Voiko 23-vuotiaaalle opettaa mitään?

Toi riippuu niin siitä, mikä on vanhempien tilanne ja lasten tilanne. Meillä mun vanhemmilla jää kuukaudessa käteen enemmän rahaa kuin pystyvät tuhlaamaan, kun taas minun ja mieheni tulot on tosi pienet, kun olen kotona ja mies on opiskelija. Ois ihan hullu tilanne, että pistettäis vähät rahamme ruokaan, KUN vanhemmillani ei tunnu missään napata kärryyn ylimääräinen maitopurkki ja ruisleipäpaketti.



Ja aina kun meille tulee käymään vieraita, vaikka pitemmäksikin aikaa, en oleta että osallistuvat kustannuksiin. Varsinkaan nuoremmilta serkuilta en suostuis edes ottamaan mitään vastaan! On ihan kunnia-asia olla vieraanvarainen.

Ehkä hänen onkin aika vähän paapoa tätä, kun on hylännyt 3-vuotiaana.

Olen 22-vuotias ja en ikinä maksattaisi kulujani muilla, ja autan kun voin. Siskoni on 2 vuotta vanhempi ja loisii/asuu äitimme luona (ei maksa penniäkään mistään, käyttäytyy huonosti, ei osallistu kotitöihin, ei vaihda edes omia lakanoitaan!)



Sanoisin että jos ei ole 23-vuotiaana alkeellisiakaan elämän oppeja ja taitoja, niin täytyy vain odottaa että Siperia opettaa... Ymmärrän vitutuksesi.

Oletat, että tytärpuolesi hoitaisi lapsianne, jotta saisitte viettää aikaa kahdestaan. Miltäköhän tytöstä tuollainen kuulostaa? Isä jättänyt hänet 3-vuotiaana ja sitten vielä kutsutaan lomalle ja pitäisi antaa isälle omaa aikaa?



Olisikohan tuo hänen käytöksensä vinkki siitä, ettei oikein viihdy parissanne. Ja siitäkäään ei nuorta voi syyttää. Onko isä ylipäätänsä viettänyt aikaa tyttönsä kanssa? Pyysikö isä esim tyttöä tiskaamaan kanssaan ja sen aikana jutteli mukavia?

ja jos mennään minun vanhempieni luokse vierailulle, niin maksavat kaiken meille. Samoin, jos mennään miehen vanhempien mökille. Tosin harvemmin ollaan kovin pitkään, ja ei olla kyllä ikinä oltu missään erikoispaikassa - eli olemme syöneet kotiruokaa, ja ainoat ekstrat ovat olleet muutamat huoltoasemaruoat, jos ollaan jossain päiväseltään käyty. Tilanne ei ole muuttunut, vaikka mies on töissä.



Siivousapua ja muuta apua tarjotaa, mutta harvemmin otetaan vastaan. No vanhempieni luona minä teen asioita kyselemättäkin.



Lastenvahtiavun tarjoaminen ei tule minultakaan aina ihan luontevasti - itse ei aina näe, mikä olisi tarpeen. Kannattaa pyytää.



Omilta vanhemmiltani voisin ottaa vastaan jotain kuvailemasi kaltaista, miehen en. Olisi liian kiusallista.



Meidän perheessä lapset on kyllä opetettu pärjäämään, mutta vanhempani kyllä ihan mielellään maksavat tuollaisia ylimääräisiä juttuja muutaman kerran vuodessa. Ei se niille mikään järjetön kuluerä ole.

Itselläni ei ole tuollaista tilannetta, mutta



jos mun vanhemmat kutsuisi mut mökille, niin en mäkään osaisi ajatella, että mun pitäisi siitä jotain maksaa. Eri asia sitten jos oltaisiin yhdessä suunniteltu, että mennään vaikka kylpylään.



Kotitöistä siellä mökillä: jos ette ole paljoa viettänyt arkielämää miehesi lapsen kanssa, niin voi olla ajatella, että alkaisi tekemään kotitöitä siinä. Toki on kohteliasta kysyä, että missä auttaisi.



Jos te olette kutsuneet heidät teidän mökille kylään, niin mun mielestä on vähän epäkohteliasta ajatella, että heidän pitäisi ilman muuta tarjoutua teille lastenvahdeiksi. Mä olisin ainakin ajatellut, että kutsun peruste on nimenomaan viettää aikaa sen 23-vuotiaan kanssa eikä hyötyä hänestä.