Voiko 23-vuotiaaalle opettaa mitään?

B ja C kohtia en ymmärrä. Tai C:tä en lähinnä niiltä osin, että vanhemmille ei voida antaa hetkeä vaikka saunoa tai syödä paikan päällä rauhassa, tuskin he kuitenkaan ovat olettaneet kutsun saaneensa sen vuoksi, että pitäisi lapsia vahtia, jotta vanhemmat lähtisivät johonkin.. Tuollaista käytöstä voisi vielä odottaa 14-vuotiaalta, mutta ei missään nimessä 23-vuotiaalta!

Jos pyysitte heidät, ei silloin odoteta haidän osallistuvan kustannuksiin ellette sitä ETUKÄTEEN pyydä.



Siivoukseen voi pyytää osallistumaan tietysti.

No TEIDÄNHÄN se silloin pitää pyytää heitä olemaan lastenne kanssa eikä toisinpäin!

A) Jos isä vaimoineen on kutsunut niin voi olla että olettavat olevansa teidän vierainanne eikä tule mieleen että pitäisi maksaa



B)Ei, kyllä 23-vuotiaan pitäisi automaattisesti tajuta osallistua



C) Ei lapsettomille parikymppisille tule tuollainen mieleenkään, etenkään jos ei ole muutenkaan juuri kokemusta lapsista

monesti lapsi, olkoon aikuinenkin, kuvittelee, että lomalla lomaillaan ja vanhemmat hoitaa käytännönjärjestelyt.

mutta jos sovitaan, että kun tulette mukaan, niin voisitte "vastapalvelukseksi" edes katsoa illan tai pari lapsia/sisaruksia. kun ei tuommonen 23v halua tai ymmärrä välttämättä vapaaehtoisesti, ilman pientä vihjailua tai kysymistä tuhlata lomaansa "töihin".

eikä sen nuoren parin kanssa tarvi olla koko aikaa. sanotte aamulla, et morjens, nähdään illalla.... ja sit syötte ja juotte ja käytte missä haluatte ja nuoret ovat omissa riennoissaan päivän.

tosin 23 v on jo aikuinen, joten hänen tulee avstuunsa kantaa ja juuri vastuunsa, eli kustantaa suurin osa kuluistaan. toki isällä velvollisuutta hieman avittaa jos rahassa tiukkaa lapsella...

ja tutulle :)

pitänyt keskustella etukäteen. Noita muita olisitte voineet pyytää. Tosin tiskeihin/siivoukseen voisi olettaa että 23 v tajuaisi itsekin osallistua ilman eri pyyntöä, mutta jos ei tajua niin kannattaa ystävällisesti pyytää. Lastenvahdiksi ilmoittautumista ei olisi kannattanut olettaa, sitäkin olisi voinut nätisti pyytää.

a) Ei tietenkään kuulu osallistua kustannuksiin jos olette kerta kutsuneet heidät luoksenne! Missä nyt sitten olettekin. Jos ajattelitte toisin, teidän olisi pitänyt kutsuessa sanoa, että heidän osuutensa on x euroa.



b) Tyypillistä nuorille (myös tuon ikäiselle jos ei ole opetettu kohteliaaksi). Teidän tehtävänä olisi ollut huomauttaa, että siivotaanpas yhdessä ruokailun jäljet jne.



c) Samaa mieltä kuin joku muukin, eli ei 23 veelle tule mieleen että voisi tarjota teille lastenhoitoapua! Tästäkin olisi pitänyt sanoa jo kutsuvaiheessa! Voihan olla ettei 23 veetä kiinnosta pätkääkään lapset, ja ajattelee ettei ikinä aio hankkia lapsia. Ovat vain ärsyttäviä hänen mielestään. Miten silloin tulisi mieleen tarjota lastenhoitoapua...?



23 voi olla mieleltään vielä hyvinkin teini!

Mulla on ikää 32v. ja yhä käyn "loisimassa" vanhempieni luona. Rehellisesti sanottuna ei ole ikinä tullut mieleenkään että osallistuisin ruokakustannuksiin silloin kun käyn siellä. Samoin toimimme myös anoppilassa. En usko että minun äitini tai anoppikaan edes ottaisi rahaa vastaan. Tietenkin jos käymme ulkona syömässä, jokainen maksaa omansa.



