Lue keskustelun säännöt.
Miksi monet pitävät typeränä muistaa miestään isänpäivänä?
14.10.2009 |
Minä ainakin ostan miehelleni isänpäivälahjan, ja teen kakun ja kahvit sänkyyn, koska haluan lapsilleni 6v ja 1v opettaa miten isää voi muistaa sitten kun ovat isompia :) ja tykkään itsekin saada äitienpäivänä kahvit sänkyyn ja kukkia tai lahjan, mieheni ne minulle järjestää, vielä, koska ei lapsista vielä sellaiseen ole!
Kommentit (9)
lasten ollessa pieniä heille opetetaan merkkipäivien, niin isänpäivän, äitienpäivän, syntymäpäivien, jne muistaminen, samoin kaikki muutkin juhlat perinteineen.
Mutta pidän tosi typeränä jos muistetaan isänpäivänä miestä joka ei ole kenenkään isä tai samoin naista äitienpäivänä.
Sen verran olen taikauskoinen että en halunnut tulla mitenkään muistetuksi odotusaikanani äitienpäivänä vaikka esikoinen syntyi 2 viikkoa äitenpäivän jälkeen, en kuitenkaan ollut vielä kenenkään äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
törmää teksteihin "eihän se MUN isä oo".."muistan OMAA isääni" jne.. -ap
samoin äitienpäivä. Itse en välittäisi kummankaan päivän juhlimisesta. Eikä niitä kummemmin meillä huomioidakaan. Meillä äiti ja isä on äitejä ja isiä joka päivä, ei siihen mitään erityistä huomiota tarvita.
ja jotkut ovat katkeria kun mies ei muista heitä juhlapäivinä---> kettuillaan takaisin eikä muisteta hänen merkkipäiviään.
Minusta onnittelut ansaitsee niin äitien kun isänpäivänä jokainen joka äiti/isä on. Luonnollisesti käytännössä tulee muistettua vain omaa isää ja miestä +satunnaisesti muitakin jos esim. siskon mies on samaan aikaan kahvilla tmv. vanhemmillamme. (Lahjalla muistan vain omaa siää ja miestä)
Minusta lapset oppivat muistamaan isäänsä kun äitikin tekee päivästä juhlapäivän, ja sama juttu äitienpäivänä kun mies hankkii kukkia/lahjan/kakun lasten kanssa.
ei ole mun isä...
Lapset antavat lahjansa ja sitten meillä on ehkä vähän hienompaa ruokaa ja kakku tms.
En mä todellakaan odota, että mies alkaisi juhlistaa mun äitienpäivääni:-O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vietetään muuten kivoja juttuja ex tempore.
Lisäksi en ainakaan itse halua kahveja tai mitään muutakaan syötävää sänkyyn.
En muista miestäni, koska hän ei ole minun isäni.
Sitten kun lapset ovat sen verran isompia, että ymmärtävät merkkipäivien päälle jotain, aletaan meilläkin juhlia isänpäivää.
En odota miehenikään muistavan minua äitienpäivänä, koska minä en ole hänen äitinsä.
Muistan omia vanhempiani, that's it. En onnittele appivanhempiakaan, eikä heillä ole siihen ollut mitään sanomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin raskaana isänpäivänä ja mieheni pyysi jos juhlitaan isänpäivää. Juhlittiin, ostin lahjan, tein kakun jne.
Tuli äitienpäivä. Koko viikon mies puhui mitä me keksitään äitienpäivänä ja kun tuli ko päivä, ei mies ollut keksinyt mitään.
Ja sitten kun vedin herneet nenään, sanoi nämä typerät lauseet " sä et ole mun äiti ja meillä on äitienpäivä joka päivä ".
Mä mietin ja paljon onko meillä ensi isänpäivänä yhtään mitään.
Kyllä se pyysi anteeksi kun pari päivää äitienpäivän jälkeen yhtäkkiä purskahdin itkuun, kun kuvittelin että ei se paskiainen edes arvosta mua. Ehkä sitten vasta tajus kuinka paljon oli teollaan mua loukannut. Tai tekemättömyydellään.
No, ehkä annan vielä tilaisuuden, mutta jos ensi äitienpäivä on yhtä ns mitätön, mä heitän miehen ulkoruokintaan viikoksi. Kyllä nämä on tälläisiä tapoja, joita omalle lapselleen opetetaan ja kotona näytetään mallia.
ei erityistä muistamista kaipaa.