivähoitajista on iäkkäitä ja kouluttamattomia naisia, jotka eivät muuta työtä saa... Saatan toki olla väärässäkin.
En aio omiani laittaa vielä päiväkotiinkaan, mutta siellä sentään on aina useampi aikuinen, joten jos yksi on hullu, niin ehkä ne muut sitten huomaisivat sen?
Nyt, kun olen kahden pienen lapsen kotiäitinä katsellut näiden perhepäivähoitajien toimintaa tuossa meidän lähipuistossa, niin kyllä todella olen iloinen siitä, että olen voinut itse hoitaa lapseni vielä toistaiseksi ihan itse... Luulisi niiden edes tajuavan, että me äidit siellä puistossa olemme mahdollisia tulevia asiakkaita, tai näiden ystäviä, mutta ei! Hoitajat seisovat siellä päivästä toiseen ringissä juoruamassa ja vähät välittävät suojattiensa touhuista. Ja kun nämä tulevat sitten itse pyytämään apua, vaikka vessassa käymiseen, niin "ei Liisa nyt ehdi", kun on se juoruaminen kesken... Mutta annas olla, kun vanhemmat tulevat iltapäivällä hakemaan lapsiaan "niin voi voi kun se Matti tai Maija on taas tänään tehnyt sitä ja tätä ja ollaan yhdessä leikitty ja blaa blaa..." Tekis välillä mieli mennä siihen väliin kysymään, että mistäs hitosta sinä sen tekemisistä tiedät, kun se on puoli päivää syönyt tuolla yksin hiekkaa, sun keskittyessä valittamaan noiden muiden kanssa?
On varmasti olemassa myös perhepäivähoitajia, jotka ovat ihania ja herttaisia ja rakastavat lapsia(si), mutta mistä sen sitten tietää...
Kommentit (19)
HYVÄN pph:n hoito päihittää mennentullen kaikki päiväkodit.
Satun onneksi tuntemaan useita asialleen omistautuneita perhepäivähoitajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sitten töissä perhepäivähoitajana tai päiväkodissa. Tunnen molemmista paikoista hyviä hoitajia. Ruoka on kyllä myös yksi iso asia. Joissakin päiväkodeissa ruoka tulee keskuskeittiöstä eikä sitä tehdä päiväkodissa. Arvostan itsetehtyä maukasta kotiruokaa. Ja kolmas asia mikä puhuttaa on päikkärit. Harvassa paikassa saa olla nukkumatta, jos isompi lapsi kyseessä. Pienet nukkuu tietysti automaattisesti päikkärit.
Meidän lapsen kunnalliseksi perhepäivähoitajaksi sattui oikea kultakimpale, rautainen alan ammattilainen, joka piti todella hyvää huolta lapsestamme (ja muistakin hoitolapsista tietty) ja lapsi viihtyi siellä aina 5-vuotiaaksi asti, vieläkin lähettää (17 v) hoitotädilleen joulukortteja.
Lapsi oli siellä 5-vuotiaaksi ja osasi kyllä kertoa juttuja jo loppuaikana. Ei mitään valitettavaa!
Yksi iso etu oli, että pph antoi pienimpien nukkua kahdet päikkärit. Eli saivat nukahtaa rattaisiin aamu-ulkoilulla, vaikka ainahan riskinä on, ettei sitten tulekaan uni "oikeaan" päiväuniaikaan ja se tarkoittaisi, että hoitajalta jäisi se lepoaika pois. Sanoi, että kyllä ne nukkuu yleensä silti ja ei vaan ymmärrä pienten pitämistä hereillä väkisin. (tämä siis alle vuoden ikäisillä ja siinä paikkeilla) Päiväkodissa taas ainakin meillä pidetään nuo pienimmätkin väkisin hereillä, ettei vaan tarvi ottaa sitä riskiä, että lapsi kukkuisikin päiväuni aikaan...
mullakin vaan hyvää sanottavaa meijan hoitajasta! vaikka ollaankin alku taipaleella niin todella ihana ja lämmin sydäminen ihminen!! ei varmasti kinä suuttuisi lapsille lapsikin on niin iloinen siellä ollessaan se rakkaus niitä lapsia kohtaan oikeen huokuu siitä ihmisestä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen oli siellä 11kk ikäisestä aina tämän kesän alkuun saakka. Nyt lähti kouluun ja juuri tänään sain ilouutisen, että saa jatkaa ip-hoidossa samalla hoitajalla. Myös meidän pienemmät lapset (3v ja 1v) ovat tällä mahtavalla naisella ja ikinä ei ole ollut mitään valittamista.
