Miksi lastenvaatteisiin hurahtaneet bloggaa julkisesti kun eivät kestä kritiikkiä?

mutta ehka yksi hohto koko hommassa on juuri tuo bloggaaminen asian tiimoilta ? eli kun saa blogiyleisoa niin ei tunnu niin yksinaiselta se elama siella vaatepaljouden keskella.

Ehkä bloggaaminen on yksi keino tehdä siitä ylettömästä hamstraamisesta jotenkin hyväksyttävämpää. Oletuksena, että mitä blogiinsa laittaa = hienoa ja tärkeää -> kokevat elävänsä?

Tietysti lämmön, suojan ja mukavuuden takia. Mutta iso osa sitä on näyttää toisille, mitä on, mihin sosiaaliluokkaan kuuluu, mihin on varaa, mitkä ovat arvot yms. Lumppubloggaus on tuon saman asian tekemistä yhä laajemman yleisön edessä.

se, että jollain on paljon lastenvaatteita?

eli kun saa blogiyleisoa niin ei tunnu niin yksinaiselta se elama siella vaatepaljouden keskella.

Itse hurahdin kyllä täysillä ostelemaan vauvalle kamaa (en bloggaa tosin), mutta en ole ollenkaan yksinäinen, enkä koe huonoa omaatuntoa hamstraamisesta, vaikka ekologisesti yritän ajatellakin. Kaikki vaatteet menevät varmasti kiertoon ja kirpparilta suurin osa onkin.

Onko se teiltä pois jos toiset tahtovat pukea lapsensa nätisti/erikoisesti tms.? Kommenttien perusteella luulin että esim. ananalla on kaappitolkulla tavaraa, mutta eihän niin ollutkaan. Keskimääräistä enemmän ehkä, muttei mitenkään tolkuttomasti. Onhan aikuisillakin toisilla enemmän, toisilla vähemmän rytkyjä, eikä siitä synny tällaista järjetöntä polemiikkia!

Kun kateelliset pikkusielut alkavat pohtia asuinpaikkaa ja ammattia, ja vaania toista kotiovella, tai tekemään pitkälle vietyjä diagnooseja henkilön mielentilasta tai lasten hyvinvoinnista, on se ihan helvetin pelottavaa. Kun kyseessä on kuitenkin aina ihan oikea ihminen, jolla on oikeat lapset ja tavallinen oma elämänsä, jota elää päivästä toiseen. Ehkä jotkut suuret julkkikset henkivartijoineen ovat eri asemassa, mutta tavallinen pulliainen on suojaton kaikenmaailman höyrypäitä vastaan (ja osa "kritiikistä" vaikuttaa ainakin täällä vähän höyrypäiseltä menolta välillä - ei sellaista sanottaisi, jos omalla nimellään pitäisi toimia).



Jos sanoo asiallisesti, että onpa kummalliset tavat, liiallista kuluttamista, liikaa roinaa tms, niin sen varmasti jokainen terve persoona kestää, ja se menee ihan normaalin keskustelun piikkiin.

Katsokaa nyt kun on Janicalla ja Nico-Petterilla nain paljon vaatteita, taman merkkisina, 10 eri varisina... hrrrr...

Miksi ylipäätään panostetaan vaatteisiin? Tietysti lämmön, suojan ja mukavuuden takia.

Mä mietin tota samaa, siis lämpö/suoja/mukavuus -aspektia. Eli onko juuri se se paljon puhuttu tyhjiö mitä ne hamstraajat näillä vaatekasoilla täyttää? Eli pelko kylmästä/tuulesta/epämukavuudesta saa ihmisen rakentamaan ympärilleen pesän lastenvaatteista?

:D Ei kai?

Kun kateelliset pikkusielut alkavat pohtia asuinpaikkaa ja ammattia, ja vaania toista kotiovella, tai tekemään pitkälle vietyjä diagnooseja henkilön mielentilasta tai lasten hyvinvoinnista, on se ihan helvetin pelottavaa. Kun kyseessä on kuitenkin aina ihan oikea ihminen, jolla on oikeat lapset ja tavallinen oma elämänsä, jota elää päivästä toiseen. Ehkä jotkut suuret julkkikset henkivartijoineen ovat eri asemassa, mutta tavallinen pulliainen on suojaton kaikenmaailman höyrypäitä vastaan (ja osa "kritiikistä" vaikuttaa ainakin täällä vähän höyrypäiseltä menolta välillä - ei sellaista sanottaisi, jos omalla nimellään pitäisi toimia).

