Millaista on, kun useat miehet pitävät ulkonäöstäsi ja luonteestasi?

en nyt tiedä, mitä aloittaja takoittaa tarkallaan sanalla useat, mutta kokeillaan.



Ulkonäköni sekä luonteeni on aina kiehtonut isoa osaa miehiä. Toisaalta on myös toinen osa porukkaa, joita varsinkaan luonteeni ei ole todellakaan kiehtonut. Eikä varmaan sen takia myöskään ulkonäkö.



Mutta koska olen kaunis ja luonteeni on hyvin räiskyvä, otan tilan haltuun helposti, jään miehille helposti mieleen ja ilmeisemmin minusta myös pidetään. (palautteesta tehdyn yhteenvedon mukaan ainakin)



Niin itse kysymykseen...mukavaahan se on. Varsinkin nuorena oli hauskaa, kun niin useat ihastuivat minuun. Olen hyvin luonnollinen ja eläväinen, joten yllättäviä iskuyrityksiä on tullut paljon mm. julkisuuden henkilöiltä.



Nyt vanhempana (30v) sitä ei enää niin kaipaa sitä huomiota. Eikä sitä enää ihan samoissa määrin saakaan. Silti edelleen väitän, että jos jonkun miehen haluaisin itseeni ihastuvan, niin se kävisi aika leikiten.

enää ei tuo ulkonäkö ole häävi, mutta nuorena ilmeisesti kiinnosti miehiä sekin.



Nykyisin minusta ovat kiinnostuneet miehet joista en yhtään välittäisi, miehet jotka hakevat piiiitkää (ahdistavaa) parisuhdetta ja takkatulen loimotusta.



Minä kaipaisin seksiä ja teatteri/matkaseuraa.

Toisaalta tykkään, kun miehet tuijottaa ja selvästi ihailee, toisaalta se vituttaa mua ihan suunnattomasti. Jotenkin ällöttävää olla objekti, vaikka hiveleehän se itsetuntoa...



Olen sinkku ja hemmetin ronkeli. En ole vuosikausiin itse kiinnostunut yhdestäkään miehestä. Jos kiinnostuisin jostakin miehestä ja se tykkäisi oikein kovasti sekä ulkonäöstäni että persoonastani, niin asiathan olisivat loistavasti :)

30 vuotiaaksi asti :D (silloin tapasin mieheni ja muut miehet lakkas kommentoimasta ulkonäköäni :D )



Mutta tosiaan aina oli sit se osa miehiä jotka eivät todellakaan pitäneet minusta tai jopa pelkäsivät.....



NAiset eivät ole juuri ikinä pitäneet minusta ennenkuin ovat tutustuneet kunnolla.



Ennen lapsia olin töissä miesvaltaisella alalla joten helppoahan se oli.. Aina pääsi ensiksi ja aina sai mitä halusi vain silmäripisä räpäyttämällä :)

Kun olin nuori tyttö, miehet olivat kiinnostuneet ulkonäöstäni. Jutella he eivät kanssani halunneet. Harmi, sillä olen älykkäämpi kuin kaunis ja aika hauskakin. No, nyt mulla on ihana oma mies.

on mitalilla kääntöpuolensa.

On helvetin vastenmielistä, että monet varatutkin miehet jopa vaimonsa tai ystävättärensä seurassa huokailevat perääni.

Ei ole ihme, että olin pitkään muille naisille kuin punainen vaate.

Nyt olen jo pitkään ottanut hyvin välinpitämättömän ilmeen ja asenteen herroja kohtaan ja katson yleensä vain naista ja pyrin naisen viereen, jotta naiset eivät koe ainakaan minun varta vasten yrittävän tehdä miehiin vaikutusta.

En itse ole omasta mielestäni mitenkään erityisen kaunis joten minusta on outoa, että niin usein kuulen sitä olevani. Ja luonteenikin on pohjimmiltaan melko v-mainen. Toki osaan vieraammassa seurassa käyttäytyä kauniisti/asiallisesti ja tulen juttuun kenen kanssa hyvänsä.

niin kauan, kuin se tulee toivotulta taholta :D



Varsinkin nuorempana olin tosi ahdistunut välillä, kun sain perääni innokkaita, epämiellyttäviäkin ihailijoita. Ja esim. koulussa valtava tuijotuksen kohteeksi joutuminen ahdisti.



Samoin opin pelkäämään, että aiheutan mustasukkaisuutta naisissa syyttä suotta.

Olin tosi epävarma, mutta monen mielestä ilmeisesti kaunis tai viehättävä. Koska en yhtään uskonut itseeni, kehut lämmittivät ja toisaalta toisten tyttöjen mustasukkainen pahanpuhuminen haavoitti mielettömän syvältä.

Sen jälkeen kun olen tajunnut, että olen muutakin kuin kaunis (? sehän on katsojan silmissä, kauneus) kuori, kehut ovat tulleet yhdentekeviksi. Nykyään kyllä osaan arvostaa, jos saan kehuja jostain minkä olen tehnyt hyvin tai osaan tai jostain ominaisuudestani, arvostamaltani taholta, oli kehuja mies tai nainen. Tuttavapiirin miehiltä tulleet kehut on ihan ok, jos ne eivät loukkaa heidän vaimojaan/tyttöystäviään tai muita seurueessa.

tai oikeastaan useinkin tapailemani miehet ovat tuntuneet olevan kiinnostuneita vain ja ainoastaan ulkonäöstäni.



Sitten tietysti on ollut perässä kaikenlaisia itsestään todellakin liikaa kuvittelevia, kuten jollain urheiluansioilla tai sitten julkisuudellaan kehuvia tyyppejä...yak.



Monet eivät pidä maanläheisenä ihmisenä, vaan jonain ylpeänä naikkosena, vaikkei käytös olisikaan sellaiseen päin viittaavaa millään tavalla.

Saan perskärpäsiä ihan vain juttelemalla. Ei tarvi flirtata eikä muuta ja aina jostain tarttuu perskärpänen mukaan. Siis tyyppi, joka onkii tavalla tai toisella yhteystietoni/asuinpaikkani ja alkaa pommittamaan. Mieheni mielestä olen perusluonteeltani ystävällinen ja iloinen, se yhdistettynä jostain syystä miehiä miellyttävään ulkonäköön ja soppa on valmis.