Miten tappava se espanjantaudin toinen aalto oli?

Espanjantauti levisi myös Suomeen jo kesäkuussa 1918, heti kansalaissota-vapaussodan päätyttyä, joko Saksasta tai Ruotsista. Tauti raivosi aluksi erityisesti punavankien leireillä ja toisaalta se kulkeutui kotiutettujen sotilaiden ja vapautettujen vankien mukana eri puolille maata. Tapauksia oli varsin runsaasti syksyn aikana. Huhtikuussa 1919 puhkesi toinen sairastumisaalto, joka oli suhteellisen lyhyt, mutta joillakin paikkakunnilla ensimmäistä paljon ankarampi. Kolmas lyhyt aalto ilmaantui heti vuoden 1920 alussa. Suomessa se aiheutti tuhoja erityisesti Pohjois-Suomessa. Erityisen pelottavaksi espanjantaudin teki se, että sen loppuvaiheessa oli samanaikaisesti liikkeellä tappavaa aivotulehdusta eli unitautia (encephalitis lethargica).



Tautiin sairastuneiden osuus väestöstä kaikkien kolmen aallon aikana yhteensä vaihteli 15–50 %:n välillä ja keskimäärin se oli noin 30 %. Tautiin kuoli keskimäärin 3 % sairastuneista eli noin 1 % väestöstä. Kuolleista suuri osa menehtyi keuhkokuumeeseen, jonka sai kaikkiaan arviolta 10–20 % influenssapotilaista. Espanjantaudin kohdalla oli erikoista, että kuolleisuus oli huomattavan runsasta myös 20–45 vuotiailla. Tautiin arvioidaan kuolleen kolmen vuoden aikana koko maailmassa yhteensä noin 20 miljoonaa ihmistä. Suomessa tautiin kuolleita oli arviolta noin 20 000.

että tuolloin ei ollut olemassa vielä influenssalääkkeitä. Eli espanjantautikaan ei tekisi samaa määrää tuhoa enää nykyisin.

espanjantautiin kuoli neljä vanhinta. En tosin muista, oliko muita lapsia ehtinyt tähän perheeseen silloin vielä syntyäkään - taisi olla. Mutta neljä tosiaan menehtyi. Sukututkimuspapereista olen tämän surullisen tosiasian lukenut.