Jos sanoo asiallisesti, että onpa kummalliset tavat, liiallista kuluttamista, liikaa roinaa tms, niin sen varmasti jokainen terve persoona kestää, ja se menee ihan normaalin keskustelun piikkiin.

En kyllä tämän pointtia ymmärrä? Voitko selittää lisää?

Kenen ovella on käyty kytiksellä? :O

Nämä julkisesti bloggaavat ja lastensa ja kotiensa kuvia nettiin laittavat ovat kyllä tehneet sen askeleen taviksesta kohti julkkista ihan omasta valinnastaan.

Miksi avata vaatekaappinsa maailmalle, jos ei halua uteliata tölläämään?

Siis miksi teillä ahdistaa se, että jollain on paljon lastenvaatteita?

Onko se teiltä pois jos toiset tahtovat pukea lapsensa nätisti/erikoisesti tms.? Kommenttien perusteella luulin että esim. ananalla on kaappitolkulla tavaraa, mutta eihän niin ollutkaan. Keskimääräistä enemmän ehkä, muttei mitenkään tolkuttomasti. Onhan aikuisillakin toisilla enemmän, toisilla vähemmän rytkyjä, eikä siitä synny tällaista järjetöntä polemiikkia!

Miksi sä sotket ananan tähän? Eikö voitaisi puhua bloggaavista lastenvaatefriikeistä yleisesti?

Miksi tästä asiasta ei saa keskustella ilman että leimataan joko ahdistuneeksi tai kateelliseksi? Mikä tästä tekee niin kuuman perunan, en tajua. Mikä tabu se muka on, että jotkut on shoppailuholisteja? Mä ainakin tykkään havannoida maailmaa ympärilläni, erilaisia trendejä/suuntauksia ja pähkäillä niitä.

itsekkin ostan lapsille joka kuu vaatetta vaikka en ole todellakaan rikas.on vaan ihana ostaa lapsille ja pukea heidät kauniisti ja lämpimästi. Päiväkodissa on ihanaa kun lapsilla on plajon vaatetta että voi vaihdella ja aina löytyy joka keliin sopiva. Mutta liiallista en ymmärrä enkä sitä että pitää blogissa mainostaa että meillä on rahaa ostaa näin hienoja. eli rajansa kaikella.paljon voi ostaa mutta ei liikaa!

Mä olen niin helkkarin kyllästynyt tähän poruun silmätikuksi joutuneen lasten vaatteisiin hurahtaneen blogistin ympärillä! Mitä ihmettä se teille kuuluu, ja miten ihmeessä te kuvittelette olevanne parempia ihmisiä/äitejä kun teillä on kanttia arvostella tuntematonta ihmistä tuolla tavoin?



Mä en ihmettele enkä arvostele lainkaan ihmistä joka haluaa OMILLE LAPSILLEEN tarjota kaunista päällepantavaa vaikka sitten määrällisesti ylimitoitettuna. Maailmassa on miljoona pahempaakin hurahtamisen aihetta kuin omat lapset!!



En usko hetkeäkään että yhdenkään kritisoijan aito motiivi olisi "huoli maailman tilasta kun ylikulutetaan", kateellisia panettelijoita ovat joilla itsellään ei ole aikaa/halua/tuloja tehdä samoin. Kyllä jokainen äiti haluaa omalle lapselleen parasta mitä pystyy vain resursseillaan tarjoamaan.



SUVAITSEVAISUUTTA IHMISET. Olen huomannut että suvitsevaisuutta vaaditaan kun täytyy ymmärtää äitejä jotka pukevat lapsensa 70-luvulta kierrätettyihin plyysipotkareihin ja köyhäilevät kaikessa missä pystyvät. Annas olla kun pitäisi löytyä suvaitsevaisuutta sellaisia äitejä kohtaan joilla on halua ja mahdollisuutta hankkia lapsilleen uusinta ja "parasta mitä rahalla saa". EIVÄT NE ÄIDIT OLE PAREMPIA TAI HUONOMPIA ÄITEJÄ KUIN TOISETKAAN! He elävät vain eri tavalla ja kuten on sata kertaa kuultu he laittavat uudet vaatteet kiertoon jonkun toisen lapsen kulutettavaksi.



