Rotukissoista kokemuksia?

ja päättää sitten itse, että mikä olisi mieleisin.

Paitsi luonne niin ulkonäkö vaikuttanee myös ja se kuinka paljon aikaa olet valmis kissaan laittamaan.Jos haluat pitkäkarvaisen niin luonnollisesti joudut sen turkkia hoitamaan enemmän ja sitä karvaakin lähtee todennäköisesti enemmän. Itselläni on norjalainen metsäkissa, joka on siis pitkäkarvainen kissarotu ja luonteensa puolesta ihanne lapsiperheeseen eli ei ole äänekäs, mutta todella seurallinen, utelias, viisas ja ystävällinen. Samaa sarjaa on myös Maine coon,abessinialainen,eurooppalainen ja ragdoll.

Rotukissa kannattaa ostaa AINA kissankasvattajalta jotka EIVÄT ilmoittele kissanpennuista muualla kuin kissayhdistysten virallisilla sivuilla ja omilla kotisivuillaan. ÄLÄ siis osta ns rotukissaa mistään keltaisesta pörssistä yms palstoilta, koska et voi tietäämitä saat- Myös sillä ei näyttelykelpoisella rotukissalla on paperit ja se on rekisteröity, mutta niistä saa pienen hinnanalennuksen ja jos sinulle kelpaa vähän vanhempi kissa niin niistä saa myös hinnanalennuksen. Kannattaa tutustua tosiaan kissarotuihin ja ottaa yhteyttä kissankasvattajiin.

ja jos et aio näyttelyihin viedä niin toki kannattaa sitten hankkia ihan lemmikkitasoinen. Mutta siis ihan viralliselta kasvattajalta, ei tosiaankaan mistään keltaisesta pörssistä. Rotukissalla on AINA rekisteripaperit, aina. Hyvä kasvattaja näyttää myös pennun vanhempien paperit, joista näet mm. että ei ole mitään perinnöllisiä sairauksia. Jos ei edes pyytäessä näytä, niin unohda sellainen kasvattaja.

Siamilainen on sairaanloinen otus jota on kuskattu viiden vuoden aikana lukemattomia kertoja eläinlääkäriin. Nyt 7 vuotiaana lähes hampaaton ja kasvain suussa. Kovaääninen röyhkeä ja omapäinen jopa kissaksi.



Persialainen on ostettu kasvattajalta ilman papereita. (myös rekatut kasvattajat myyvät pentuja ilman papereita). Persialainen on erittäin seurallinen ja ei niin kovaääninen kuin siamilainen. Kaikissa perheen puuhissa viihtyvä katti. Meidän kissa ainakin tulee erittäin hyvin toimeen lasten kanssa vaikka meteli ja meno välillä yltyy. Toki lapset ovat tottuneet miten ollaan eläinten kanssa.



Jos ostat rotukissan oikeastaan ihan mistä vaan käy ensin kasvattajan luona ennen ostopäätöstä. Jotkut yhdistysten palstoilla ilmoittelevat viralliset kasvattajat ei ole sen kummallisempia pentutehtailijoita kuin koirienkaan puolella ja paperien kanssa osataan tehdä vilunkia. Ystäväni siamilainen on viralliselta kasvattajalta jonka kaikki toistakymmentä kissaa otettiin huostaan nälkiintyneinä ja sairaina. Ihan viimepäiviin asti oli myynyt pentuja turuilla ja toreilla.

Tästä ei ole poikkeuksia!

Mun mielestä EI missään nimessä kannata ostaa halvemmalla rekisteröimätöntä "rotukissaa", koska AINA ON SYY miksi kasvattaja ei rekisteröinyt pentuetta!!



Jos syy on, että pentujen vanhemmat ovat liian läheistä sukua (sukurutsaa) niin haluaisitko silti maksaa kissasta? No et varmaankaan!



Tai jos kissalla ei ole papereita, miten voit olla varma, että kissa ON puhdasrotuinen?? Ehkäpä "kasvattaja" haluaa vain sinun hyväuskoisen rahat?



Tai jospa kissalla olisikin muuten kaikki kunnossa, mutta kasvattaja ei jostain muusta syystä (laiskuuttaan?) rekisteröi pentuja, miten voit luottaa, että kasvattaja ei muuten ole laiminlyönyt jotain muuta pentujen lapsuusajan hoitossa?



Kyllä mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos rotukissan hankit, niin ostat sen tunnetulta hyvältä kasvattajalta. www.kissaliitto.fi löytyy kaikki rotuyhdistykset, joissa esitellään rotu ja josta löytyy hyvin kasvattajien yhteystiedot.



