Olen toivoton tuhlari.

Kaikki menee mitä tulee. Säästöön ei jää mitään ja oikeastaan joka kuukaisi meillä menee vähän enemmän mitä tulee eli säästötili hupenee koko ajan.



Mihin sitä rahaa sitten menee: asuntolainaan menee reilu 800 euroa kuukaudesssa. Sen jälkeen minulla onkin n. 1100 euroa tilillä mikä menee melkeinpä kokonaisuudessaan Visa-laskuun. Minä ostan meillä kaikki lasten vaatteet ja käyn välillä ruokakaupassakin. Mies maksaa puolet asuntolainasta ja kaikki loput laskut: vakuutukset, bensat (2 autoa), sähkön, veden, jätehuollon, hälytysjärjestelmän, suurimman osan ruuista ja perusjutuista. Lasten hoitomaksut maksetaan yhteiseltä tililtä.



Nyt on alkanut huolettaa ja harmittaa kun mitään ei jää säästöön. Siirrän kyllä kuukausittain 10-20 euroa lasten tilille, mutta säästötilimme tilanne huolettaa.



Olen siis tuhlari: tuhlaan meikkeihin, koruihin ja ennen kaikkea vaatteisiin. Aina kun olen ostanut jonkun haluamani vaatteen, totean että tarvitsen jotain muuta. Lasten vaatteisiin menee myös aika paljon rahaa vaikka en ihan pelkästään ns. merkkivaatteita ostakaan. En vaan voi mitään sille, että tykkään kauniista vaatteista. Ahdistun jos en voi ostaa mitään, se on oikeastaan ainoa harrastukseni.



Taloudellinen tilanteemme karkaa tätä vauhtia käsistämme, joten miten ihmeessä saan itseni kuriin. En nyt ihan holtiton shoppailija sentään ole, mutta tiedostan, että vähemmälläkin tulisi toimeen.