kylkiviipaleet pelkkää läskiä???
kuuluuko olla niin? ostin siis Poutun 400 g kylkiviipale rasian. Maksoi melkein 4 e ja pelkkää läskiä. Yläosassa millin verran lihaa joten näytti paketissa kuin olisi ollut kunnon punaista lihaa. mut totuus oli pelkkää valkoista paksua läskiä. Tein ne niin hyviksi kuin mahdollista mutta ei se läski lihaksi muuttunut, kukaan ei siis pystynyt tuollaista paskaa syömään. Ennen kuin teen valituksen niin kysyn vielä että kuuluisiko kylkiviipaleiden olla lihaa? Paketissa lukee että 100 % lihaa.
Kommentit (10)
Nehän eroaa toisistaan ainoastaan siinä, että kylkiviipaleet on paksumpia.
Mä tein kesällä rekliksen HK:lle siitä kun kahdessa paketissa pekonia oli lihaa niin vähän, että sitä piti oikein etsimällä etsiä. Otin oikein valkuvat avatuista paketeista liitteeksi. Vastaukseksi sain vain, että voi voi, elämä on...
Tiettyihin ruokiin täytyy saadakin sitä silaavaa, että ruuasta tulee maukasta ja mehevää.
Fileet ovat se vähärasvaisin "kuiva" liha.
sinä sitten tekisit pelkästä läskistä? pehmeä löllö jäi vaan suuhun pyörimään.... no ehkä joidenkin perheessä on normaalia syödä 100 % läskiä mutta me ei pystytä.
Nehän eroaa toisistaan ainoastaan siinä, että kylkiviipaleet on paksumpia.
Mä tein kesällä rekliksen HK:lle siitä kun kahdessa paketissa pekonia oli lihaa niin vähän, että sitä piti oikein etsimällä etsiä. Otin oikein valkuvat avatuista paketeista liitteeksi. Vastaukseksi sain vain, että voi voi, elämä on...
reklamointiin paremmin vastata niin ainakin kannattaa mainostaa tutuille HK:n tuotteita...
melkein pelkkää läskiä. Niitä voi käyttää lisänä esim. jonkun kuivan lihan kanssa padoissa ym. Siis tuomassa rasvaisuutta.
Tai sitten mummoni teki aina silakkalaatikkoa ja pinnalle kylkiviipaleita. Ne olivat suurta herkkua kun laatikon pinnassa paistuivat rapeiksi. Nam!
Välillä haemme jostakin lihatilalta tai savustamosta tai vastaavalta alkutuottajalta kunnon kylkiluita ja siivuja. Niissä on myös lihaa mukana. Todella hyviä sellaiset.
Marketteihin asti ne herkut eivät eksy.
kannattaa pilkkoa pieniksi ja käristää valurautapannulla kauan ja sitten vielä vähän kauemmin. Suurin osa läskistä toki sulaa kokonaan, mutta loput muuttuu rapeaksi - siis jopa se läski. Sitten lisätään käristetyt palat "oikean" lihan joukkoon makua tuomaan.
kylkiviipaleiden ei kuulu olla ihan kokonaan läskiä, mutta merkittävältä osalta kyllä. Itse en koskaan katso vain sitä pintaa, vaan heiluttelen pakettia sen verran, että näen viipaleet myös sivulta päin. Oikeassa kylkliviipaleessa on noin kolmannes tai puolet läskiä.
Niistä tehdään esimerkiksi hirvipataa tai silakkalaatikkoa tai "läskisoosia". Silakkalaatikossa rasva sulaa kalan ja perunan joukkoon, läskisoosin ja hirvipadan idea taas on siinä, että viipaleet paistetaan rapeiksi ja ruskeiksi, jolloin rasva sulaa ja kaadetaan pannulta roskikseen (vaikka tyhjään maitopurkkiin tms). Tämä mahdollista käristämisen ja käristetyn maun saamisen suokaan ilman että ruoka silti kuivuu tai muuttuu kovin karsinogeeniseksi. Ruoasta tulee hyvää, mutta ei itse asiassa juurikaan tavallista rasvaisempaa.
possun läskin voisi myydä linnun ruuaksi vieläpä paremmalla hinnalla.
Sian ihrakylki nöyrtyy syömäkelpoiseksi, kun vetelee siivut uunipellille ja paahtaa niin kauan, että muuttuvat ruskean rapeiksi ja pekonimaisiksi. Voi mennä yli tuntikin 180 asteessa.
Niin, itse hyväksyisin että max. puolet läskiä noissa, eli laita valitus menemään niin me muutkin saatamme hyötyä siitä.
Tiettyihin ruokiin täytyy saadakin sitä silaavaa, että ruuasta tulee maukasta ja mehevää.
Fileet ovat se vähärasvaisin "kuiva" liha.