Miehen sisko. Joko saa mennä vati nurin?

Samanlailla olen ajatellut omasta mieheni siskosta. Sain aluksi hyvän kuvan mieheni äidistä, mutta jo ekalla kerralla kun tapasin miehen siskon, hän näytti mököttävn olohuoneen nurkassa.Hän on toki itseäni nuorempi, mutta en mielestäni ole koskaan käyttäytynyt omaa veljeni vaimoa kohtaan samalla tavalla. Tämäkin on vasta alkua vaikeelle kälysuhteelle...

Yritin olla hänelle aina ystävällinen ja siskomainen kun tavattiin, mutta eipä tullut paljon vastakaikua. Sitten kun oltiin oltu mieheni kanssa jonkun aikaa yhdessä ja päätettiin muuttaa yhteen, muuttui myös anopin käytös. Anoppi ja käly tulivat niihin aikoihin käymään kun oltiin muutettu ja alkoivat arvostella huonekaluja ja antoivat neuvoja kuinka sisustaa.Silloin ajattelin että nyt riitti!Mun kotiin ei tulla arvostelemaan.Loukkaannuin siitä ja sanoin miehelleni, mutta hänen mielestäni ylireagoin.Vuosia myöhemmin huomasin kun jopa ystävystyttiin kälyn kanssa, että hän on äidin oma prinsessa,joka ruikuttaa joka asiasta ja valittaa jos asiat eivät mene niin kuin hän haluaisi.Hän suuttui lapsellisista asioista kuten hänen syntymäpäiväänsä ei muistettu vaikka hän ei niitä juhlinut tai kun saimme anopilta jotkut verhot joita hän on halunnut itselleen ja laittanut äitinsä asialle.Sitten kun otin etäisyyttä kälyyn, alkoi siitäkin ruikutus ja anoppikin oli usein kiukkuinen. Eli toisin sanoen joku oli valittanut taas anopillekin.Annoin sitten pölyn laskea ja odottelin että asiat järjestyy vielä. Kuintenkin tapahtuu asioita, joista en pidä. Kun on tilanteita että olemme mieheni kanssa juhlimassa kavereiden kanssa, hän tunkeutuu omien kavereitteni seuraan ja ei ole huomaavinaankann minua tai keskustelee mieheni kanssa niin ettei minua huomaa.Sitä inhoan yli kaiken että hän yrittää varastaa minun elämän ja pelkäänkin hetkeä koska saamme vauvan ja hän omii senkin.En voi keksiä käytökselle muuta syytä kuin kateus meidän suhteesta ja meidän kavereista.

Minua suututtaa kokoajan mieheni sisko, mutta kai pakko vain yrittää olla kuin mitään ei olsi tapahtunut. Muuten olisimme ilmiriidoissa.

Itselläni ja veljilläni on pienet ikäerot, minä kaikista nuorin. Muistan aina, kun vanhempi veljeni alkoi seurustelemaan. Vanhemmasta veljestä en niinkään ollut mustis, mutta yritin omia tätä hänen tyttöystäväänsä itselleni ja minua suututti, koska hän viihtyi paremmin veljeni kanssa (mikä yllätys=)).



Kun heille tuli ero, syytin siitä veljen uutta tyttöystävää, vaikkei hänellä ollut asian kanssa mitään tekemistä. Tämän tyttöystävän kanssa meistä lopulta tuli oikein hyvät ystävät ja vaikka hänkin on veljeni ex, olemme silti edelleen ystäviä.



Kun toinen veljeni alkoi seurustelemaan, olin kovin suojelevainen veljeni suhteen. Olin varma, että tyttöystävä satuttaa veljeäni. En kuitenkaan ilkeillyt tytölle, mutta inhosin häntä. Toinen syy miksi inhosin tuota tyttöä oli se, että veljelläni ei enää ollut minulle aikaa samalla tavalla. Koin, että tuo tyttö on vienyt minun paikan ja tuntui, että veljen ja minun välit etääntyivät. Olimme aikaisemmin olleet kovin läheisiä tämän veljen kanssa.



Olin vain kovin mustasukkainen, vaikka se todella hölmöltä kuulostaakin. Itse käyttäydyin kyllä ihan nätisti näitä tyttöystäviä kohtaan, mutta uskoisin vahvasti syyn löytyvän juuri tältä mustasukkaisuus/kateus sektorilta. Itsekin oivalsin vasta jälkeenpäin mikä minua näissä tytöissä ärsytti. Nykyään pidän todella paljon toisen veljen puolisosta, toisesta taas en yhtään. Syy ei tälläkertaa ole mustasukkaisuus, vaan se, että hän kohtelee veljen lapsia todella huonosti.

kotona vaikutusvaltainen kerta kaikkiaan. Sää oot nyt veljan akkana ja mikä vielä pahempaa lasten äitinä vienyt hänen "pomonpaikkansa" ja sananvaltansa.



