Kumman luulet pärjäävän paremmin teinien kanssa:

En ole koskaan ymmärtänyt naisia jotka haluavat lapsia kun ovat yli 35- vuotiaita. Ja sitä miten he sitten vielä ylistävät että ovat täydellisiä ja paaaaaljoon parempia kuin alle 20- vuotiaina lapsensa saaneet

ja en usko, että on suurtakaan eroa siinä miten toimin teinien kanssa. Arvelen kyllä, että 55-vuotiaana olen huomattavasti viisaampi kuin 35-vuotiaana teinien kanssa.

Tuohon mummoikään vastaan, että minä en usko, että iällä on minkäänlaista väliä. Oma äitini ja mieheni äiti ovat tulleet mummoiksi 40-, 50-, 60-vuotiana, eikä heistä kumpikaan ole ollut kiinnostunut lapsenlapsistaan. Tuttavapiirissä taas on kaksi ihan mummouteen hurahtanutta, toinen 50 ja toinen 70-vuotias, enkä huomaa heidän toiminnassaan eroa.

Tietysti muutkin asiat ratkaisee...

monet 35-vuotiaat kuvittelevat itsekin olevansa vielä teinejä tai elävät silloin lapsen teossa menetettyä nuoruuttaan, usein tuon ikäiset vanhemmat pistävät lapset yöksi kaduille, että pääsevät itse ryyppäämään.



Ei niihin rajoihin nuorta ikää kyllä tarvita. Elämänkokemusta ja ristiriitojen käsittelytaitoja enemmänkin.



35-v luovat uraansa, eivätkä jaksa olla läsnä niitä rajoja luomassa.



Isovanhempien iällä ei ole perheen perustamisen kannalta merkitystä, olisi aivan sairasta ajatella, että pitää tehdä lapset nuorena, että on nuoret isovanhemmat...

isovanhempien ikä on merkityksetön

eli nyt 40vuotiaana odotan meidän iltatähteä ja vanhin on jo 17v.



En näe kummassakaan tilanteessa ongelmaa, koska kyse on myös siitä miten koko perhe toimii yksikkönä ja halutaanko oikeasti ottaa huomioon myös sen teinin mielipiteet.



Juuri miehelleni sanoin, että omituisen helpolla ollaan päästy teinejen kanssa ( 4kpl) varsinkin kun itselläni oli ihan kamala kapina vaihe ja odotin samaa menoa omiltani :) Onneksi homma on mennyt toisin.

minkälainen suhde on, eli kummalla on ollut enemmän aikaa lapselle silloin kun oli alle kouluikäinen ja ala-asteikäinen. Eli kummalla on ollut enemmän aikaa lapselle ennen teini-ikää.

Se pärjää teinin kanssa paremmin, jonka teini on helpompi ja itse fiksumpi. Teineissäkin on kovasti eroa ja jotkut on vaan vaikeita, ettei niiden kanssa pärjää kukaan.



Mitä mummouteen tulee, niin eläkeikäinen mummo on siinä mielessä parempi, että voi olla enemmän avuksi. Mutta ei lapsia mummujen takia tehdä. Oman lapsemme mummut ovat 58 ja 81, ja kumpikin loistavia. Tietysti vanhemmalla alkaa ikä jo painaa (vaikkei myönnä) ja yökylään ei viitsitä viedä, vaikka ottaisi kyllä. Silti melkein tuo vanhempi mummu on läheisempi lapselle. Surullista toki, että mummu tuskin on enää lapsen elämässä, kun lapsi on täysi-iän kynnyksellä (nyt 4), mutta elämää se on ja menetykset kuuluvat siihen.

ei kukaan, on ihan sama mitä me täällä luullaan tai arvaillaan, joten en viitti edes vastata =)

Ei näistä kumpikaan välttämättä ole se ideaaliäiti/mummo. Varmasti vaihtoehto a kykenee olemaan osallistuvampi mummo, ja saattaa olla jaksavampi ja ymmärtävämpi äiti teini-ikäiselle. Toisaalta hyvin nuorena lapsensa saanut saattaa olla tavallaan liian lähellä omaa nuoruuttaan, alkaa leikkiä teiniä oman lapsensa kanssa eikä kykene olemaan tälle vanhempi. Olen nähnyt tällaisenkin tapauksen.



Jos kuvittelisin omalle 55-v äidilleni teinin kasvatettavaksi, hän olisi aivan pihalla ja pulassa teininsä kanssa! Mutta toisaalta, ehkä lapsen kasvattaminen vanhempana olisi pitänyt hänetkin skarpimpana ja enemmän kiinni nuorten maailmassa? Nyt hänen on hyvin vaikea ymmärtää "nuorten kotkotuksia" vaikkei mikään ikäloppu ihminen olekaan!



Omat lapseni halusin nuorena, koska tahdoin kokea äitiyden nyt enkä joskus hamassa tulevaisuudessa. Kun lapset kasvavat, saan enemmän omaa aikaa, ja kun he aikanaan saavat omia lapsia, haluan olla osallistuva mummo. Mulle tämä järjestys sopii, mutta en kuvittele sen olevan ainoa oikea.

c) 30 v lapsensa saanut ja 45 v murrosikäisen kanssa ja 60 v mummoksi...



Jos elämä on pelkkää matikkaa ja ennakkoluuloa,



niin a on 35 v jossain lähiöpubissa ja teini-ikäiset lapset huitelee missä sattuu



Mummona on toivon mukaan vielä työelämässä -> ei apuja.



b) on varmaan 55 v aika väsynyt valvoja, mutta voi keksiä muuta keinoa, kuten että on kotiintuloaika, ja herätyskello mitä pitää käydä teinin painamasssa äidin yöpöydsän vieressä ennen tiettyä sovittua aikaa tai kun tulee kotiin, tai äiti herää ja tietää ettei lapset oo kotona.



60-70 v mummoksi tuleva on hyvä, mutta 80 v voi jo olla aika vanha, jos meinaa hoitoapua saada.



Ps. ei meidänkään mummot kierrä noita puuhamaita, vaikka vanhin lapsi on 12, sitten on 9 ja 4 v. ja mummot nyt 65 ja 68 v. Hoitoon ovat kesällä ottaneet noita 2 vanhinpaa pikkukoululaisina.

a) 20v äidiksi tulleen naisen joka on n. 35v lastensa ollessa teini-iässä?

b) 40v äidiksi tulleen naisen, joka on n. 55v lastensa ollessa teini-iässä?

Mitä mummoikäiseen tulee, niin tuskin 80v lähtee Puuhamaahan, mutta kuule ei lähde mun miehen 60v vanhemmatkaan lastenlapsien kanssa yhtään minnekään. He eivät pidä lapsista.

b) on varmaan 55 v aika väsynyt valvoja, mutta voi keksiä muuta keinoa, kuten että on kotiintuloaika, ja herätyskello mitä pitää käydä teinin painamasssa äidin yöpöydsän vieressä ennen tiettyä sovittua aikaa tai kun tulee kotiin, tai äiti herää ja tietää ettei lapset oo kotona.

Jos olisin teini, niin kävisin painaan napin ja lähtisin takaisin huiteleen :X Vähän naiivia porukkaa...

riippuu paljon myös luonteista niin teinin kuin vanhemmankin.



Teinejä on monenlaisia.



Uskon että vanhemmalla iällä äidiksi tulleella on enemmän elämänkokemusta ja kykyä ymmärtää erilaisia ihmisiä.

takuulla teoriassa parempi lasten kanssa oleva kuin työikäinen.

senhän halusit kuullakin.