Harkitsen ajoittain armeijaan liittymistä, olen nainen --

Minkähän maan armeijaan "liityt" ja olet "valvonnassa"?

Tosi huono porvoolainen, ja paranna oikeinkirjoitustasi!

anteeksi jos kirjoitan huonoa suomea, en käytä sitä kuin satunnaisesti täällä vauva-palstalla. Ilmeisesti kielitaitoni on ruostunut, mutta olettaisin että kuitenkin ymmärsit kirjoitukseni keskeisen sisällön?

Uin liiveihin ihan kybällä!

ap onkin USA:ssa!

Voi fideo :D

Vaikea sanoa mielipidettä. Itselleni tuntuisi aika vieraalta ajatukselta että liittyisin ympäri maailmaa operoivaan suurvalta-armeijaan, sen sijaan ajatus kotikontujen puolustamisesta tuntuu ihan luonnolliselta ja olenkin Suomessa intin käynyt. Mutta katsot varmaan asiaa vähän eri tavalla, joten en toki ala omaa näkökulmaani tuputtamaan.



Toinen mikä itseäni ottaisi aivoon, on juuri tuo naisten tehtävien rajoittaminen. Uramahdollisuudet ovat upeat ja niin edelleen, mutta naisille ne ovat sitten kuitenkin vähän vähemmän upeat.



Se lienee yhteistä melkein missä tahansa armeijassa, että käskyjen vastaanottaminen ei saa olla ongelma ja pitää sietää jatkuvaa ihmislaumojen seuraa pitkiä aikoja putkeen. Naisena olisi myös syytä muistaa, että omissa tehtävissä ei ole tosipaikan tullen "naisten sarjaa", joten ei sellaista pitäisi odottaa koulutuksessakaan. Monesti armeija antaa naisille kunnosta samat arvosanat vähemmällä suorituksella ja helpotuksia esteradalla (näin myös USA:ssa), mutta se nyt ei ainakaan miesten tarjoamaa arvostusta lisää.

jotta saisi opiskelurahat ja sitten se, että joutuukin Afganistaniin tai Irakiin on shokki. Suomessa kävisit ensin varusmiespalveluksen ja sitten vasta nähtäisiin millainen uramahdollisuus sinulla.

Vaikea sanoa mielipidettä. Itselleni tuntuisi aika vieraalta ajatukselta että liittyisin ympäri maailmaa operoivaan suurvalta-armeijaan, sen sijaan ajatus kotikontujen puolustamisesta tuSuomessa intin käynyt. Mutta katsot varmaan asiaa vähän eri tavalla, joten en toki ala omaa näkökulmaani tuputtamaan. Toinen mikä itseäni ottaisi aivoon, on juuri tuo naisten tehtävien rajoittaminen. Uramahdollisuudet ovat upeat ja niin edelleen, mutta naisille ne ovat sitten kuitenkin vähän vähemmän upeat. Se lienee yhteistä melkein missä tahansa armeijassa, että käskyjen vastaanottaminen ei saa olla ongelma ja pitää sietää jatkuvaa ihmislaumojen seuraa pitkiä aikoja putkeen. Naisena olisi myös syytä muistaa, että omissa tehtävissä ei ole tosipaikan tullen "naisten sarjaa", joten ei sellaista pitäisi odottaa koulutuksessakaan. Monesti armeija antaa naisille kunnosta samat arvosanat vähemmällä suorituksella ja helpotuksia esteradalla (näin myös USA:ssa), mutta se nyt ei ainakaan miesten tarjoamaa arvostusta lisää.

Uin liiveihin ihan kybällä! ap onkin USA:ssa! Voi fideo :D

Ihania kommentteja tähän mennessä tullut. Onko lisää? Rakentavaa palautetta kuulisin mielellään myös. Onko täällä ketään naisia jotka on tai on ollut sotilaita? Jos on niin koetko että kannatti liittyä?

Minkähän maan armeijaan "liityt" ja olet "valvonnassa"? Tosi huono porvoolainen, ja paranna oikeinkirjoitustasi!

ap:n kirjoituksessa. Vastauksesi sensijaan oli ala-arvoinen ja ruma.

Itse olen intin käynyt silloin nuorena, mutta en usko, että se on läheskään samanlaista kuin USA:ssa. Mulla oli hauskaa ja tykkäsin kyllä.



Nyt äitinä minusta ei olisi lähtemään enää inttiin eikä todellakaan millekään sota-alueelle.