Sitä se kälyn käppänä kipuilee.



Verät vaan hajurakoo tyyppiin, tapaatte sukujuhlissa kerran vuodessa. Eiköhän se siitä tokene.



Eikä sun tartte piitata sen ipanastakaan.

Meillä taas on parikin kertaa luvannut tulla perheineen kylään.



olaan sovittu aika ja ovat olleel jäämässä yöksi. Minä olen sitten tehnyt sovittun aikaan ruoan valmiiksi ja tehnyt nukkumisjärjestelyt uusiksi, jotta ei tarvitse sitten siihen aikaa käyttää.



Ollaan vielä tekstiviestillä varmisteltu saapumisaikaa ja molemmilla kerroilla ilmoitti juuri sovitun ajan, että ovat aikataulussa. Sitten kun ruoka on valmiina ja odotellaan, niin vastaavat tekstiviestikyselyyn tyyliin: "Tuli muutoksia, ei jaksa lähteä ajelemaan".



Näillä parilla kerralla on kiehunut kunnolla, koska itse olen tyyppiä, että jos jotain sovitaan niin siitä pidetään kiinni tai ainakin hyvissä ajoin ilmoitetaan peruuntumisesta. Itse en tosin koskaan ole yhteydessä miehen siskoihin vaan mies on heihin yhteydessä. Mies taas puolusteli vain siskonsa käytöstä, että jos on väsynyt, niin ei ketään voi pakottaa tulemaan...



No helppohan se miehellä, kun minä olen kaiken väsännyt valmiiksi.



On sisko siis toki joskus jopa perille päässyt, mutta kaksi kertaa tehnyt noin. sen jälkeen en ole tehnyt mitään valmiiksi vaan tehnyt vasta sitten kun ovat tulleet. Siinähän odottelevat nälissään.



Toinen sisko oli taas sitä mieltä, kun oltiin kylässä samaan aikaan anoppilassa (minulle siis anoppi). Hänen lapset menivät todella aikaisin nukkumaan. Meidän lapsi oli vielä ihan virkeä. Sisko tuli siihen räyhäämään, että kyllä nyt muutkin lapset voisi mennä nukkumaan. No minä sitten huudatin lastani 1,5 tuntia kunnes nukahti. Sen jälkeen vältän joutumasta samaan aikaan anoppilaan tuon siskon kanssa. Siskon äiti oli siinä vieressä kun tuli minulle räyhäämään. Miehen äiti kävi pyytämässä erikseen anteeksi tyttärensä käytöstä. Sisko ei koskaan edes ajatellut tekevänsä väärin.

Olisiko persoonallisuushäiriö tai jotain muuta häikkää?

Mitä on aamun kommentit ja toimintaohjeet?...

yleensä välien katkaisusta ei tule kuin kaikille pahaa mieltä,itse turvautuisin varmaan valkoisiin valheisiin,eli ei voi nyt tulla kylään kun on sitä ja tätä.. yleensä tollaset ihmiset on vielä niitä, jotka ei kestä minkäänlaista kritiikkiä itseänsä kohtaan,että varmaan kauneimminkaan muotoiltu suora puhe ei mene perille. aika hankala tilanne, onneksi miehesi on sinun kanssa samoilla linjoilla..

Tapaatte mieluiten isossa porukassa, esim. syntymäpäivillä, missä on muitakin vieraita, niin ei tarvi koko ajan seurustella tän yhden ihmisen kanssa pelkästään.

Sinänsä vaikuttaa umpityhmältä akalta, jonka kanssa ei kannata olla yhteydessä muuta kuin pakollisissa tilanteissa. Anna miehesi hoitaa yhteydenpito siskoonsa ja vältä itse sitä.

No kun asutaan niin kaukana, että ei voi päiväseltään käydä. Kälyllä on loma ja toki silloin pitää jotain hauskaa tehdä ja halvalla. Meillähän pääsee viikon ruokalaskun maksamisesta ja säästää siinä ohessa pitkän pennin, varsin kun me ei koskaan tehdä sitä vastavierailua muuten kuin kaffelle poiketen. Nytkin käytiin viisi kertaa ulkona syömässä, kun ei vauvan kanssa jaksa/ole aikaa tehdä ruokaa varsin kun humputellaan pitkin kyliä. Kertaakaan ei tarjoutunut maksamaan edes omia eväitään. Kerran sanoi, että karhua hänen osuutensa sitten kotona! No en pyytänyt, meillä on aika hyvät tulot, joten talous ei kaadu muutamaan ateriaan, mutta periaatteessa ärsyttää.



ap, joka tajuaa tässä kirjoitellessa entistä paremmin millsisesta idiootista on kyse.