Oma rotuni on Pyhä Birma, joka on aivan fantastisen kivaluonteinen ja todella kaunis kissa! Birma on hiljainen, eli ei juuri turhia mau'u, mutta se on kiltti, ystävällinen, seurallinen ja leikkisä. Ei tuhoa paikkoja, vaan nukkuu monta tuntia päivästä. On puolipitkän turkkinsa kanssa upean näköinen ja toisin kuin monilla muilla pitkäkarvoilla (esim persialainen) birman karva on helppohoitoinen, kampaus kerran viikossa ja pesu pari kertaa vuodessa riittävät! Vaikka jotkut birmat käyvätkin näyttelyissä, kaikki birmat ovat ensisijaisesti lemmikkejä, kotiensa ja omistajiensa sydämen valtiaita! Sitäpaitsi jos ei ole koskaan käynyt näyttelyssä ei voi tietää kuinka kivaa se onkaan. Varsinkin jos oma kissa pärjää.. Eri rotuja voi hyvin katsella livenä juuri näyttelyissä, katso kissaliitton sivuilta lisätietoa.

Parilla kaverillani ja ovat ihan huippuja! Seurallisia ja hauskoja.



Mulla oli persialainen; rauhallinen, oman arvonsa tunteva. Vähän kranttu ruuassa, mutta niin on moni maatiainenkin nykyään.

Sfinxistä?

muttei läheskään niin seurallinen ja älykäs kuin norjalainen metsäkissa ja kokemusta on molemmista.Turkki kummallakin on yhtä helppohoitoinen eli ei tarvitse pesua eikä turkki takkuunnu eikä tarvitse joka päivä harjata, mutta viikoittain kuitenkin.

Tässä hyvä esimerkki kissarodusta jossa on mielestäni menty ihan liian pitkälle eli muistuttaa lähinnä rottaa eikä kissaa.

Meillä kävi mieletön säkä, kun saatiin aito rotukissa tosi edullisesti - koska niitä papereita ei ollut, KOSKA tunnustettu kasvattaja teettikin vielä yhdet pennut, vaikka oli jo jäänyt eläkkeelle hommasta. Kissamme vanhempien paperit näimme ja molemmat muotovalioita. Kissa on ollut mitä parhain lemmikki nyt yli 4 vuotta.

Meillä niitä on kaksin kappalein, ja ihan nappiin osunut rotuvalinta, ei voisi ihanampaa kissaa olla! Lapsirakas, sosiaalinen, helppo käsitellä, ei villi jne.. kaikki hyvät ominaisuudet :)

Miten voit olla varma että kissa on papereista juolimatta puhdasrotuinen? Sukurutsa maailman vanhin keino kasvattajilla kasvattaa tietyn tyyppisiä kissoja tai koiria. Ei mikään vahngossa tapahtuva juttu ja erittäin yleinen näyttelykasvattajien keskuudessa.

On kasvattajia jotka pitävät tietystä rodusta ja siksi kasvattavat niitä vaikka eivät käytä näytillä eivätkä halua mitään kasvattajakruunua.

Oletetaan että minulla on kaksi kissaa kolli ja naaras joilla haluan tehdä pennut ensisijaisesti jotta saan itselleni jälkikasvun kissoistani. En kuulu mihinkään rotujärjestöön ja kun pennut syntyvät päätän niistä pitää yhden ja myydä loput. En ole rekisteröinyt pentuja mihinkään ja ne ovat luonnollisesti eläinlääkärin tarkastamia ja sirutettuja kun ne myyn. Olen myös erittäin tarkka kenelle myyn ja mihin olosuhteisiin. Pidän itselläni etuosto-oikeuden jos uusi omistaja haluaa luopua kissastaan. Missä kohtaa teen virheen? Siinä että ylipäätään kehtaan "kasvattaa" kissoja vai siinä etten maksa rotujärjestöille kymmeniä euroja vuosittain?

KYLLÄ, olen samaa mieltä että kuluttajan tulee olla erittäin tarkka siinä mitä ostaa, eikä kannata ostaa mistä vaan. Pointtini on että mätämunia löytyy niin "virallisista" kasvattajista kuin keltaisen pörssin myyjistä.

-4

Mun mielestä EI missään nimessä kannata ostaa halvemmalla rekisteröimätöntä "rotukissaa", koska AINA ON SYY miksi kasvattaja ei rekisteröinyt pentuetta!! Jos syy on, että pentujen vanhemmat ovat liian läheistä sukua (sukurutsaa) niin haluaisitko silti maksaa kissasta? No et varmaankaan! Tai jos kissalla ei ole papereita, miten voit olla varma, että kissa ON puhdasrotuinen?? Ehkäpä "kasvattaja" haluaa vain sinun hyväuskoisen rahat? Tai jospa kissalla olisikin muuten kaikki kunnossa, mutta kasvattaja ei jostain muusta syystä (laiskuuttaan?) rekisteröi pentuja, miten voit luottaa, että kasvattaja ei muuten ole laiminlyönyt jotain muuta pentujen lapsuusajan hoitossa? Kyllä mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos rotukissan hankit, niin ostat sen tunnetulta hyvältä kasvattajalta. www.kissaliitto.fi löytyy kaikki rotuyhdistykset, joissa esitellään rotu ja josta löytyy hyvin kasvattajien yhteystiedot. Oma rotuni on Pyhä Birma, joka on aivan fantastisen kivaluonteinen ja todella kaunis kissa! Birma on hiljainen, eli ei juuri turhia mau'u, mutta se on kiltti, ystävällinen, seurallinen ja leikkisä. Ei tuhoa paikkoja, vaan nukkuu monta tuntia päivästä. On puolipitkän turkkinsa kanssa upean näköinen ja toisin kuin monilla muilla pitkäkarvoilla (esim persialainen) birman karva on helppohoitoinen, kampaus kerran viikossa ja pesu pari kertaa vuodessa riittävät! Vaikka jotkut birmat käyvätkin näyttelyissä, kaikki birmat ovat ensisijaisesti lemmikkejä, kotiensa ja omistajiensa sydämen valtiaita! Sitäpaitsi jos ei ole koskaan käynyt näyttelyssä ei voi tietää kuinka kivaa se onkaan. Varsinkin jos oma kissa pärjää.. Eri rotuja voi hyvin katsella livenä juuri näyttelyissä, katso kissaliitton sivuilta lisätietoa.