Ensimmäiset kivet on jo lentäneet, olivatko synnittömiä viskojat...?

halutaan parasta päälle... mutta löytyykö nykypäivänä niitä, jotka suostuisivat luopumaan muutamasta vaatekappaleesta ilmaiseksi jotta joku rahaton yh tai tusinan lapsen somaliäiti saisi lapselleen joskus jotain kaunista? Olisi kiva tietää. Sellaista vaatehamstrausta arvostan, jossa ajatellaan niitä, joilla ei ole mitään. Kehotankin kaikkia niitä, joiden elämäntuska on siinä, että elfa-korijärjestelmät ratkeilevat vaatteiden paljoudesta, kärräämään liiat lumppunsa seurakunnan diakoniatyöntekijälle, Fidalle, Hurstille tms kohteeseen.

Mä tykkään pukea mun lapsen nätisti. Mä haluan että hänellä on tarpeeksi vaatetta. Välillä menee överiksi ja ostan enemmän kuin me tarvitaan tai ehditään käyttää. Käyttämättömiä bodeja on kaapissa ihan hirveitä pinoja. Mulle tulee siitä huono fiilis, miksi mä menin ostamaan niin älyttömästi? Mä en saa iloa siitä, että ostan liikaa, siitä tulee mulle huono omatunto. :(



Auttaisi blogin perustaminen tähän fiilikseen? Julistaisin koko maailmalle, että mun pojalla on viisikymmentä bodya koossa 80 cm! Mietityttää... :)

ottaa jotain kuvia omien lasten vaatekoreista, ja esitellä niitä koko kansalle, että katsokaa nyt kaikki, kun on niin montaa eri väriä ihan samannäkösiä neulemekkoja, pipoja jne...Ajatelkaa nyt vähän!

että nämä bloggaajat tarttuvat vaan noihin epäasiallisiin kommentteihin. Asiallisiin ja perusteltuihin eivät vastaa.



Tämä lastenvaatehamstraus-bloggaus -keskustelu on kyllä jotain saanut aikaan. Monet noista bloggaajista on tänään postauksissaan pähkäilleet tätä kohua ja sen myötä arkisia asioita, ovat halunneet tuoneet inhimillistä näkökulmaa sinne vaatekasojen ja -merkkien esittelyn väliin. Loistava kehityssuuntaus! :)

luette niitä lastenvaateblogeja, jos ne ärsyttää niin kamalasti? Ei kai niitä kukaan lukemaan pakota.

Miksi ihmeessä sitten luette niitä lastenvaateblogeja, jos ne ärsyttää niin kamalasti? Ei kai niitä kukaan lukemaan pakota.

Mä en sanoisi että ne ärsyttää mua. Enemmänkin mietityttää. Ne on jotenkin niin outoja ja niin kaukana mun maailmankuvasta, että uteliaisuus ajaa mut katsomaan. Jotenkin että "Ai että tällaistakin voi olla!?!"

Vertauskuvana vaikkapa Big Brother. Miksi ihmiset katsoo kun porukka homehtuu jossain talossa kuukausitolkulla? Uteliaisuudesta.

nytkö lapsensa kauniisti pukeminenkin on jotain kamalan vääräää...Mä luulin että lapsiperheissä on vakavampiakin ongelmia!Jos joku viaton asia tuo äidille virtaa ja muillekin silmäniloa niin miksi ei.

nytkö lapsensa kauniisti pukeminenkin on jotain kamalan vääräää...Mä luulin että lapsiperheissä on vakavampiakin ongelmia!Jos joku viaton asia tuo äidille virtaa ja muillekin silmäniloa niin miksi ei.

Onko se niin viatonta, kun elämä pyörii täydellisten lastenvaatteiden ympärillä ja niitä pitää ostaa ihan hillittömästi ja vielä uutisoida tätä toimintaa internetissä?

Perfektionistien ostosmanian glorifiointia sanon minä.

bloggaamisella halutaan kommentteja, hyväksyntää, näkyvyyttä. Ostomania - vanhalta nimeltään ahneus - uinuu varmaan melkein kaikissa. Toiset ihastuvat kun näkevät jonkun elävän sitä täysillä julkisesti todeksi. Toiset paheksuvat.



Itse arvostan enemmän kohtuullisuutta kuin antautumista jokaiselle ostoimpulssille. Vaikka sitten vaatteilla ei puettaisikaan itseä, vaan omaa lasta.



Kaikessa, aivan kaikessa, voi luisua vähän liian pitkälle.