Minun tärkein mittari on lasten viihtyminen. Koska joka ikinen aamu lapset ovat mielellään lähteneet Anneli-tädille, ei minulla ole ollut mitään syytä epäillä minkään olevan pielessä. Lisäksi yhteistyö sujuu avoimesti niin ilon kuin kiukunkin hetkellä. Olen saanut 100% tukea, kun huolehdin kuopuksen kehittymisestä ja pph otti avosylin vastaan fysioterapeutin kotiinsa, vaikkei olisi ollut pakko.
Retkiä tekevät paljon useammin kuin edes oltaisiin vailla ja kerran kuukaudessa käyvät ravintolassa syömässä hienosti. Lapset osaavat käyttäytyä hoitajan seurassa mahtavasti (olen kerran salaa katsellut ;) ja jokainen lapsi oikeasti huomioidaan yksilönä. Ei ole pakko nukkua päiväunia tai voi nukkua eriin aikaan kuin muut.
Äitien- ja isänpäinlahjat on olleet aivan upeita. Vai mitäs sanotte esim. sellaisesta lapsen itse askartelemasta kortista, jossa sisällä on lupaus, että lapset voivat jonain perjantaina tulla Anneli-tädille yöhoitoon, että äiti saa hemmotella isää ;)
Ruoka on takuulla parempaa kuin päiväkodeissa. Eineksistä ei tietoakaan. Talvella kävivät pilkkiretkellä ja arvatkaapas, oliko itse saadut ahvenet maistuneet hyviltä. Oma kasvimaa tuottaa kesäisin herkkuja ja marjaretkelle ovat hurauttaneet tilataksilla parikin kertaa. Niistä sitten laitetaan pitkälle talveen puuron sekaan marjoja.
Saamme välillä kuvaviestejä työpaikalle puhelimeen lapsistamme. Viimeksi eilen tuli kuva, jossa kuopus oli kainaloita myöten sämpylätaikinassa.
Olemme löytäneet aarteen ja osaan olla siitä myös iloinen ja kiitollinen.
Ja tämä Anneli on muuten 40+ vuotias ja en millään osaa kuvitella häntä mihinkään juorurinkiin.
En tekisi taas noin rankkoja yleistyksiä
Olen ollut päiväkodissa töissä ja siellä on sama meininki aiukuisilla. Eivät oikein ole läsnä, vaan juoruilevat ringissä omiaan esim. ulkoilun ajan. Kun sitten vaivaudutaan jotain toimintaa järjestämään niin siitä tehdään iso numero.
Toisekseen pph:kin on moneen junaan. Oma hoitajamme on lempeä ja turvallinen mummotyyppi, hoitaa meillä kotona ja olen ollut paljon läsnä kun hoitaa lapsia.
Pedagoginen puoli jaa heikoksi perhepäivähoidossa, mutta en oletakkaan saavani mitään varsinaista tavoitteellista opetustyyppistä hoitoa lapselleni, vaan paljon syliä ja uskon että lapseni saa enemmän huomiota yhtenä neljän lapsen ryhmässä kuin yhtenä 32 lapsen ryhmässä, vaikka jälkimmäisessä aikuisia onkin viisi (olin tallaisessa ryhmässä töissä).
Olen kuitenkin tavannut perhepäivähoitajia, joille en ikikuunapäivänä jättäisi lastani hoitoon. Osa suhtautuu lapsiin niinkuin ne olisivat aina pahanteossa tai pahoissa aikeissa. Se on rasittavaa. Osa on karmeita juorukelloja (pätee myös osaan päiväkodin työntekijöistä) perheiden asioita ruoditaan oikein urakalla siellä hiekkalaatikon reunoilla. Jopa lasten kuullen. Olen todistanut tällaista toimintaa niin päiväkodin kuin perhepäivähoidon puolella.
