Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Itsetuhoisista ajatuksista
03.02.2008 |
En koe olevani erityisen masentunut. Pahemminkin on joskus mennyt. Käyn töissä. Ei kyllä niin hirveästi huvita, kun työn jatkuvuus on epävarmaa ja jotkin asiat työsuhteessa ovat hieman kyseenalaisia.
Minulla on lääkitys, jonka olen saanut reilu vuosi sitten. Olin aika kovasti masentunut. Lääkäriä en ole tavannut sitten viime kevään jälkeen (oli työsuhdelääkäri, nyt eri paikassa töissä). Kun olo on ollut aika hyvä, olen tiputtanut lääkityksen annosta ja hetken aikaa olin kokonaan ilman. Sitten kuitenkin aloitin mieheni " käskystä" lääkityksen uudelleen, tosin ihan minimiannostuksella.
Elämänvaihe on nyt aika vaativa ja tunnen voimakasta riittämättömyyttä arjen kaikissa paineissa. Lähinnä tämä riittämättömyys ajaa itsetuohoisiin ajatuksiin. En ole koskaan yrittänyt itsemurhaa ja pyrin tietenkin siihen, että sitä ei koskaan tapahdu. Itseäkin on kuitenkin alkanut ahdistamaan päivittäiset pienestäkin vastoinkäymisestä provosoituvat itsemurha-ajatukset. Mietin lääkäriin menoa, mutta toisaalta en halua, kun haen juuri muita töitä ja en haluaisi missata niitä jonkin alkutarkastuksen vuoksi (siis jos lääkäri toteaa työhöntulotarkastuksessa, että henkilö ei ole kykenevä hoitamaan työtä).
En oikein tiedä, mitä tehdä. Luulen, että työpaikan vaihto saattaisi jossakin vaiheessa jopa helpottaa tilannetta, jos epävarmuustekijät häviäisivät (työn jatkuvuus).
Kommentit (5)
varmaan viikkoa pidempään. Hitaasti vähensin ensin määrää. Syön nyt 20mg Sepramia. Kovin annokseni on ollut 40mg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakeudu oikeasti lääkäriin. Kuulostaa siltä, että työsi aiheuttaa sinulle tosi paljon pahaa oloa. Olen kokenut saman. Mielestäni sinun kannattaisi hakeutua välittömästi lääkärin vastaanotolle: on mahdollista että tuo lääke ei ole sinulle paras mahdollinen, vaste voisi olla toisella valmisteella parempi. Kuulostat tosi rikkinäiseltä, ja siltä että tarvitset apua. Miehesi on varmasti tosi huolissaan, ja sinun kannattaisi ajatella itseäsi nyt tärkeimpänä. Miten perheesi selviää jos et pidä huolta itsestäsi? Älä tee sitä virhettä, että yrität sinnitellä omillasi liian pitkään. Itsetuhoiset ajatukset kertovat siitä, että olet todella lopussa. Terveellä ei sellaisia ajatuksia ole. Hakeudu nyt lääkäriin, äläkä mieti sitä työpaikan vaihtoa ennen kuin saat itsesi parempaan kuosiin. Kuten joku aiempi kirjoitti, työpaikan vaihto (ja muut isot muutokset) ovat kovimpia stressitekijöitä elämässä. Ne eivät paranna epävakaata oloasi.
Voimia!
Kun koskaan ei ehdi saada paikkoja siistiksi, ennen kuin joku muu paikka on jo sotkettu.
ap
Työpaikan vaihdos tuo vain lisää stressiä elämään. Milloin ryhdyit käyttämään uudestaan lääkitystä? Jos olet vasta aloittanut, vie pari kuukautta siihen sopeutua uudestaan. Jotkut masennuslääkkeet aiheuttavat käytön aloituksessa itsetuhoajatuksia ennenkuin elimistö niihin tottuu ja ne alkavat purra. Käytätkö nyt saman määrän lääkettä kuin silloin kun lääkärisi määräsi niitä? Onko veriarvojasi seurattu? Lääkärillä käynti voisi tuoda vastauksia tällaisiin tärkeisiin kysymyksiin.
Alue: Aihe vapaa
hurjasti epävarmuustekijöitä tyyliin, töitä on, jos töitä on. Jos tulee esim flunssa tai lapset sairastuu, niin töitä yritetään vaihtaa toisen työntekijän kanssa eikä palkkaa siis sairaspäiviltä tule. Jos vaihto ei onnistu, niin sitten saa palkan.
Sijaista ei tahdo saada, joten olen ollut kuumeisenakin töissä. Lääkkeitä vaan ja töihin. Musta tuo ei vain ole oikein.
Lapset aloittaneet syksyllä pk:ssa ja sairastavat nyt kovasti. Jatkuvasti pelko, että entä jos tarttuu minuun. Töistä kun ei ole hyvä olla pois.
En lintsaa, mutta haluaisin työn, josta saa hyvin omintunnoin olla pois, silloin kun on oikeasti sairas.