Miten voit olla varma että kissa on papereista juolimatta puhdasrotuinen? Sukurutsa maailman vanhin keino kasvattajilla kasvattaa tietyn tyyppisiä kissoja tai koiria. Ei mikään vahngossa tapahtuva juttu ja erittäin yleinen näyttelykasvattajien keskuudessa. On kasvattajia jotka pitävät tietystä rodusta ja siksi kasvattavat niitä vaikka eivät käytä näytillä eivätkä halua mitään kasvattajakruunua. Oletetaan että minulla on kaksi kissaa kolli ja naaras joilla haluan tehdä pennut ensisijaisesti jotta saan itselleni jälkikasvun kissoistani. En kuulu mihinkään rotujärjestöön ja kun pennut syntyvät päätän niistä pitää yhden ja myydä loput. En ole rekisteröinyt pentuja mihinkään ja ne ovat luonnollisesti eläinlääkärin tarkastamia ja sirutettuja kun ne myyn. Olen myös erittäin tarkka kenelle myyn ja mihin olosuhteisiin. Pidän itselläni etuosto-oikeuden jos uusi omistaja haluaa luopua kissastaan. Missä kohtaa teen virheen? Siinä että ylipäätään kehtaan "kasvattaa" kissoja vai siinä etten maksa rotujärjestöille kymmeniä euroja vuosittain? KYLLÄ, olen samaa mieltä että kuluttajan tulee olla erittäin tarkka siinä mitä ostaa, eikä kannata ostaa mistä vaan. Pointtini on että mätämunia löytyy niin "virallisista" kasvattajista kuin keltaisen pörssin myyjistä. -4

Mun mielestä EI missään nimessä kannata ostaa halvemmalla rekisteröimätöntä "rotukissaa", koska AINA ON SYY miksi kasvattaja ei rekisteröinyt pentuetta!! Jos syy on, että pentujen vanhemmat ovat liian läheistä sukua (sukurutsaa) niin haluaisitko silti maksaa kissasta? No et varmaankaan! Tai jos kissalla ei ole papereita, miten voit olla varma, että kissa ON puhdasrotuinen?? Ehkäpä "kasvattaja" haluaa vain sinun hyväuskoisen rahat? Tai jospa kissalla olisikin muuten kaikki kunnossa, mutta kasvattaja ei jostain muusta syystä (laiskuuttaan?) rekisteröi pentuja, miten voit luottaa, että kasvattaja ei muuten ole laiminlyönyt jotain muuta pentujen lapsuusajan hoitossa? Kyllä mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos rotukissan hankit, niin ostat sen tunnetulta hyvältä kasvattajalta. www.kissaliitto.fi löytyy kaikki rotuyhdistykset, joissa esitellään rotu ja josta löytyy hyvin kasvattajien yhteystiedot. Oma rotuni on Pyhä Birma, joka on aivan fantastisen kivaluonteinen ja todella kaunis kissa! Birma on hiljainen, eli ei juuri turhia mau'u, mutta se on kiltti, ystävällinen, seurallinen ja leikkisä. Ei tuhoa paikkoja, vaan nukkuu monta tuntia päivästä. On puolipitkän turkkinsa kanssa upean näköinen ja toisin kuin monilla muilla pitkäkarvoilla (esim persialainen) birman karva on helppohoitoinen, kampaus kerran viikossa ja pesu pari kertaa vuodessa riittävät! Vaikka jotkut birmat käyvätkin näyttelyissä, kaikki birmat ovat ensisijaisesti lemmikkejä, kotiensa ja omistajiensa sydämen valtiaita! Sitäpaitsi jos ei ole koskaan käynyt näyttelyssä ei voi tietää kuinka kivaa se onkaan. Varsinkin jos oma kissa pärjää.. Eri rotuja voi hyvin katsella livenä juuri näyttelyissä, katso kissaliitton sivuilta lisätietoa.