Galluppia pukkaa eli jos ylittää puolison kanssa sovitut rajat

kun kerrot puolisolle, itse saat helpotuksen asiaan, mutta puoliso vain pahoittaa mielensä.

Etenkin jos on vain " melkein pettänyt" . Ehkä kissan pöydälle nostaminen saa puolison kanssa keskustelua aikaan siitä, miksi näin on päässyt käymään, pitäisikö omaan suhteeseen panostaa, mikä mättää?



Minä kuulin miehen " melkein pettämisestä" 3 vuotta jälkikäteen. Olin tosi vihainen siitä, että en ollut saanut sillä hetkellä olla asiaa käsittelemässä, kun se oli sattunut. Mies vei minulta mahdollisuuden tuntea asiaa kohtaan niitä aitoja tunteita. Koska asia paljastui noin myöhään, niin oli vähän höntti olo. Toisaalta paljon palasia loksahti kohdalleen, tajusin miksi mies oli silloin käyttäytynyt tietyllä tavalla. Tunsin itseni älyttömän typeräksi, olin luottanut mieheen aina täysin. Kesti kyllä aika kauan ennen kuin pystyin taas uudestaan luottamaan.

Jos puoliso ei ole tehnyt yhtä pahasti täytyisi kertoa.

Haluaisin tietää, jos mies tekisi jotain tällaista (suutelu jne). Oletan ettei hän tee, mutta jos tekisi, niin todellakin asia pitäisi työstää ja tosissaan. Jos itse tekisin, niin olisi ihan hirveä paikka kertoa miehelle, mutta varmaan kertoisin kuitenkin. Minusta rehellisyys kipuineen on parempi kuin eläminen siinä luulossa, että kaikki on hyvin. Pointti on siinä, että jos pitää muita suudella, kaikki EI ole hyvin ja jotain on tehtävä suhteen kohentamiseksi.

Meilläkin siis miehen seikkailut paljastu ihan vahingossa, ihan odottamatta. Ei siihen tarvita kuin yksi tuttava vuosien takaa, jonka yllättäen tapaa jka joka yllättäen kysyy " ai te olette vielä yhdessä, luulin että olette jo vuosia sitten eronneet kun näin x:n sen naisen kanssa niissä bileissä" . Joku on voinut nähdä, joku joka ei tiedä taustoja ja joka kertoo jollekin ja joka taas jollekin toiselle. Ihan turha ajatella, että jos itse en kerro niin ikinä asia ei selviä.

Riippuu mitä pitää rajana itse

Salliiko sen saman toiselle

Ainakin voi olla hyvä miettimisen paikka kummallekin.

Mieheni suuteli vierasti nelisen vuotta sitten ja kertoi asian avoimesti. Hän oli katuvan oloinen ja uskoin vakuuttelun, ettei sama toistuisi. Tietääkseni ei ole toistunut. Ollaan edelleen yhdessä.



Olen kommentin 2 kirjoittaja ja itse en tosiaan yhdestä suutelusta välttämättä vielä kertoisi, mutta eipä ole ollut lähelläkään.



Oikeastaan suhtauduin tietoon miehen " melkein pettämisestä" jälkeenpäin ajatellen vähän liiankin välinpitämättömästi, jopa kylmästi. Ei hetkauttanut mitenkään. Ehkä voimakkaampi reaktio olisi normaalimpaa?

ja asia on puitu läpi mutta silti tuntuu että olen jäänyt jostain paitsi. En pystyisi salailuun ja salaisiin tapaamisiin enkä harrastamaan seksiä kenenkään muun kanssa. Suutelu jonkun toisen kanssa ei kuitenkaan tunnu mahdottomalta toisaalta jopa oikeutetulta miestä kohtaan.

Seksin harrastamisesta vieraan kanssa on mielestäni puolisolla oikeus tietää ja vetää siitä johtopäätöksensä jatkaa tai erota.