Luulen, että vaisto sanoo oikeasti jos kyseessä on huono hoitaja. Olen tai ainakin uskon olevani sen verran hyvä ihmistuntija, että näen jos ihminen oikeasti ja vilpittömästi pitää työstään ja kohtaa lapset arvokkaina yksilöinä. Itselläni on käynyt mahtava tuuri pph:mme kanssa, hän on upea ja lämmin ihminen, arvostaa lapsia ja ajattelee aina heidän parastaan.
Eli eipä taas yleistetä! Perhepäivähoitajiin mahtuu paskoja yksilöitä mutta myös helmiä! Samoin päiväkodin työntekijöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat selvästi hyvin kiintyneet hoitajaan, joten voin luottaa täysin hoidon laatuun.
Esikoinen oli siellä 11kk ikäisestä aina tämän kesän alkuun saakka. Nyt lähti kouluun ja juuri tänään sain ilouutisen, että saa jatkaa ip-hoidossa samalla hoitajalla. Myös meidän pienemmät lapset (3v ja 1v) ovat tällä mahtavalla naisella ja ikinä ei ole ollut mitään valittamista.
Minun tärkein mittari on lasten viihtyminen. Koska joka ikinen aamu lapset ovat mielellään lähteneet Anneli-tädille, ei minulla ole ollut mitään syytä epäillä minkään olevan pielessä. Lisäksi yhteistyö sujuu avoimesti niin ilon kuin kiukunkin hetkellä. Olen saanut 100% tukea, kun huolehdin kuopuksen kehittymisestä ja pph otti avosylin vastaan fysioterapeutin kotiinsa, vaikkei olisi ollut pakko.
Retkiä tekevät paljon useammin kuin edes oltaisiin vailla ja kerran kuukaudessa käyvät ravintolassa syömässä hienosti. Lapset osaavat käyttäytyä hoitajan seurassa mahtavasti (olen kerran salaa katsellut ;) ja jokainen lapsi oikeasti huomioidaan yksilönä. Ei ole pakko nukkua päiväunia tai voi nukkua eriin aikaan kuin muut.
Äitien- ja isänpäinlahjat on olleet aivan upeita. Vai mitäs sanotte esim. sellaisesta lapsen itse askartelemasta kortista, jossa sisällä on lupaus, että lapset voivat jonain perjantaina tulla Anneli-tädille yöhoitoon, että äiti saa hemmotella isää ;)
Ruoka on takuulla parempaa kuin päiväkodeissa. Eineksistä ei tietoakaan. Talvella kävivät pilkkiretkellä ja arvatkaapas, oliko itse saadut ahvenet maistuneet hyviltä. Oma kasvimaa tuottaa kesäisin herkkuja ja marjaretkelle ovat hurauttaneet tilataksilla parikin kertaa. Niistä sitten laitetaan pitkälle talveen puuron sekaan marjoja.
Saamme välillä kuvaviestejä työpaikalle puhelimeen lapsistamme. Viimeksi eilen tuli kuva, jossa kuopus oli kainaloita myöten sämpylätaikinassa.
Olemme löytäneet aarteen ja osaan olla siitä myös iloinen ja kiitollinen.
Ja tämä Anneli on muuten 40+ vuotias ja en millään osaa kuvitella häntä mihinkään juorurinkiin.
Tahtoo myös Anneli-tädin! :)
Onko näitä oikeasti?? Ehkä sitten... Mutta kun se oma kokemus nyt ihan oikeasti ja yhtään ilkeilemättä on vaan ihan toinen. Ja vierestä seuranneena olen todennut, että ainakin osalla näistä hoitajista käyttäytyminen vaan muuttuu niin paljon vanhempien saapuessa paikalle, että mietityttää onko se todellisuus aina ihan sitä, mitä luullaan... (En toki tässä tarkoita Annelia, joka selvästikin on taivaan lahja lapsille ja vanhemmille. ;)
Valvotaanko perhepäivähoitajia jotenkin, esimerkiksi kunnan toimesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pph ja tänään aloitti uusi vuoden ikäinen pikkuinen hoitonsa minulla.
Päivä meni lapsella itkiessä ja huutaessa, sylissä hyssyttelin ja puhelin rauhoittavasti hiki päässä ja vaatteet märkänä hiestä koko päivän.