Ruuanlaittoon ja jälkien siivoukseen toki osallistumme. Jos emme osallistuisi, tulisi varmasti sanomista, meillä on aina puhuttu suoraan.



Tuon ikäisille nuorille ei välttämättä tule mieleenkään että he voisivat osallistua lastenhoitoon. Ensi kerralla kannattaa pyytää heiltä sitä.

olettaisi, että heidän tyttärensä osallistuisi kumppaninsa kanssa kustannuksiin, jos nämä nuoret on kutsuttu.



Mutta normaalia ei ole, ettei osallistuisi kotitöihin. Mutta voihan tuota pyytääkin, jos ei muuten tee.



Samoin pyytäisin katsomaan niitä puolisisaruksia.

Mutta millaiset välit on tytöllä isäänsä? Tämä saattaa selittää paljon.



Kuulosti myös pahalta, että sinä et kutsu heitä seuraavalle lomalle. Eikö se ollut hänen isänsä, joka hoiti kutsumisen? Vai hoidatko sinä suhteen miehesi tyttöön?



Miten miehesi suhtautui käytökseen?

Eikö 23 v ole jo "omillaan" eli töissä tai opiskele ja tajua esim mitä ruoka maksaa. Mielestäni ei aina "tarvitse kysyä" vaan nuori voi sanoa, että vaikka nyt mennään kauppaan hakemaan ruokaa ja juomaa ja mä maksan laskun. Ymmärrän täysin, että et halua kustantaa kaikkea ja eihän ensi kerralla tarvitse pyytää mukaan lomalle. Entä jos hänellä on joskus lapsia, kuinka toimit??? Niin metsä vastaa...

Itse olen 24 ja löytyy pari lasta.



Jos esim isäni kutsuisi lomalle niin kustannuksiin osallistuminen ei itselleni tulisi mieleenkään jollei siitä yhdessä sovittaisi.



Joissain paikoissa siivotaan yhdessä, joissain ei. riippuu ihan henkilöistä.



Ja jotenkin sitä mieltä että jos lasten vanhemmat tahtovat lastenhoitoapua, niin pyytämällähän se selviää...

Oletatko ap. ihan tosissasi, että sitten kun omat lapsesi ovat sen ikäisiä, he osallistuisivat kustannuksiin? ja varsinkin, jos olet heidät kutsunut?

a) kustannuksiin ei osallistuta, vaan syödään/juodaan meidän piikkiin



Kustantaisimme itse omat sapuskamme, jos vaikka ravintolassa syötäisiin/juotaisiin. Jos olemme vanhempiemme kanssa matkassa/mökillä tms. Lisäksi maksaisimme itse hotellimme ym. jollei olisi selvästi annettu ymmärtää, että vanhemmat haluaa kustantaa. Jos taas kyse olisi vaikka yhteisesti mökillä olemisesta kysyisimme voisimmeko tuoda jotain ruokaa,juomaa tms. mukanamme..



b) töihin tiskaus/siivous... ei osallistuta, vaan "mennään muualle"



Töihin osallistuisimme.



c) meillä on pienet lapset, ei kysytä, voisimmeko olla lasten kanssa hetken, jotta me vanhemmat voisimme vaikka käydä syömässä kahdestaan.



Tätä ei ehkä tulisi mieleeni kysyä(johtuu ehkä siitä, että omiakin on, joten heissäkin on vahtiminen), toki lapsia vahtisin, jos pyydettäisiin.



Mutta toisaalta luulen, että ap:n miehen tytär ei vaan yksinkertaisesti osaa ajatella, että hänen tulisi osallistua jollain tavalla. Varsinkaan jos on esim. tottunut, että isä maksaa, eikä kustannusten jakamisesta ole ollut etukäteen puhetta. Oma sisareni (17v.) on sellainen, että hän ei vain tajua ottaa muita ihmisiä huomioon, ei tavallaan ole itsekäs, mutta käyttäytyy niin. On vain niin lapsellinen ettei aina ole "tilannetajua"...

a.) Vanhempamme eivät oleta meidän osallistuvan kustannuksiin kun kerran vierailulle ovat pyytäneet. Jos rahaa tuputtaisimme, kieltäytyisivät. Näin myös ravintoloissa.



b.) Siivoukseen, ruoanlaittoon ja muuhun osallistumme toki. Toisaalta usein meidät komennetaan keittiöstä pois, eli meidän ei aina edes anneta auttaa. Tämä toki riippuu vierailun kestosta. Näemme vanhempiamme harvoin, sillä asumme ulkomailla.



c.) Vanhemmillamme ei ole pieniä lapsia, joten tuntuu tilanteena kaukaa haetulta, mutta vanhempamme toki kysyisivät, jos lastenvahtiapua tarvitsisivat! Meillä on avoimet ja huolettomat välit.

joten, ei, heiltä ei vierailun ajalta odoteta mitään, mitä kuvailit.



