Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Narsistin kanssa perhe-elämää?ov
16.11.2006 |
onko kokemusta?millaista?
olen ihan loppu tähän jatkuvaan aliarvioimiseen ja ilkeilyyn. kaikki tehdään niinkuin mies haluaa. minä olen kaikkeen syypää. valvon yöt vauvan kanssa, mutta HÄN on niin mahdottoman väsynyt, että haluaa nukkumaan päivällä. ruoka on oltava sellaista josta HÄN pitää. minä sen sijaan ramppaan jatkuvasti myös jumpassa, (2 kertaa viikossa tunnin poissa, ja toisessa lapsi mukana).. olen kylmä, tunteeton, en välitä yms yms. hoidan kaikki kotiasiat yksin. ison talon, ruuat, lapset yms. hän ei tee perheen eteen muuta kuin käy töissä 8 h/pvä. HÄNELLE on anoppilassa tarjottava isosta kupista kahvia, muille pienistä, sillä HÄN tarvitsee enemmän. HÄN valitsee tv- kanavat yms. koko maailmaa pyörii hänen ympärillään. en edes jaksa kirjoittaa koko juttua, mutta takana on jo todettu bipolaarinen mielialahäiriö, mutta minusta tuntuu että se ei ole koko diagnoosi..
auttakaa. olen ihan loppu. hän kuulemma etsii paremman joka tekee niin kuin hän haluaa .
Kommentit (29)
Ei tuollaista pitäisi kenenkään joutua kokemaan koskaan. Itsekin olen läheltä nähnyt yhden samantapaisen suhteen. Hyvä kun pääsit moisesta paskasta ihmisestä eroon, pitkän tarinan kirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko edelleen naimisissa narsistin kanssa mutta eri kuin ensimmäisen?
Oliko sulla lapsi sen ekan kansa ja missä se oli kun noi kauheudet tapahtu?
Huomasin vasta nyt itsekin miten pitkä viestistäni tuli.. Anteeksi, yritin sitä kyllä lyhentää reilustikin alkuperäisestä mutta en näköjään onnistunut kunnolla.
Niin, tuosta suhteesta selvisin. En kauniisti eroamalla, kuten tavallisista suhteista vaan nopeasti pakenemalla. Miehen poissaollessa pakkasin tavaroita ja muutin myös hänen tietämättään. Yöt vietin parinsadan kilometrin päässä koska en uskaltanut olla asunnossamme yksin. Käännyin sosiaalityöntekijän puoleen, koska minulla ei ollut paikkaa minne mennä tai rahaakaan -tapasin enkelin ihmisen hahmossa, joka ymmärsi, tuki, kuunteli ja auttoi. Ikuisesti olen kiitollinen tuosta. Hänen avustuksellaan pystyin maksamaan muuttoni, takuut uuteen asuntoon jne. Alkuun vielä meni jonkin aikaa kun ex lähetteli tappouhkauksiaan mutta nyt kun aikaa on kulunut muutama vuosi, hän on jo suunnilleen rauhoittunut. Vieläkin välillä muistuu mieleen mitä oli ja mitä voisi olla, mutta muuten olen päässyt mielestäni hienosti jaloilleni ja elän onnellista ja tasapanoista elämää lasteni kanssa.
Parisuhteeseen tuskin olen valmis vielä vuosiin, jos koskaan. Tiedän että hyviä ja normaalejakin miehiä on olemassa, en vain luota siihen että he minun kohdalleni sattuisivat.. tai että minä kykenisin heihin ihastumaan. Yksinkin on hyvä.
Niin, toivottavasti joku vastaavanlaisessa suhteessa elävä pääsisi irroittautumaan tarinani luettuaan. Ei minunkaan suhteeni alussa ollut paha tai huono, päin vastoin. Se oli kuin taivas maan päällä.. mutta pikkuhiljaa se muuttui, ja niin salakavalasti etten itsekään tajunnut sitä ennenkuin sitten kun olin liian syvällä siinä suossa.
24
Tuo on niin kauheaa luettavaa ettei normaali parisuhteessa elävä " koti-äiti" voi käsittää sitä.. ja ne ketkä vertaavat tälläistä suhdetta normaaliin suhteeseen, ovat hulluja ( niinkuin ketjun alussa oleva älypää, eläköön hän normaalissa suhteessaan mutta olkoot tulematta tuomitsemaan muita )
Hienoa että pystyt tänä päivänä pikkuhiljaa kasaamaan itseäsi ja tuntemaan jopa hetkittäin turvallisuutta. Onni että pelastit itsesi sekä lapsesi! kaikkea hyvää sinulle ja lapsillesi!!
nim. ehkä joskus voin työkseni auttaa muita naisia ( itse en ole kokenut mittään noin kauheaa.. )
mutta se vaatii voimia sinulta. Aloittaa voi pienistä asioista, esim tänä iltana kaukosäätimen otatkin sinä. Etkä anna sitä hänelle, sanot suoraa, että sun määräysvalta kaikkeen loppu nyt. Teet sitä ruokaa mitä itse haluat ja jaksat, jos miehesi tekee on hänellä sama oikeus.