Samalla sain hoidettua muut hoitolapseni ja omani joten kuten, mutta päivän päätteeksi uusi hoidokkini hymyili, halasi ja oli iloinen.
Ja minulle tuli itku raskaasta päivästä ja siitä voiton tunteesta, että olen omalla turvallisella käyttäytymiselläni voittanut pienen luottamuksen.
Tämä ei ole helppoa työtä, jos tämän ottaa työnä eikä vaan lisätienestinä.
T. pph:n ammattitutkinnon suorittanut
Olen pph ja tänään aloitti uusi vuoden ikäinen pikkuinen hoitonsa minulla.
Päivä meni lapsella itkiessä ja huutaessa, sylissä hyssyttelin ja puhelin rauhoittavasti hiki päässä ja vaatteet märkänä hiestä koko päivän.
Samalla sain hoidettua muut hoitolapseni ja omani joten kuten, mutta päivän päätteeksi uusi hoidokkini hymyili, halasi ja oli iloinen.
Ja minulle tuli itku raskaasta päivästä ja siitä voiton tunteesta, että olen omalla turvallisella käyttäytymiselläni voittanut pienen luottamuksen.Tämä ei ole helppoa työtä, jos tämän ottaa työnä eikä vaan lisätienestinä.
T. pph:n ammattitutkinnon suorittanut
ole hyvä ihminen ylpeä siitä, että toimit niin kuin toimit, etkä niin kuin nuo jotkut, jotka ottavat sen vain lisätienestinä!
T. Alkuperäinen, jonka tarkoitus ei ollut pahoittaa kenenkään vakavasti työnsä ottavan perhepäivähoitajan mieltä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne muita äitejä tältä alueelta, joten mitään juorutason tietoja ei ole.
En tunne muita äitejä tältä alueelta, joten mitään juorutason tietoja ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja se perhepäivähoidon ohjaajako sitten antaa sellaista oikeata tietoa kuten, että "tämä Marja nyt on vähän sellainen kiukkuinen täti, mutta tekee hyvää ruokaa, kun Leena tässä sitten taas ei osaa kokata yhtään, mutta on huippu pienten lasten kanssa"?
Mulla oli aikoinaan itselläni aivan ihana perhepäivähoitaja, jonka perheestä tuli erittäin läheinen perheelleni ja hänestä tuli pikkuveljeni kummikin. Omat muistoni päiväkodista (olin vuoden ennen tuota pph:ta) on ahdistavia, siis ihan sarjatuotantona lapset hoidettiin eikä mitään henk.koht. siteitä hoitajiin, se oli vähän pelottavaa.
Siksi halusin tarjota omallekin lapselleni hyvän pph:n, ja onneksi sellainen on löytynyt. Siellä on yhteensä kolme lasta, ja hoitajasta on tullut todella läheinen lapselleni. Nyt kahden kuukauden kesätauon jälkeen kun ekaa kertaa vein sinne tyttöäni, tyttö juoksi lujaa autolta hoitajan ovelle, kun oli niin innoissaan! :)
voisiko mitenkään olla mahdollista, että nämä kaikki hoitajat ovat vanhempien mielestä niin ihania siksi, että vanhemmat haluavat uskoa heidän olevan sellaisia, tai heidän on jopa pakko uskoa niin, koska muuten lasten ja työssä käymisen yhdistämisestä tulisi henkisesti liian rankkaa...
Sanon vaan, että olkaa hyvin tarkkoja, tarvittaessa epäluuloisiakin, ja kuunnelkaa lasta, jos tämä ei mene hoitoon mielellään tai hänen käytöksensä muuten muuttuu.
Pienet pidetään päiväkodissa väkisin hereillä aamu-ulkoilun aikana ja sitten unille muiden kanssa samaan aikaan.
Täällä meillä päin ei ole muita hoitajia, joten juorurinkiä ei ole. Yksi kotona oleva äiti löytyy, mutta hänellä on vielä pieni vauva, joten eivät ole vielä hiekkalaatikolla olleet.
Alue: Aihe vapaa
ja 2 pk:ssa ja näiden kokemustenkin perusteella olen kyllä vahvasti päiväkotihoidon kannattaja.