Lue keskustelun säännöt.
kummi asiaa
10.02.2008 |
meillä on yks tuttu (nainen) ja tiedämme että suku odottaa että me pyytäisimme sitä toisenlapsemme kummiksi.. en tiedä miksi suku niin odottaa/olettaa..
ovat sanoneet joskus että sitten se ja se tulee kummiksi ihanaa...
mä oon sitä mieltä ettei tuu!!! (ei tietenkään olla sitä ääneen sanottu koskaan ettei kukaan loukkaannu.)
tässä henkilössä ei sinänsä oo mitään vikaa, ihan ok henkilö, mutta se ei ole läheinen meille, ei sitten ollenkaan. ja juuri tämän takia emme pyydä, kun emme ole läheisissä väleissä. siksi en ymmärrä miksi meiltä odoteteen et sitä pitäisi pyytää.
mitä te tekisitte tässä tilanteessa? pyytäisittekö vai ette? entä sitten kun/jos suku alkaa miksette pyytäny sitä ja sitä naista... se ootti kovasti...
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tismalleen samat suunnitelmat kuin esikoisemme kohdalla... Ei toteutuneet silloin, eikä toteudu nytkään.
Anoppi toipuu kyllä ;)
1) älkää pohtiko kummijuttuja suvun läsnäollessa, vaan kahdestaan. Pitäkää omana tietonanne.
2) kun kuitenkin tulevat isoäidit suoraan tai epäsuoraan ryhtyvät antamaan ohjeitaan, katsele pihalle pitkään ja keskittyneesti ja totea sitten, että on se kumma kun linnut noin laulavat, ihan kuin olisi jo kevät.
sen ihmisen, jonka itse haluaisimme. Suku kyllä toipuu järkytyksestään.
Kuuntele vaistoasi ja ajattele aikaa eteenpäin. Joutuisit kuitenkin olemaan tekemisissä tään -ei läheisen- kanssa, se on mahdollisesti vaivaannuttavaa. Lisäksi samalla jään pohtimaan, mikset sittenkin valinnut toisin.
Todella typerää suvulta tehdä päätöksiä teidän puolesta noin henkilökohtaisesta asiasta!! pyydelkööt ihmisiä omiin tarpeisiinsa ja antakoot muiden tehdä omat päätöksensä.
Ihan kuin jotain mustalaisia...