Muutenhan et pääse kuin alokaskoulutukseen. Vain kansalaiset joutuvat/pääsevät sotatoimiin.



Suomen armeija on kohtalaisen leppoista puuhaa alokasajan jälkeen joten miksipä ei. Yksi uramahdollisuus muiden joukossa. U.S.A;n military forces sensijaan on hyökkäävä sotajoukko. Käsitykseni mukaan sotilaan oikeudet ovat äärettömän heikot. Sen jälkeen kun on vapautettu palveluksesta joutuu esimerkiksi omat sotavammansa hoidattamaan itse. Oletko ap valmis olemaan kolmekin vuotta pois perheesi luota?Vaikka naisia ei päästetä etulinjaan nykyajan sotatoimet on paljon terrori-iskujen varaan perustuvaa salamasotaa. Joten vakava loukkaantuminen tai kuolema uhkaa ihan missä vain. Miettisin todella tarkkaan varsinkin jos on lapsia.

saavat komennuksia sota-alueille, jos heidän komppaniansa määrätään esim Afganistaniin. Komennukset kestävät yleensä noin vuoden tai hieman enemmän. Naiset eivät voi liittyä jalkaväkeen (infantry) tosin se ala ei minua edes kiinnosta. Olen kiinnostunut lähinnä IT-tehtävistä.



En ole kansalainen, minulla on pysyvä oleskelulupa. Saan anoa kansalaisuutta aikaisintaan reilu 2v päästä. Jos liittyisin armeijaan saisin anoa kansalaisuutta saman tien. Olen fyysiesti ja psyykkisesti hyvässä kunnossa, minulla alempi korkeakoulututkinto, työhistoriaa, ja muiltakin osin täytän heidän vaatimuksensa joten uskon että "pääsisin sisään" helposti.



Mies on sanonut että on ok jos haluan liittyä. Heillä suvussa monet ovat ammattisotilaita. Jos loukkaantuu töissä saat valtiolta korvauksia lopun elämää. Kuolleen omaisille maksetaan vähintään $400k.



Olen miettinyt tätä asiaa nyt reilu puoli vuotta, ja mitä enemmän mietin sitä enemmän haluan liittyä. Järki sanoo että olet tyhmä voit kuolla, mutta jossain muualla toinen ääni sanoo että se on upea mahdollisuus ja pitäisi toteuttaa. Pähkäilen nyt siis täällä kun en osaa päättää.



-AP

Muutenhan et pääse kuin alokaskoulutukseen. Vain kansalaiset joutuvat/pääsevät sotatoimiin. Suomen armeija on kohtalaisen leppoista puuhaa alokasajan jälkeen joten miksipä ei. Yksi uramahdollisuus muiden joukossa. U.S.A;n military forces sensijaan on hyökkäävä sotajoukko. Käsitykseni mukaan sotilaan oikeudet ovat äärettömän heikot. Sen jälkeen kun on vapautettu palveluksesta joutuu esimerkiksi omat sotavammansa hoidattamaan itse. Oletko ap valmis olemaan kolmekin vuotta pois perheesi luota?Vaikka naisia ei päästetä etulinjaan nykyajan sotatoimet on paljon terrori-iskujen varaan perustuvaa salamasotaa. Joten vakava loukkaantuminen tai kuolema uhkaa ihan missä vain. Miettisin todella tarkkaan varsinkin jos on lapsia.

^Se, että nainen voi päästä korkeimpaankin sotilasarvoon, ei vielä tarkoita sitä etteivätkö miesten uramahdollisuudet olisi paremmat.



Usein nostetaan esille että ns. taistelutehtävien kautta uralla eteneminen on nopeampaa. Mutta lisäksi uramahdollisuuksien tasa-arvoisuutta pitää miettiä myös ihan puhtaasti alojen mukaisen jakautumisen eikä pelkän sotilasarvon mukaan. Kuvitellaampa että yliopistolla olisi tällainen politiikka: naisia ei huolittaisi lääkikseen, oikikseen tai matemaattis-luonnontieteelliseen, mutta heitä olisi humanistisessa, teologisessa, käyttäytymistieteellisessä ja muissa tiedekunnissa. Viimeksimainituissa olisi joitakin naisia myös professoreina ja laitosten johtajina jne. Ei tuollainen yliopisto minusta olisi tasa-arvoiset uramahdollisuudet tarjoava työpaikka. Olisiko jonkun muun mielestä?