Mikä vaivaa noita nykyajan penskoja (tai niiden vanhempia), kun JANKUTTAVAT ja INTTÄVÄT aikuisille jatkuvasti???
Ihmettelen usein tokaluokkalaisen tyttäreni joitain kavereita, kun ei tunnu olevan minkäänlaista auktoriteettiuskoa vieraan aikuisen edessä. Jo olisi omassa lapsuudessa madonluvut luettu, jos olisi alettu kylässä inttämään vastaan esim. kun kyläpaikan aikuinen sanoo, että vieraiden pitäisi lähteä hiljalleen kotiinsa. " Miiiiiks, en mä haluuuuuu, en mä vielä meee." Puhuitteko te oikeasti lapsina kavereidenne vanhemmille tuohon sävyyn?
Kommentit (15)
Meille opetettiin käytöstapoja aika tiukasti.
hyvin auktoritäärisissä perheissä kasvaneet lapset ovat aikuisena paljon useammin huonoluonteisia; kateellisia ja muita panettelevia. Kääntävät kaiken pahanolon sisäänpäin ja kärsivät mielenterveysongelmista.
Vierailija:
hyvin auktoritäärisissä perheissä kasvaneet lapset ovat aikuisena paljon useammin huonoluonteisia; kateellisia ja muita panettelevia. Kääntävät kaiken pahanolon sisäänpäin ja kärsivät mielenterveysongelmista.
Tässäkin taloyhtiössä on erään perheen tyttö ja poika sellaisia, etteivät kuuntele mitään mitä joku muu aikuinen kuin heidän omansa sanovat.
Eräänäkin päivänä heidän äitinsä huusi tätä poikaa syömään. Hän ei kuullun huutoa ja mieheni meni sanomaan, että hei **** sun äiti huutaa sua syömään. Ei ottanut kuuleviin korviinsa vaikka päin katsoi. Kun äiti ilmestyi näkyviin, lähti juosten menemään. Ovat muutenkin pikku piruja suoraan sanottuna. Puhuvat aikuisellekin että askelkin vielä meidän majaa päin niin turpaan tulee :(
Itse olen aina tiukasti sanonut että minulle ei noin puhuta ja mennyt vaikka ottamaan kepin kädestä jos eivät käskystä huolimatta ole lopettaneet jonkun kiusaamista. Alkaa vaan pelottaa että milloin turpaani saan kun pojalla on melkoiset voimat eikä millään kepillä paljoa tarvitse naamaan sohaista kun voi jo näkö mennä.
Ja näiden äidille kun jotain sanoo, ei usko mitään pahaa omistaan vaan kaikki tilanteet ovat tietenkin alkaneet aina jonkun muun kuin hänen kullannuppujensa toimesta.
tyhmyys. Se, että jos näkee kerran tai pari jonkun lapsen kiukuttelevan tai olevan tottelematon ei se automaattisesti tarkoita lapsen olevan huonosti kasvatettu. Ihan jokainen lapsi kiukuttelee joskus. Sitä voi itse kuvitella olevansa täydellinen vanhempi, jolla on täydellisiä lapsia mutta kun kukaan ei ole täydellinen.
Lapsellekin pitää antaa tilaa näyttää tunteensa, kyllä aikuisillakin on huonoja päiviä, jolloin suusta tulee ärräpäitä.
näitä " lapsen pahoinpitely" -lässyttäjiä riittää(ettei saa tukistaa esim.).
lapsi oppii jo pelkästään mallista miten ihmisten kanssa kuuluu olla.
minun lapseni kanssa niin luulis lapsista tulevan herran enkeleitä.
No,kaikki ovat mielenterveys ongelmaisia,väkivaltaa,rikollisuutta..
Vierailija:
tyhmyys. Se, että jos näkee kerran tai pari jonkun lapsen kiukuttelevan tai olevan tottelematon ei se automaattisesti tarkoita lapsen olevan huonosti kasvatettu. Ihan jokainen lapsi kiukuttelee joskus. Sitä voi itse kuvitella olevansa täydellinen vanhempi, jolla on täydellisiä lapsia mutta kun kukaan ei ole täydellinen.Lapsellekin pitää antaa tilaa näyttää tunteensa, kyllä aikuisillakin on huonoja päiviä, jolloin suusta tulee ärräpäitä.
joten miten joku voi jonkun tapahtuman perusteella, jossa lapsi kiukuttelee mennä määrittelemään kuinka hyvin tai huonosti lapsi on kasvatettu. Ei se kerro kokonaistilanteesta välttämättä yhtään mitään.
Siltikin, voisin melkein sanoa, että " alikasvatetuista" lapsista tulee tasapainoisempia kuin " ylikasvatetuista" .
Ehkä kyse ei aina ole huonosti kasvatetun lapsen kiukuttelusta vaan omista huonoista ja kestämättömistä hermoista.
t.10
niin mä sanoisin siihen, että " höpö höpö pulinat pois ja nyt autoon" . Eihän siihen sen enempää kasvattamista tarvita. Kuin sen, että jaksaa näyttää, mikä käy ja mikä ei.
Vierailija:
joten miten joku voi jonkun tapahtuman perusteella, jossa lapsi kiukuttelee mennä määrittelemään kuinka hyvin tai huonosti lapsi on kasvatettu. Ei se kerro kokonaistilanteesta välttämättä yhtään mitään.Siltikin, voisin melkein sanoa, että " alikasvatetuista" lapsista tulee tasapainoisempia kuin " ylikasvatetuista" .
Ehkä kyse ei aina ole huonosti kasvatetun lapsen kiukuttelusta vaan omista huonoista ja kestämättömistä hermoista.
t.10
sävyyn. Mahtaakohan kuitenkin kukaan vanhempi olla kasvattanut lastaan niin täydelliseksi, että sieltä oman kullannupun suusta ei koskaan tulisi sitä väärää " sävyä" . Siitähän tässä oli kyse. t. 10
Vierailija:
sävyyn. Mahtaakohan kuitenkin kukaan vanhempi olla kasvattanut lastaan niin täydelliseksi, että sieltä oman kullannupun suusta ei koskaan tulisi sitä väärää " sävyä" . Siitähän tässä oli kyse. t. 10
mutta erityisesti ihmetyttää sellaiset vanhemmat, jotka ikäänkuin jopa tukevat sitä lapsen käytöstä ja antavat sille jotain painoarvoa: " oi oi mussukka ei nyt haluakaan tuota ja tuota" .
Poika on nyt tokalla ja kaverit eivät tosiaan tunnu kunnioittavan mitenkään aikusiten puhetta! Omassa lapsuudessa ei olisi tullut mileenkään ruveta vastustamaan kavereiden vanhempia tai inttämään heille. Mutta nykyisin: kun käsken siivota lelut, alkaa vastustus. Jos sanon, että nyt ei voi pelata tietokoneella, alkaa hillitön jankutus. Käsittämätöntä!
mutta enpä ole kenekään lapsen minulle kuullut noin puhuvan.