Uskomatonta =O Kaverin lapsen synttärilahjatoive!

tyttö sanoo noin kaikille ja vanhemmat/isovanhemmat toteuttaa. Siis kun mun lapselta kysyttiin, mitä toivoo joululahjaksi, kaikillehan se sanoi samat legot ja autot, koska ei tajunnut, että ihmiset kyseli sillä mielellä, että mitä juuri mä sulle ostaisin.



Miksi ihmeessä siis lapselta suoraan kysyit???

höpsö:DDD. Noin yleisellä tasolla kertoi, että mitä toivoo. On varmaan saamassa ponilinnan vanhemmiltaan..

10 euron My little ponin ja ilmoitat että tässäpä uusi tulokas uuteen ponilinnaan jonka ilmeisesti kävitte äidin kanssa ostamassa kun synttärisankari sitä jo vuoden oli toivonut. Ei todellakaan voi olettaa että ystäväperhe ostaa 70 euron lahjoja.

ehkäpä äiti itse on ostamassa sitä ponilinnaa, ja oli vain iloinen kun tyttärellä on noin selkeä toive. Tuskin siis ajattelivat sinun sitä ostavan.

mutta, ettei äidillä tullut mieleenkään sinun luulevan, että tahtoisi sinun sen ostavan.

LAPSEN TOIVETTA ja sait lapselta suoran vastauksen! Osta jotain muuta esim. ponilinnaan kuuluvaa (osia jolla tekee muutenkin kuin vain ponilinnana) tai anna 5-10 euroa kuoressa ja sanot että on osa suoritus ponilinnaan, jos vaikka saisit muilta vierailta lisää...

ajattelisin, eli äiti hymyili varmaan kun tietää, että se ponilinna jo paketissa jossain komerossa heillä odottaa.



Ei tulisi mieleenkään (eikä tullut kaverillesikaan, ilmeisesti) ajatella että vieras ottaa itseensä tuollaisen lapsen repliikin.

siellä on nyt 40euron my little ponyt 10e!



ostettiin eilen sieltä lääkäriponi ja pari muuta. ovat sellaisia puhuvia,hienoja...



hopi,hopi,ap.



minunkin tyttöni sellaisen linnan haluaa,ja ohjasin hänet iskän puheille.iskä ostaa:D



olen siis yh.

mitä hän toivoo. Ja kun lapsi sitä ponilinnaa toivoo, äiti sanoi noin siksi, kun lapsi oli läsnä. Olisiko hänen pitänyt sanoa sitten, että "hyihyi, lapsi. Sehän on ihan liian kallis hoitovapaalaiselle"..



:-D



Olet aika vaativa kanssaihmisiäsi kohtaan, ap.

Kannattaisi ehkä kysyä äidiltä suoraan, onko jotain pienempiä toiveita. Tai sitten ostaa jotain halvempaa ponikamaa, kun little ponyt selvästi kiinnostavat.



Minä olisin äitinä reagoinut varmaan samalla tavalla. En totisesti olisi ruvennut siinä hymistelemään, että "eiköhän sille Sannille joku pienempikin lahja käy". Kun kerran lapsen toive oli niin selvästi yliampuva.

Mutta olisi kyllä ollut ihan asiallista että lapsen äiti olisi jälkikäteen sanonut ap:lle että ei tarvitse ottaa toiveesta paineita.

Tottakai pieni tyttö kertoo mitä haluaa, kun kysytään! Äiti jatkaa keskustelua siitä, kuinka ponilinna on tytölle tärkeä. Mutta ei se suinkaan tarkoita, että sinä sen veisit.



Voithan antaa vaikka lahjakortin ja sanoa, että tässä osamaksua ponilinnasta. Tai viet jotain ihan muuta.



Taitaa sinulle olla kova paikka, kun olet hoitovapaalla ja rahat vähissä. Ihmisten normaalista keskustelusta jo otat nokkiisi. Taitaa olla aika palata töihin.

"olet siis ostanut sannille ponilinnan? minkäkokoisia poneja siihen menee,jos vaikka ostaisit siihen yhden lisäasukin?"





kysy äidiltä.



ettet nyt ymmärtänyt väärin...

Jos joku kysyy pian 4v täyttävältä tytöltäni synttärilahjatoivetta, vastaa tyttö aina että PONI!! Kukaan ystävistäni/sukulaisistani ei ole vielä vetänyt hernettä nenään ja kuvitellut, että poni pitäisi ostaa!

Niillä on aina jotain suurta jota odottavat jo kuukausia ennen synttäreitä, ja tietenkin ilmoittavat kaikille kyselijöille sen toiveen, joka on kaikkein hartain.



Ja minä tietenkin toteutan kerran vuodessa toiveen, joka on kuitenkin aivan kohtuullinen, eli vähän kalliimpi lelu.



Eipä tuossa tilanteessa äitinä tulisi edes mieleen, että joku kuvittelee sen olevan toive kysyjälle. Kyllähän hintakin antaa selvän viestin siitä, että joltain kaverilta ei tuollaista odoteta.

Tuttavani kysyi pojaltani, mitä hän toivoo lahjaksi ja hekin joutuivat omituiseen tilanteeseen, koska toive ei ollut ihan halpa. Lisäksi tuttava meni vielä lupaamaan sen, vaikka rahaa ei ollut liikaa heilläkään.

kyllä ihan väärin.



Minusta on ihan selvä juttu, että vanhemmat ovat ostamassa ponilinnan tytölleen. Sen takia se äiti nauroi, että hän ajatteli että muut voivat ajatella että onpas tytöllä huima toive (siis ihan yleisellä tasolla) ja äiti sitten naurahti että aikovat toiveen toteuttaa vaikka toive onkin kallis, ja selitti että sen takia ostavat vaikka onkin tyyris, koska tyttö on toivonut linnaa jo niin kauan.



Ihan selvä juttu! Ei äiti ajatellut että sinun pitäisi se toive toteuttaa. Hupsu olet!

Rynnätä toppuuttelemaan, että "Niin, Maisa, mutta ethän sinä Marjutilta ja Jennikalta niitä toivo, vaan äidiltä ja isiltä! Kerrohan nyt toiveesi Marjut-tädille!"

Viisi vuotta täyttävä varmaan olisi osannut sanoa, että "Joo, teiltä mä aattelin sit tilata niitä ponilinnan asukkaita. Tai ootas, jospa vaan ostaisitte värityskirjan!"



Eihän sitä kavereille yleensäkään annteta mitään lahjatoiveita, eikös kavereille osteta jotain "pientä ja kivaa" kymmenellä eurolla?

olin vain hiljaa, koska tuttava ehti jo lupaamaan sen.

kissan, koiran, kanin ja ponin. :)



Eipä kukaan onneksi noita ostanut, vaan tyttö sai eläin pehmolelun, kissatarroja, koirakuvakirjan jne. Olivat oikein mieluisat lahjat.