Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä jännityksen hallintaan?
14.02.2008 |
Olen kova jännittäjä ja tänään taas huomasin, että mä hypin ihan seinille ja lopulta lopputuloskin kärsii tosta mun jännityksestä.
Vaikka yksilöitä ollaan, listataan tähän minun ja muiden avuksi vinkkejä, kuinka saisi hermonsa hallintaan. Mä itse yritän keskittyä rauhassa hengittämiseen, mutta se ei näemmä ihan riitä...
Kommentit (8)
Juuri ennen esitystä kuljen ne tunteet lävitse, hermostumisen, jännityksen, puheen sammaltamisen aiheuttaman hömmennyksen. Tuntuu epämiellyttävältä, mutta sitten se on poissa järjestelmästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esiintymisen ammattilaisetkin pelkäävät aina lavalle noustessaan. Se vaan on otettava itsestään kunnon niskaote ja heitettävä itsensä sinne yleisön eteen. Kyllä se siitä, kunhan alkuun pääsee. Auttaa jo paljon, jos on hyvin valmistautunut. Elä tätä hetkeä, ole läsnä! Mielen tulisi olla suht tyhjä esittäessä ja liki ulkomuistista suoltaa se esitys, ts. se vaan rullaa mielestä sen kummemmin takeltelematta.
Olen 25v ja aina ollut kova jännittämään. Jo ala-asteella inhosin esitelmiä yms, koska sain ne vedettyä läpi värisevällä äänellä ja punakasvoilla. Yhtään ei helpottanut se, että luokkakaverit vinoilivat jälkikäteen asiasta.
Myöhemmin sain vaivaan lääkettä, joka tasasi pulssin ja aiheutti ehkä pienen hiprakan, ja esitelmien pitäminen olikin paljon helpompaa.
Nyt kuitenkin " aikuisiällä" olen huomannut, että esiintyminen ja muut esilläolotilanteet ovat helpottaneet. Monta kertaa, kun tulee vastaan samankaltaisia tilanteita: niistä oppii ja tilanteisiin karaistuu. Toki itseluottamus on karttunut ja osaa nauraa omille moilleen. Usein jo helpottaa se, että sanoo, että minua jännittää.
Rohkeasti vaan uusiin tilanteisiin. Jokainen ihminen joskus päästelee sammakoita suusta ja käyttäytyy typerästi.
H-hetkellä mulla tulee aina alussa sellanen totaalikaaospaniikki, soitan siis ihan päin seiniä. Sitten saan kasattua itseni ja loppua kohti paranee. Mutta ei jossain konsertissa voi tulla mitään alkukaaosta. Mulla ei ole ollut tällasiia jännitystilanteita kovin paljon lähiaikoina, ja ehkä sen vuoksi jännitys oli tänäänkin ihan ylimitoitettu. Tunnen itseni, ja osaan jo pelätä tota alkukaaosta, ja se varmaan vaan lisää jännitystä.
ap
laitan itseni keskittymään johonkin ihan muuhun kuin hermoilemiseen viime hetkillä. Teen sudokua, ristikkoa, palapeliä, pelaan pasianssia tms. Ihan mitä vaan, mikä tarttee keskittymiseni sillä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pystynyt väkisinkään keskittyä kunnolla mihinkään. Mutta kokoan tästä itselleni vähän ideoita, mitä kokeilla vastaisuudessa. Kiitos vain.
ap
minulla auttaa se, että tietoisesti suoristan selkäni, keskityn rentouttamaan hartiat, vedän syvään henkeä pari kertaa, yritän häivyttää tilanteen, jota jännitän ympäriltäni. Keskityn katsomaan tyhjyyteen ja kuvittelen mielessäni jonkin rauhoittavan paikan kuten esim. aukean peltonäkymän tms.