T.anoppi

Ei tulisi mieleenikään pyytää opiskelevaa pätkätyöläistä kustantamaan ruokia kun tulee kutsuttuna tai muutenkaan vierailulle, usein tuo vielä kaveritkin mökille samanlaisia tyhjätaskuja, hyvä että joskus saavat kunnon ruokaa.



Välillä osallistuu siivoukseen välillä vauvattaa kun on äidin helmoissa, raataa nälkäpalkalla palvelemassa muita, eiköhän äiti jaksa pitkällä kesälomalla passata ainoaa tytärtään pari päivää.



Pikkusisaruksia voisi pyydettäessä vahtia.



Minä luulen että minulla on paremmat välit lasteni kavereihin kuin ap:llä ja miehellään tyttäreensä enkä lasteni kavereilta vaatisi mitään noista mitä ap vaatiin.

Mielenkiintoista lukea kommenttejanne. Siis jos on menossa kutsuttuna neljäksi päiväksi kylään monella ajatus on, että kutsu on kutsu. Minä kutsuin kylään, ei mieheni (tyttären isä). Maksoimme mökin (ok, se maksettiin joka tapauksessa), mutta kun itse olen ollut samanikäinen, veimme todellakin sekä vanhempieni että avoappivanhempieni mökille syötävää ja juotavaa. Ei olisi tullut pieneen mieleenkään mennä kättä heittäen tai olla osallistumatta ruoanlaittoon, tiskaukseen tai siivoukseen. Siksi en jaksa olla ihmettelemättä tätä "kaikki heti mulle nyt"-sukupolvea. Tulevana viikonloppuna menemme perheenä kavereiden luokse ja olemme emännän kanssa sopineet, kuinka me voimme osallistua tarjoiluun. Onko se 50/50 en tiedä, mtta emme kaada heidän talouttaan. Niin ja lakanat tuomme tullessamme (nuoripari ei tietenkään...)



Summa: Olisi fiksua edes kysyä voimmeko tuoda jotakin tai osallisua kustannuksiin niin kuin joku ehdotti. Me maksoimme sisä- ja ulkoruokailut, kylpylät, harrasteet (hyvä kun ei bensoja). Nuori pari ei siis tarjoutunut mihinkään. Onnea silti heidän tulevalle elämälleen.

Mitä miehesi ajattelee tästä? Olettiko hän tyttärensä osallistuvan myös kustannuksiin?



Olen kolmekymppinen, mut on selvää, että jos meidät on jonnekin vanhempieni mukana kutsuttu (eikä siis yhdessä suunniteltu matkaa) niin he maksavat pääkustannukset, ja me tuodaan ruokaa ym. He ovat vanhempiani, ja heidän mielestään on ihanaa silloin tällöin tarjotan meille jotakin.



Parikymppisenä ei olisi tullut mieleen mitään ruokaakaan tuoda, opiskelijan tulot on vaan muutama satanen, hyvä että niillä pääsis edes sinne mökille!Lapsia en _todellakaan_ olisi tarjoutunut vahtimaan, ne olivat tuossa iässä mielestäni tavattoman rasittavia, enkä olisi ollut valmis uhraamaan hetkeäkään lomastani vapaahetoiseen vahtimiseen. Jos ois pyydetty, en ois kehdannut kieltäytyä, mut ikinä en ois tarjoutunut...



Siivoukseen oisin osallistunut, jos se olisi sovittu selkeästi etukäteen. En muuten.

On aivan eri asia käydä kahvilla/syömässä tai olla useampia päiviä kylässä. Kyllä tänä päivänä omat lakanat kuuluvat ainakin meidän tuttavapiirissämme käytäntöön, jos reissataan omalla autolla. Samalla viekään olutta, viinipänikkä ja jotakin syömistä, jos aiotaan useampi päivä olla reissussa. Sama tilanne mennäänkö mummolaan tai kavereille.