Voimia ja rohkeutta sinulle.
Terv,
Narsismista ulospyrkivä mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
weeweewee healingeagle net/Fin/Vaknin/faq58.html
Ei ole herkkua sekään rooli. Narsistin lapset oppivat hakemaan huomiota miellyttämällä muita (narsistilta ei omana itsenään huomiota saa, pitää olla ekstrasuperhyvä).
Tämä taas on vaikuttanut läpi koko elämäni negatiivisesti. En osaa pitää puoliani, vaan miellytän muita. Se luultavasti teki minusta helpon uhrin pedofiilille. En uskaltanut sanoa aikuiselle vastaan, enkä kertoa kenellekään. Mitäpä minusta...
Ap, koeta katsoa asiaa lapsesi näkökulmasta. Minkälaisen elämän tarjoat hänelle narsistin varjossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kovastikin miettinyt mistä on johtunut että molemmat pitkät suhteeni ovat olleet narsistin kanssa. Tunnistan itsessäni noita luonteenpiirteitä, toisten miellyttämisen halua jne. Jotenkin aavistan että äitini voisi olla narsisti, mutta en halua miettiä asiaa, en tunnustaa tai kohdata. Oliko sinullakin näin vai olenko nyt väärässä äitini suhteen?
Jotenkin on niin syvälle juurtunut se ajatus että äitini on joutunut niin paljon kärsimään takiani enkä enää tahtoisi aiheuttaa pahaa mieltä kuvittelemalla että hänessä olisi jotain vikaa. Lapsuuteni ei ollut kovinkaan onnellinen, eikä minulla ollut kovin hyvää äitisuhdetta. Mutta..voihan olla että minussa on jokin syntymävamma, jonka takia en ole pystynyt äitiini luomaan samanlaista suhdetta kuin monet muut..
Ymmärsin vasta aikuisena, että isäni ei ole normaalisti tunteva, tasapainoinen aikuinen.
Netissä on keskustelupalstakin narsistien lähiomaisille. En vaan muista missä osoitteessa. Joskus vahingossa törmäsin sellaiseen. Koetappa googlailla ja jatka pohdintaasi siellä. LÖydät varmasti tietoa aiheesta.
Ainakin sellaiset sivut on Narsistien uhrien tuki ry:llä (näköjään kun koetin googlata)
35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit samalla sinäkin löytää miehen, joka arvostaa sinua ja sinun työpanostasi perheen eteen.
Narsisti on narsisti AINA, eli elämäsi tulee olemaan tuota ikuisesti, ellet lähde pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käy ikinä jumpassa tai harrastamassa.
5
Ap, lähde nyt, ennen kuin katkeroidut enempää. Ansaitset miehen, joka kunnioittaa sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä onkaan tittelisi? Kodinhoitaja ja kokki vai vaimo, rakastettu puoliso?
tekemisissä. Se kun ei jää siihen mukiin tai ruokaan, jokainenhan joskus joustaa ja tekee toisen mieliks; paitsi narsisti!! ja narsistille ne mukit ja eväät pitää olla just...
" Oletko 5 tyytyväinen tilanteeseesi? Olet siis tyytyväinen hellan ja nyrkin välissä?
Mikä onkaan tittelisi? Kodinhoitaja ja kokki vai vaimo, rakastettu puoliso?"
Olen nainen,äiti ja vaimo. Luonnollisesti, kun olen vielä äitiyslomalla hoidan kodin ja ruuat.
En ole hellan ja nyrkin välissä vaan arvostan puolisoani ja hänen panostaan enkä vähättele VAAN 8H töissä.
Tulee aika, kun lapset ovat isompia. Sitten menen itsekin töihin ja tiedän, että se on rankkaa. Silloin jaammekin tehtävät, kuten aiemmin.
5
ei tiedä yhtään mitään siitä mitä ap yrittää kertoa...
Kai se on nyt kyläpaikan asia millaisista kupeista kahvinsa tarjoaa?
Alue: Aihe vapaa
ja todella laidasta laitaan. Tänä päivänä pärjätäkseen työ-elämässä tietyillä aloilla tarvitsee jonkinlaisen narsistisen vinksahduksen.
Ja sitten on tietysti täysin epäinhimilliset tapaukset ja kaikkea siitä väliltä. Tuo pitkä kirjoitus kertoin varmaan jo siitä psykopaatista.
Ja häiriintyneestä narsismista voi parantua. käykää kyökkipsykologit joskus jorma myllärniemen kotisivuilla, siellä on paljon tietoa narsismista. Ja myös siitä ettei narsisti yleensä ole mikään ihmishirviö vaan ihminen, joka on itse jäänyt todella paljosta paitsi ja kärsi syvästi tunnetaitojensa puuteesta. Ja näin ollen saadessaan tukea ja apua voi korjata puutteitaan ja parantua.
Narsismi itsessään on ihmisen identiteetin perusta. Eikä siinä ole mitään sairasta. Sen sijaan ihminen joka ei kestä tervettä narsismia on todennäköisesti itse läheisriippuvainen.