Meillä on tilanne hieman samankaltainen:

Ensimmäiset säröt väleihin tulivat kun aloimme mieheni kanssa seurustelemaan ja tuleva anoppini oli kehunut minua tyttärelleen. Hän oli sitten puhunut ympäriinsä, että mielistelen miehen vanhempia. Kun olimme ja olemme yhtäaikaa miehen vanhemmilla hän murjottaa nurkassa, ei osallistu keskusteluun ollenkaan, närppii vähän syömisiä ja tuhahtelee jos vaikka sanon, että olipa hyvää ruokaa.



Kun ilmoitimme, että menemme naimisiin hyvissä ajoin n. vuotta ennen h-hetkeä, olimme kuulemma varastaneet heidän hääkesänsä. He olivat kuulemma alustavasti jutelleet asiasta ja meillä oli kuitenkin jo kirkot ja juhlapaikat varattuna, mutta me siis kiilasimme. Heidän häitään saimme odottaa viisi vuotta, joten ihan kamala hoppu naimisiin ei tainnut kuitenkaan olla.



Kun kerroimme, että meille tulee vauva, käly ei edes onnitellut. En tällöin tiennyt, että myös hän oli raskaana tuolloin. Hän koko tämänkin kilpailuna ja se vaan jatkui ja jatkui kun lapset syntyivät. Itse yritin parhaani mukaan välttää kilpailua, mutta pariin kertaan hermot kyllä paloivat jatkuvaan lapsemme arvosteluun ja taitojen vertailuun.



Hän loukkaantuu mitä ihmeellisimmistä asioista, laittamastani ruoasta, synttäritarjoiluista jne jne. ja puhuu perättömiä juttuja minusta ja minun ja mieheni väleistä ympäriinsä. Eli emme todellakaan tule toimeen. Kaikki mitä minä ja mieheni teemme tuntuu ärsyttävän suuresti ja olenkin sitä mieltä, että tässä on taustalla jotkin lapsuuden"traumat" perheen dynamiikassa: hän ei halua, että veljensä menestyy elämässä ja minä olen tavallaan helpompi kohde kilpailulle, koska olemme aika saman ikäisiä ja samassa elämäntilanteessa.

Anna miehen olla yhteydessä häneen, ei sinun ole pakko.

Pidä vierailut minimissä, max 2vrk., niin ei ehdi palaa hihat. Sukulaisiin on kurja pistää välit poikki.

Tulis mun kaa tappelemaan, täältä pesee.

Esikon synnyttyä (asuttiin silloin ulkomailla) ko. naikkonen tuli viikoksi kylään kun vauva oli alle kuukauden ikäinen. Ekana iltana loukkaantui kun en halunnut lähteä hänen kanssaan baarikierrokselle ja bilettämään.



Kotona oli sitten anopille valittanut kun pidettiin palvelijana. Juu, ihan pyydettiin auttamaan pöydän kattamisessa ja korjaamisessa (itse tehtiin suurin osa), kerran pyysin pitämään vauvaa että pääsen vessaan ja mies pyysi kaverikseen haravoimaan lehtiä (miehen sisko rakastaa puutarhahommia ja haravointia, tarjoutuu tutuille vapaaehtoisesti niitä tekemään kun itse asuu kerrostalossa). Ja tähänkin kysyttiin tahtooko tulla kaveriksi.

ja kommentoi kakkoselle.



Ja voitte vaan kuvitella miten saa purra hammasta noissa tilanteissa...



Jos kälyn tytärtä ei olisi, tuskin jaksaisin. Sopisi hänkin komediaan. Murkku, joka on niin pieleen kasvatettu kun olla ja voi. Ei puhu mitään ja jos jotain kysyy hakee ensin äidiltä katseella luvan vastata ja arvioi mitä pitää sanoa.

mutta jos vaan jaksat, on varmaan tälle tytölle tärkeää nähdä normaalin naisen mallia!



t.kakkonen

pääsee silmissäni helpommalla. Ja vanhemmilta ihmisiltä odotan käytöstapoja.

Käly on 10-vuotta vanhempi kun ap, joten ei ihan nuori enää kun mullakin ikää reilusti yli 30-v.

Väsyttää, siksi tuotan vähän muotopuoli lauseita.